UAV / UCAV / LAR (robotit) Uutiset ja jutut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Raveni
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Sama ongelmahan koskee ihan dronen lennättämistäkin? Ei data sinne ja takaisin liiku missään rinnakkaistodellisuudessa vaan ihan yhtä lailla radioaalloilla.

En ainakaan tiedä onko esimerkiksi jotain laserpohjaista dronejen ohjausta olemassa mutta en usko että sellainen olisi kovinkaan halpaa kun pitäisi käytännössä satellittijärjestelmän kautta operoida (koska koko ajan pitää olla valolle kulkukelpoinen väylä käytettävissä).

En silti kuitenkaan jaksa uskoa että jatkuvaa radiohäirintää liikuttaessa tehtäisiin.

Jatkuvaa radiohäirintää käytetään IED kaukolaukaisimia vastaan jo nyt. Ja julkisuudessa olleissa kuvissa näitä järjestelmiä on käytössä myös naapurilla.
 
Jatkuvaa radiohäirintää käytetään IED kaukolaukaisimia vastaan jo nyt. Ja julkisuudessa olleissa kuvissa näitä järjestelmiä on käytössä myös naapurilla.
Eipä tämäkään mikään uusi keksintö ole, ihan löytyy verrokkitapaus jo omista sodistakin vuodelta 1941. Silloin toki radiohäirintänä toimi mm. säkkijärven polkka, eikä häirintää tehty liikkeestä vaikka teoriassa sekin olisi ollut mahdollista. Häirintälähettimet oli sijoitettu ajoneuvoihin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_radiomiinat
 
Jatkuvaa radiohäirintää käytetään IED kaukolaukaisimia vastaan jo nyt. Ja julkisuudessa olleissa kuvissa näitä järjestelmiä on käytössä myös naapurilla.

Häirintä paljastaa häirintälaitteen käyttäjän.

Häirinnän onnistumiseen vaikuttaa todella suuri määrä tekijöitä, mutta esimerkiksi korkeammilla taajuuksilla signaalin vaimeneminen jo pelkästään ilmakehässä saattaa tehdä häirinnästä hyvin vaikeaa, puhumattakaan maasta maahan häirinnästä. Tasapuolisten osapuolten välisessä kamppailussa ei voida käyttää jatkuvaa häirintää, kuten ei voida myöskään lörpötellä radioihin jatkuvasti. Se osapuoli jolla kokonaisuus on parhaiten hallussa on todennäköisesti aika vahvoilla.
 
Raytheon on kehittelemässä US Armyn kanssa useita erilaisia antidronejärjestelmiä. Tässä testikuvaa Coyote-interceptorista. Komeat on sirpaleviuhkat hidastuksissa.
 

Epäilemättä tuo on tulevaisuus, mutta auta armias mitä tapahtuu kun nuo järjestelmät eivät saa yhteyttä internettiin tai GPS sateliittiin.
 
Epäilemättä tuo on tulevaisuus, mutta auta armias mitä tapahtuu kun nuo järjestelmät eivät saa yhteyttä internettiin tai GPS sateliittiin.
Alkoi entisenä Agronomi-opiskelijana kiinnostaa aihe, sillä muistan koululaisten kanssa muutama vuosi sitten keskustelleeni, kuinka lannoitteiden levitystä ei kannata vielä tehdä gps laitteilla juurikaan epätarkkuuden takia. Netistä tuli vastaan wiki artikkeli jontikan omasta navigointijärjestelmästä StarFire:stä. Näköjään signaalin kadotessa tarkkuus tippuu 3metriin. Tarkkuuden tippumisen takia syntyvät päällekäiset ajoradat vähentää merkittävästi kustannustehokkuutta.
 

Lumenaurausta Valtran miehittämättömällä traktorilla kaasu pohjassa. Hyvästä yrityksestä huolimatta, aparaatti pysyy kuin pysyykin pystyssä:

 
Alkoi entisenä Agronomi-opiskelijana kiinnostaa aihe, sillä muistan koululaisten kanssa muutama vuosi sitten keskustelleeni, kuinka lannoitteiden levitystä ei kannata vielä tehdä gps laitteilla juurikaan epätarkkuuden takia. Netistä tuli vastaan wiki artikkeli jontikan omasta navigointijärjestelmästä StarFire:stä. Näköjään signaalin kadotessa tarkkuus tippuu 3metriin. Tarkkuuden tippumisen takia syntyvät päällekäiset ajoradat vähentää merkittävästi kustannustehokkuutta.
Ei ihan tähän tarpeeseen, mutta sinnepäin:
www.exafore.com
Laitteisto on saatavilla niin ulko- kuin sisäversiona. (Siis vaikka tuolla vielä lähinnä sisäversiosta puhutaankin.) Idealitarkkuus jopa 10 cm, reaalielämässä normaalisti alle pari vaaksaa. Paikantaa vapaassa ulkotiloissa jopa yli sata metriä tukiasemiensa ulkopuolelle. Suunnittelu ja valmistus Suomessa.
 
Alkoi entisenä Agronomi-opiskelijana kiinnostaa aihe, sillä muistan koululaisten kanssa muutama vuosi sitten keskustelleeni, kuinka lannoitteiden levitystä ei kannata vielä tehdä gps laitteilla juurikaan epätarkkuuden takia. Netistä tuli vastaan wiki artikkeli jontikan omasta navigointijärjestelmästä StarFire:stä. Näköjään signaalin kadotessa tarkkuus tippuu 3metriin. Tarkkuuden tippumisen takia syntyvät päällekäiset ajoradat vähentää merkittävästi kustannustehokkuutta.
Automaatti ohjaukset traktoreissa on ihan tätä päivää. Nykyisillä koneitten leveyksillä ja sillä että mitään kohtaa ei kannata kylvää kahdesti tarkoittaa että jonkinlainen väylä ohjaus on oltava. Valtralla autoguide muilla sitten muita tuote merkkejä. Taitaa ainoastaan laki nykyään estää etteikö sitä kuskia saisi sieltä kopista pois. Keski-Euroopassa urakoidaan jo robotilla kylvöjä
 
Mikähän muuten on esim ryhmätason aseiden torjuntaetäisyys drooneja vastaan ihan yleisellä tasolla. Kuinka korkealle voi kuvitella RK:n tai vaikka PKM:n kantavan jollain järjellisellä osumatarkkuudella?

En hae mitään absoluuttista dataa, ihan vaan ihmettelen mikä se voisi olla noin yleensä.
 
Mikähän muuten on esim ryhmätason aseiden torjuntaetäisyys drooneja vastaan ihan yleisellä tasolla. Kuinka korkealle voi kuvitella RK:n tai vaikka PKM:n kantavan jollain järjellisellä osumatarkkuudella?

En hae mitään absoluuttista dataa, ihan vaan ihmettelen mikä se voisi olla noin yleensä.

Joku tuollainen yllä olevan videon nelikopteri tulee alas aika äkkiä jos erehtyy leijumaan jonkun ryhmän yllä alle puolen kilsan korkeudessa.
 
Mikähän muuten on esim ryhmätason aseiden torjuntaetäisyys drooneja vastaan ihan yleisellä tasolla. Kuinka korkealle voi kuvitella RK:n tai vaikka PKM:n kantavan jollain järjellisellä osumatarkkuudella?

En hae mitään absoluuttista dataa, ihan vaan ihmettelen mikä se voisi olla noin yleensä.
Leijuessa varmaan helpompi ampua 150 m saakka jos sen havaitsee. Dronen havaitseminen onkin se hankalin paikka ja ne tuppaavat liikkua. 100+ metristä noita quadeja ei kuule ja näkeekin huonosti päivällä. Yöllä sitten ei lainkaan jos ei satu tiirailemaan pimeänäkölaseilla tai lämppärillä. Hankalaa on, luulen.
 
Mikähän muuten on esim ryhmätason aseiden torjuntaetäisyys drooneja vastaan ihan yleisellä tasolla. Kuinka korkealle voi kuvitella RK:n tai vaikka PKM:n kantavan jollain järjellisellä osumatarkkuudella?

En hae mitään absoluuttista dataa, ihan vaan ihmettelen mikä se voisi olla noin yleensä.
Tämä on laivastokäyttöön, mutta ehkä vähän isompia droneja ja pieniä aluksia vastaan.
"range of 2.5 kilometers and selectable rates of fire from single to 180 rounds per minute, and fires all U.S. Navy-approved 25mm ammunition. "

 
Leijuessa varmaan helpompi ampua 150 m saakka jos sen havaitsee. Dronen havaitseminen onkin se hankalin paikka ja ne tuppaavat liikkua. 100+ metristä noita quadeja ei kuule ja näkeekin huonosti päivällä. Yöllä sitten ei lainkaan jos ei satu tiirailemaan pimeänäkölaseilla tai lämppärillä. Hankalaa on, luulen.

Kuluttaja-droneen osuminen voi olla hankalaa koska sen etäisyyttä, nopeutta ja lentosuuntaa on vaikea arvioida.

Testailtiin asiaa kaveriporukalla. Pari erikokoista dronea ilmaan, muut sitten yritti arvuutella lentokorkeuksia ja suuntimia. Lentokorkeus 30-100m, arvaukset heittelivät 50m suuntaan ja toiseen.

Jos lensi täysillä suoraan niin lentosuunta-arvaukset aika oikein. Mutta jos samalla muutti korkeutta niin sitten suuntima-arviot meni heti pieleen.
 
Tämä on laivastokäyttöön, mutta ehkä vähän isompia droneja ja pieniä aluksia vastaan.
"range of 2.5 kilometers and selectable rates of fire from single to 180 rounds per minute, and fires all U.S. Navy-approved 25mm ammunition. "

Vähän kehno kaliiperi kun ei ole heräteammuksia. 30x173 olisi parempi tai siitä ylöspäin. Suora osuma toki pudottaa lennokin, mutta pelkästään suurehkoja vastaan vähän turha kapistus, koska ne lentävät ( ja iskevät) kauempaa kuin tuo 2,5km. Niitä vastaan kannattaa jo ampua ohjus.
 
Back
Top