Tykistö

Ymmärsin kontekstista että paikallisjoukoille haluttaisiin jotain "kevyttä ja halpaa". Meillä on aika paljon esim. 122mm haupitsia ja kranaatinheitintä etei heti tarvis ostaa jotain uutta kevyttä raketinheitinsysteemiä.

En usko, että mitään vedettävää (tykkiä eikä raketinheitintä) tullaan hankkimaan millekään joukoille.
Krh:t pidetään kunnossa ja määrävahvuuksissa jatkossakin, mutta kun 122 H 63:t vanhenevat, ei niitä millään 155 mm K 98:lla korvata.
Uskon, että tykistön jatkohankinnat keskittyvät panssarihaupitsiin (K9 optio alkuun), jolloin putkien lukumäärät putoavat auttamattomasti.

Paikallisjoukkojen epäsuora on tosiaan tulevaisuudessa kipeä puute eikä sitä varmaankaan kiinalaisilla kevytheittimillä ratkaista...
 
Netistä poimittua aiheeseen liittyen:

"Minimimäärä putkia Suomessa riippuu pääasiassa varustettavien prikaatien/taisteluosastojen määrästä. Wikipedia antaa Maavoimien sodanajan joukoiksi tämmöiset pumput:

Operatiiviset joukot:

Alueelliset joukot:

Eli jos puhutaan putkimääristä, niin 2 valmiusprikaatia vaativat MOLEMMAT vielä toisen patteriston kokoonpanoon. Panssariprikaatista saadaan kaksi taisteluosastoa, jossa molemmissa on oma 122 PSH 74 patteristo (36 putkea). Suomeen on Military Balancen mukaan hankitty 90 venäläistä telatykkiä, joten määrät sopisivat hyvin annettun kokonaismäärään. 2 motorisoitua taisteluosastoa vaatiivat myös 36 122 PSH 74 putkea yhteensä. Telatykit on tässävaiheessa jaettu.

Kajaanissa kaksi vanhaa hyppyheikkiä vahtii tykistökasarmia. Nämä jäykkälavettiset tykit ovat wanhan suoraa ampuvan kenttätykistön ja nykyaikaisen epäsuoraa tulta ampuvan kenttätykistön välimailta. Oma kuva.
Tosin tässä vaiheessa siirrytään hinattavaan kalustoon. Tämä on luultavimmin 122 H 63 kalustoa jota Suomessa on yli 450 kappaletta. Kolme jalkaväkiprikaatia tarvitsee kukin 36 putkea, sekä edelleen 18 putkea yhteen patteriston tuliportaaseen, joka vahventaa prikaatin määrävahvuuteen. 14 erillista tasiteluosastoa huutaa edelleen patteriston kukin. Tässä kohtaa 122 H 63 kalustoa on otettu käyttöön aikalailla kokonaan.

  • JV prikaatit a’ 54 kpl yht. 162 putkea 122 H 63 (yht 198)
  • erilliset taisteluosastot (14kpl) a’ 18 kpl yht 288 putkea 122 H 63 (yht 450)
  • paikallispuolustusyksiköillä on siis aika vähän tykistöä."

 
Netistä poimittua aiheeseen liittyen:

"Minimimäärä putkia Suomessa riippuu pääasiassa varustettavien prikaatien/taisteluosastojen määrästä. Wikipedia antaa Maavoimien sodanajan joukoiksi tämmöiset pumput:

Operatiiviset joukot:

Alueelliset joukot:

Eli jos puhutaan putkimääristä, niin 2 valmiusprikaatia vaativat MOLEMMAT vielä toisen patteriston kokoonpanoon. Panssariprikaatista saadaan kaksi taisteluosastoa, jossa molemmissa on oma 122 PSH 74 patteristo (36 putkea). Suomeen on Military Balancen mukaan hankitty 90 venäläistä telatykkiä, joten määrät sopisivat hyvin annettun kokonaismäärään. 2 motorisoitua taisteluosastoa vaatiivat myös 36 122 PSH 74 putkea yhteensä. Telatykit on tässävaiheessa jaettu.

Kajaanissa kaksi vanhaa hyppyheikkiä vahtii tykistökasarmia. Nämä jäykkälavettiset tykit ovat wanhan suoraa ampuvan kenttätykistön ja nykyaikaisen epäsuoraa tulta ampuvan kenttätykistön välimailta. Oma kuva.
Tosin tässä vaiheessa siirrytään hinattavaan kalustoon. Tämä on luultavimmin 122 H 63 kalustoa jota Suomessa on yli 450 kappaletta. Kolme jalkaväkiprikaatia tarvitsee kukin 36 putkea, sekä edelleen 18 putkea yhteen patteriston tuliportaaseen, joka vahventaa prikaatin määrävahvuuteen. 14 erillista tasiteluosastoa huutaa edelleen patteriston kukin. Tässä kohtaa 122 H 63 kalustoa on otettu käyttöön aikalailla kokonaan.

  • JV prikaatit a’ 54 kpl yht. 162 putkea 122 H 63 (yht 198)
  • erilliset taisteluosastot (14kpl) a’ 18 kpl yht 288 putkea 122 H 63 (yht 450)
  • paikallispuolustusyksiköillä on siis aika vähän tykistöä."

Eikös alueellisilla jalkaväkiprikaateilla ole 155 K 83, vai olenko ymmärtänyt väärin?
 
Eikös alueellisilla jalkaväkiprikaateilla ole 155 K 83, vai olenko ymmärtänyt väärin?

Prikaatien kokoonpano lienee liukuva, mutta nykyisin kait nyrkkisääntönä, että kullakin kolme ALTSTO (ml 18x122H63) ja ehkäpä yksi hajautettu pataljoona. Yhtymätason joukot sitten tarpeen ja operaatioalueen mukaan...
 
Itse olen laskeskellut, että hankkimalla 48:n K9-optio, meillä riittäisi hyvin tuolla kokoonpanolle tykkejä.

Alueellisille jalkaväkiprikaateille 18 tykin patteristo kullekin. Tykkiä tuotettu kotimaan tarpeisiin 56 kpl. Eli 155k98 riittää tuohon.

Ja sitten alueellisille taisteluisastoille 8 tykin patteri 155k83 eli 14x8=112. Tuotettu ko. tykkiä 113 kpl.

Motorisoiduille ja mekanisoiduille taisteluosastoille kaikille 8 tykin patteri K9. 32 kpl käytetty tähän.

Valmiusprikaateille 18 K9 kummallekin. Eli Yht. 36 käytetty.

36+32=68.

96-68=28 tykkiä jää ylijohdon tarpeisiin.
 
Itse olen laskeskellut, että hankkimalla 48:n K9-optio, meillä riittäisi hyvin tuolla kokoonpanolle tykkejä.

Alueellisille jalkaväkiprikaateille 18 tykin patteristo kullekin. Tykkiä tuotettu kotimaan tarpeisiin 56 kpl. Eli 155k98 riittää tuohon.

Ja sitten alueellisille taisteluisastoille 8 tykin patteri 155k83 eli 14x8=112. Tuotettu ko. tykkiä 113 kpl.

Motorisoiduille ja mekanisoiduille taisteluosastoille kaikille 8 tykin patteri K9. 32 kpl käytetty tähän.

Valmiusprikaateille 18 K9 kummallekin. Eli Yht. 36 käytetty.

36+32=68.

96-68=28 tykkiä jää ylijohdon tarpeisiin.

Olen samaa mieltä ydinajatuksesta - K9-option lunastamalla tykistön tilanne olisi riittävän hyvä jatkossakin, kunhan myös ampumatarvikehankinnoista huolehditaan. Vaan mielenkiintoiseksi menee, jahka alueelliset joukot poistuvat ja jako menee paikallisjoukkojen ja operatiivisten joukkojen välillä. Miten jakaa kalustoa sitten? Onko se kenties yhä enemmän yläportaalla?
 
Olen samaa mieltä ydinajatuksesta - K9-option lunastamalla tykistön tilanne olisi riittävän hyvä jatkossakin, kunhan myös ampumatarvikehankinnoista huolehditaan. Vaan mielenkiintoiseksi menee, jahka alueelliset joukot poistuvat ja jako menee paikallisjoukkojen ja operatiivisten joukkojen välillä. Miten jakaa kalustoa sitten? Onko se kenties yhä enemmän yläportaalla?
Niin siellä paikallisjoukkojen puolellakin on omat joukot, jotka voisivat tarvita tykistöä. Varsinkin, kun alueelliset joukot lakkautetaan ja jaetaan paikallisten ja operatiivisten kesken.

Jos tuohon päälle pystytään vielä jotakin hankkimaan, niin se on bonusta päälle. Mutta kun emme tiedä myöskään kuinka monta varustettavaa yhtymää tuossa vaiheessa on, niin vaikea on spekuloida montako tykkiä lisää tulisi hankkia. Jos 2035 varustettavien joukkojen määrä pienenee, niin sittenhän nykyinen kalusto riittää paremmin.
 
Niin siellä paikallisjoukkojen puolellakin on omat joukot, jotka voisivat tarvita tykistöä. Varsinkin, kun alueelliset joukot lakkautetaan ja jaetaan paikallisten ja operatiivisten kesken.

Jos tuohon päälle pystytään vielä jotakin hankkimaan, niin se on bonusta päälle. Mutta kun emme tiedä myöskään kuinka monta varustettavaa yhtymää tuossa vaiheessa on, niin vaikea on spekuloida montako tykkiä lisää tulisi hankkia. Jos 2035 varustettavien joukkojen määrä pienenee, niin sittenhän nykyinen kalusto riittää paremmin.

Toivottavasti saadaan se K9-optio. Milloinkas se meni umpeen? Oliko jossakin mainittu 2021 tai 2023? Jos ensimmäinen, niin vähän huolestuttavalta alkaa tuntua.
 
Toivottavasti saadaan se K9-optio. Milloinkas se meni umpeen? Oliko jossakin mainittu 2021 tai 2023? Jos ensimmäinen, niin vähän huolestuttavalta alkaa tuntua.
Optio, eli mahdollisuus lunastaa edullisia K9:ä on voimassa aina 2020 -luvun loppupuolelle asti. Mitään uusia 2020 -luvulle ulottuvia K9 -hankintojen rahoitussuunnitelmia ei silti vielä ole, kerrottiin Suomen Sotilaalle.
 
Vai entä jos hankittaisiin überampumatarvikkeita nykyiselle 155 K kalustolle? Kun tulimuodot tullevat vaihtumaan yksittäisiin ammuttuihin kranaatteihin ja kantamat kasvavat pian , voiko apumoottorisellakin tai jopa vedettävällä pärjätä monessa tilanteessa? Tuoko PSH - suuresti fanittamani asejärjestelmä - enää sitten oikeastaan lisäarvoa kun tulinopeus ei ole enää niin merkittävä tekijä ja suojaahan tulee paremmin etäisyydestä?

Nammo’s most ambitious project is a Ramjet-powered, guided artillery shell with a range of up to 150km. The 155MM HE-ExR (extreme range), as it is called, is scheduled for its first live fire tests in 2019.

 
Viimeksi muokattu:

Tämä oli se mikä minua huolestutti:

Hämeen Sanomissa lukee, että K9-optio on voimassa vuoteen 2021 asti? Kaikkonen kirjoitti, että optio on voimassa 2020-luvun loppupuolelle saakka. Kaikkonen kuulostaa ehkä hieman uskottavammalta, mutta enhän minä näistä toki tiedä.

 
Niin minkä ongelman sinä nyt tuossa näet, ei kyllä avaudu?

Huhut näköongelmastani ovat vahvasti liioiteltuja. :cool:

Ketjussa "Maavoimien kehittäminen" oli juttua vuosikirjasta, jossa mainittiin kevyet jääkäripataljoonat ja kevyet jalkaväkipataljoonat paikallisjoukkojen uusina joukkotyyppeinä. Lisäksi samaisessa ketjussa oli maavoimien vaikuttamisharjoituksen tiimoilta juttua, jonka mukaan alueelliset joukot ajetaan luiskaan, koska kalustoa ei ole varaa korvata täysimääräisesti, ja jatkossa on vain paikallisjoukot ja operatiiviset joukot.

Yritän pohtia, mitä tuo kaikki tarkoittaa orgaanisen tykistön osalta - nythän osalla alueellisten joukkojen pataljoonia/taisteluosastoja on 122 H 63 -patteristo. Tuleeko osalla paikallisjoukkojen pataljoonia/taisteluosastoja olemaan tulevaisuudessa orgaanista tykistöä muistona 2010-luvun alueellisista joukoista? Vai onko uusimuotoisten paikallisjoukkojen tykistö jatkossa prikaatitasolla tai jopa korkeammalla?

Sinänsä saattaisi olla aika luopua pataljoonan/taisteluosaston orgaanisesta tykistöstä. Mitä tykkejä ikinä käytetäänkään 122 millisten poistuttua, niillä on pidempi kantama. Samaan aikaan uudet johtamis- ja viestijärjestelmät mahdollistanevat epäsuoran tulen aiempaa joustavamman käytön. Lisäksi paikallisjoukkojen sisäiset tasoerot lienevät vähäisempiä kuin alueellisissa joukoissa, joten ei voida yksiselitteisesti todeta, että nimenomaan tämä pataljoona hyötyy tykistöstä suuresti ja tämä toinen ei lainkaan. Eli liekö tulevaisuus sitten tykistön jakamisen? Alueella on vaikkapa 5 pataljoonaa ja yksi patteristo, jonka tulta jaetaan joustavasti tilanteen mukaan suurimmalle tarvitsijalle. Tai jotain. o_O
 
Mitä tykkejä ikinä käytetäänkään 122 millisten poistuttua, niillä on pidempi kantama. Samaan aikaan uudet johtamis- ja viestijärjestelmät mahdollistanevat epäsuoran tulen aiempaa joustavamman käytön.

Tuo kantamahan on se mielestäni pahin 122:n ongelma alueellisten kannalta. Laitetaan lisäksi nykyinen hajautettu taistelutapa jossa joukot ovat missä ovat, niin se lyhyt kantama ei oikein vakuuta...
 
Puhtaasti henkilökohtaisena näkemyksenä K9-hankinta on loistava asia mutta sen käyttö korvaamaan 122mm-kalusto on puolestaan todella huono asia.

Ensinnäkin kantama. Toki yksi K9 omaa paljon pidemmän kantaman kuin yksi 122mm. Mutta onko 48-(ehkä joskus) 100 Moukarin peitto yhtä laaja kuin 300-400 kpl 122mm putkea? Kumman peitto on parempi, jos K9 on 20km päässä kansanvihollisesta ja 122mm on 6km päässä? Tai jos vastustaja tuleekin levitetyssä muodossa tai kahdella kärjellä jotka ovat 100km etäisyydellä toisistaan? Kantama on tärkeä asia, mutta kuitenkin vain yksi osa yhtälöä.

Taitelunkesto. K9 lähtee ja tulee asemaan nopeammin. Tämä on hyvä asia. Mutta tiellä se liikkuu hitaammin kuin vedettävä kalusto. On vanha tosiasia, että tiellä ja avoimella liikkuminen ei ole hyväksi. En ole myöskään aivan niin pessimistinen vedettävän tykistön selviämismahdollisuuksiin kun se on sijoitettu oikein. Ohjus ei lennä metsässä eikä kovakaan keskitys tuhoa ihan helposti hyvin maastoutettua ja hajautettua patteria. Avoimella seisova tykki on tietenkin eri asia, mutta me emme ole aavikolla, Ukrainan tasangolla tai Artsakhin kukkuloilla.

Taistelunkestoon liittyy myös määrä. Yksi menetetty Moukari on prosentuaalisesti isompi tappio kuin neljä 122mm. Lisäksi Moukari on huomattavasti monimutkaisempi laite kuin vedettävä patarauta. Pienempikin vika sähköpuolella, hydrauliikassa tai alustassa voi pistää Moukarin pois pelistä. Vedettävässä pataraudassa ei niinkään.

Viestintä, elso ja taistelunjohto. Moukarin teho riippuu täysin kitkattomasta viestinnästä. Koska etäisyydet ovat pidempiä, käytännössä radio on ainoa vekotin, jolla Moukarit voivat toimia. Lähempänä sijaitsevaan patarautaan voidaan vetää kaapelia, mutta ei Moukareille.

Tilanne on se, että kukaan ei tiedä kuinka hyvin viestintä radioilla toimii tosipaikassa. Elso:n vaikutus on täysi kysymysmerkki eikä kukaan ole kokeillut miten radioliikenne toimii sellaisessa volymissa josta oikeassa taistelussa puhutaan.

Lisäksi pienempi putkimäärä asettaa todella kovia vaatimuksia maalihierarkialle. 300 putkea voi vaikuttaa paljon suurempaan määrään maaleja kuin 48-100 putkea samalla hetkellä vaikka yksittäisen putken teho olisikin erilainen. Ei 155mm ole mikään karttaruutupommittaja vaikka yksittäinen kranaatti on toki 122mm kranaattia paljon tehokkaampi.

Mielestäni 122mm ja 155mm kalustojen tarkoitukset olivat erilaiset. Moukari on loistava pistemaalien tuhoaja ja vastatykistötoiminnan suvereeni hoitaja. Nyt siitä tehdään myös jotain, joka nähdäkseni vaatisi volyymia, ei pelkästään tarkkuutta.

Tässä mennään nyt hieman liikaa läntisten ammattiarmeijoiden sapluunalla jossa suurimpana ongelmana on saada kuleja riviin. Osasyynä lienee myös hellitty ajatus siitä, että ilmavoimat hoitavat osan tykistön aiemmista tehtävistä. Saa sitä uskoa siihenkin. Sopii kuitenkin toivoa, että PV on tasan oikeassa siinä näkemyksessään, että suurta maahyökkäystä ei voi enää ikinä tapahtua.
 
Back
Top