UAV / UCAV / LAR (robotit) Uutiset ja jutut

[rty19]

Saksassa Helsing pystyy nyt tekemään HX-2 droneja 1000 kpl kuukaudessa

https://twitter.com/x/status/1890104542370345344

 

[Minimajuri]

Ukranalaiset kehittäneet vedessä vaanivan droonin.

https://twitter.com/x/status/1890674988610380214

Kivasti lähtee tuossa kovalta tasapohjalta, mutta eikö vedessä ole aika helposti mutaa, vesikasveja ja ties mitä kökköä. joka voi haitata pohjasta lähtöä?

 

[fulcrum]

Saksassa Helsing pystyy nyt tekemään HX-2 droneja 1000 kpl kuukaudessa

Millainenhan muuten on näiden komponenttiketjut? Tehdäänkö Euroopassa näihin sopivia moottoreita, akkuja ja ohjausjärjestelmiä?

 

[Benelli]

Näkisin, että tekoälyn tehokas integroiminen droneen tulee olemaan käänteen tekevä asia. Käytännössä jos ajatellaan, että dronen yksi heikkous on sen riippuvuus pilotista, tämän antamista komennoista. Tuohon väliin koetetaan niin häirinnällä kuin suoralla vaikuttamisella. Aktiivinen datalinkki paljastaa itsensä enemmän tai vähemmän. Tuota on koetettu ratkaista optisella kuidulla joka sinänsä toimii mutta on haavoittuva ja voi katketa. Toimintamatka on myös rajattu.

Tekoäly sen sijaan voisi suorittaa tehtävän itsenäisesti tai jos maalia ei löydy niin palata takaisin odottamaan seuraavaa tehtävää. Koska gps on häirintä herkkä niin tilalle voisi tulla inertiaan perustuvia sekä kuvaan perustuvaa paikkatietoa. Samoin maalinosoituksen drone voisi sen jälkeen suorittaa itsenäisesti havaittuihin ja maaliluettelosta löytyviin maaleihin. Tuollaisia voitaisiin lähettää ilmaan kymmeniä ja nämä hakeutuisivat tietylle alueelle keskustelisivat keskenään lyhyillä etäisyyksillä. Maalittaisivat erilliset kohteet ja hyökkäisivät. Dronessa voisi olla yhdistelmä taistelulataus jossa olisi suuntaava lataus panssarimaaleihin ja aluevaikutteinen sirpalelataus. Näiden lisäksi drone voisi hyödyntää ystävät kyselyä ja jos ei vastausta tule niin hyökätä esim. toista dronea kohti.

Uskon että tuo on tulevaisuutta jos emme ala liikaa rimpuilemaan tekoälyn hyödyntämisen kanssa. Varmaa on että Venäjä, kiina ja yhdysvallat ei sitä tee. Euroopalla on tosin pahatapa ampua itseään jalkaan vähän asiassa kuin asiassa.

Periaattessa tekoälyllä varustettu UAV voisi toimia kuten toisen maailmansodan aikainen pommikone suunnistaen kompassin, ajan ja nopeuden perusteella tehden lopullisen tähtäyksen optisesti.
Yöpommittaja voisi suunnistaa myös tähtien perusteella.

 

[VanhaPate]

Hyvä tunnin video, jossa käydään läpi Akhilleus yksikön FPV-dronetoimintaa alkaen droonien kokoamisesta lähtien. Automaattikäännös englanniksi toimii suurimman osan ajasti ihan asiallisesti, jotta asiat tulee ymmärretyksi.

“AKILLEUS” taistelussa! Kuinka UUSI LENNOKKIJÄRJESTELMIEN RYKMENTTI taistelee. Tuho Kupjanskin lähellä. Helvetti Donbasissa.

Jalkaväkirykmentistä erilliseksi lennokkiyksiköksi – tämän matkan ovat “Akilleuksen” taistelijat kulkeneet alle kolmessa vuodessa. Suuren sodan aikana he ovat tuhonneet ja vahingoittaneet noin 20 000 venäläismiehittäjien sotilaskohdetta. Rykmentin päätehtävä on Ukrainan jalkaväen tulituki sekä vihollisen tarkka eliminointi teollisessa mittakaavassa.

“Akilleuksen” droonioperaattorit ovat yhdessä muiden Ukrainan puolustusvoimien yksiköiden kanssa useaan otteeseen torjuneet laajoja mekanisoituja hyökkäyksiä sekä tuhonneet kalliita sotakalustoja ja asejärjestelmiä.

Ukrainian Witness -tiimi tapasi rykmentin johdon sekä tavallisia taistelijoita. Katso kaikki yksityiskohdat uudessa videossa.

Videon sisältö:

0:00 Mistä tässä videossa on kyse?
1:41 Mitä “Akilleus”-rykmentistä tiedetään?
4:10 “Olemme yksi Ukrainan puolustusvoimien parhaista yksiköistä”
5:36 Vierailu BPL-lennokkien valmistuspaikassa
8:14 Drooneihin liittyvien osien valmistusprosessi
13:16 “Ihmiset, jotka osaavat käyttää juotinta, ovat armeijalle äärimmäisen hyödyllisiä”
14:57 Onko Ukrainan rintama uusien aseiden testauskenttä?
17:08 “Joka erässä droonivalmistajien osia on jopa 20 % viallisia”
19:27 Matka FPV-tiimin miehistön luo
21:24 “Kartellin” miehistön työskentely
24:12 Miten Venäjän joukot yrittävät torjua drooneja?
26:10 Tuhoamme yhden miehittäjien asemapaikoista
31:56 “Kartellin” miehistön käyttämät droonityypit
34:41 “Harkovan suunnalla tilanne on muuttunut radikaalisti”
36:55 Havaitsimme vihollisen droonin
39:28 Käytämme termiittidroonia
41:55 Neljässä tunnissa 22 lentoa ja 10 yksikön tuhottu
49:49 Miten tuhosimme vihollisen avainkalustoa
52:42 “Akilleuksen” esikunnan komentoaseman toiminta
54:51 Lennokkiyksiköt taistelevat ympäri vuorokauden
57:31 Uusien BPL-lentäjien koulutuksesta
1:02:39 “FPV-droonit ovat niin vaikeita kuin vain mahdollista”
1:05:57 Ukrainan vastine “Lancet”-droonille
1:09:17 Optiseen kuituun perustuvat droonit
1:11:51 Pitäisikö koko kansakunnan olla asevelvollinen?
1:13:49 Loppusanat

Saman porukan a-tarviketuotantoa
“Yksikkömme on kuin elävä organismi, ja verstas on sen sydän,” – Farmer, verstaapäällikkö.

Verstas sai alkunsa yhdestä henkilöstä, joka valmisti ammuksia taistelukäyttöön. Tämä tapahtui jo vuonna 2023, kun “AKILLEUS”-yksikköstä tuli yksi maailman ensimmäisistä iskudroonikomppanioista.

“Yksikkömme on kuin elävä organismi. Ja juuri verstas, jossa ammukset valmistellaan droonijärjestelmien käyttöön, on tämän taisteluorganismin sydän,” kertoo verstaapäällikkö, kutsumanimeltään Farmer.

Tänä päivänä kymmenet asiantuntijat työskentelevät 429. erillisessä lennokkiyksikössä “AKILLEUS” valmistellen ammuksia taistelutehtäviin. Juuri heidän työnsä tekee drooneista tarkkuusaseita UAV-miehistöjen käsissä. Se on pikkutarkkaa päivittäistä työtä, jonka tavoitteena on kuulla komentokeskuksen radiosta sanat “osuma varmistettu” – merkki siitä, että vielä yksi taistelutehtävä on onnistuneesti suoritettu.

Porukan sometilit

x.com

x.com

Login • Instagram

Welcome back to Instagram. Sign in to check out what your friends, family & interests have been capturing & sharing around the world.

www.instagram.com

Ахіллес - 429 окремий полк безпілотних систем | Kyiv

Ахіллес - 429 окремий полк безпілотних систем, Kiova. 4 302 tykkäystä · 8 455 puhuu tästä. 429 окремий полк безпілотних систем «АХІЛЛЕС» Командир: Юрій Федоренко

www.facebook.com

ФЕДОРЕНКО (АХІЛЛЕС)

▫️ Командир 429 окремого полку безпілотних систем «АХІЛЛЕС» ▫️Депутат Київської міської ради

t.me

429 окремий полк БпС «АХІЛЛЕС»

429 окремий полк безпілотних систем «АХІЛЛЕС». Командир: Юрій Федоренко.

youtube.com

 

[Benelli]

Ehkä ollaan vähän turhan huolissaan ostettavien mallien vanhenemisesta kun RUAG Ranger on edelleen käytössä. Jos joku malli pitää korvata myöhemmin uudella ennen suunnitellun käyttöajan umpeutumista niin nuo voisi siirtää paikallisjoukoille/rajalle/merivartiostolle.

 

[Falangi]

Airbussin droneihin tulossa Patrian kehittämät datalinkit. Espanja ilmeisesti tilannut noita SIRTAP-droneja jo sadoilla miljoonilla euroilla.

Patria toimittaa datalink-ratkaisun Airbus Defence and Spacen SIRTAP UAS -järjestelmään | lentoposti.fi

Patria on allekirjoittanut sopimuksen Airbus Defence and Spacen kanssa Espanjassa osallistumisesta SIRTAP High capability Tactical UAS -hankkeeseen toimittamalla laajakaistaisen datalink-ratkaisun ilma-aluksille ja maajärjestelmille.

www.lentoposti.fi

Patria on allekirjoittanut sopimuksen Airbus Defence and Spacen kanssa Espanjassa osallistumisesta SIRTAP High capability Tactical UAS -hankkeeseen toimittamalla laajakaistaisen datalink-ratkaisun ilma-aluksille ja maajärjestelmille.

Laajakaistainen datalink-ratkaisu perustuu Patria CANDL -tuotteisiin. Patria CANDL on suunniteltu turvalliseen ja häirinnän kestävään viestintään sovelluksille, jotka vaativat luotettavaa nopeaa tiedonsiirtoa UAV:iden ja maavalvonta-asemien välillä vaativimmissakin tehtävissä, haastavassa toimintaympäristöissä.

"Olemme vakuuttuneita siitä, että Patria CANDL tarjoaa suurta lisäarvoa SIRTAP-loppukäyttäjille ympäri maailmaa. Olemme myös iloisia voidessamme olla osa Airbusin arvoketjua SIRTAP-hankkeessa", sanoo Hugo Vanbockryck, Patrian Euroopan markkina-alueen johtaja.

SIRTAP on uuden sukupolven taktinen miehittämätön ilma-alus, joka voidaan laukaista matkaan esimerkiksi Airbus C-295M -kuljetuskoneesta. SIRTAPin toiminta-aika on yli 20 tuntia ja se voi lentää yli 100 km/h:n nopeudella ja yli 21000 korkeudessa. Hyötykuormaa se voi kuljettaa 180kg. SIRTAPin maksimi lentoonlähtöpaino oli 750 kg.

Patria CANDL tarjoaa häirinnänsietoisen, dynaamisen verkottumisen ja näköyhteyden ylittävän tiedonsiirron useiden kohteiden välillä, mikä tekee siitä ylivoimaisen myös miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistoiminnassa.

Natiivi IP (Internet Protocol) -viestintä sekä hyötykuormatiedolle että ohjausprotokollalle mahdollistaa saumattoman integraation nykyaikaisten operatiivisten lentolaitteiden ja maa-asemasovellusten kanssa. Patria CANDL on hyväksytetty toimimaan vaativissa ympäristöissä, ja se on helppo integroida monenlaisiin ilma- ja maajärjestelmiin.

 

[Raveni]

Ehkä ollaan vähän turhan huolissaan ostettavien mallien vanhenemisesta kun RUAG Ranger on edelleen käytössä. Jos joku malli pitää korvata myöhemmin uudella ennen suunnitellun käyttöajan umpeutumista niin nuo voisi siirtää paikallisjoukoille/rajalle/merivartiostolle.

Ei kai käytössä ainakaan Suomessa enää? Muistelisin, että olisi poistettu. Toki sehän jos jokin on käytössä ei tarkoita, että sen arvo taistelukentällä olisi enää kovinkaan hyvä. Ei vain ole saatu tilalle parempaa.

UAV:ssa on monia juttuja jotka vanhenevat ja en näe järkeväksi, että niitä hankittaisiin kymmeniä tuhansia saati satoja tuhansia odottamaan varastoon mahdollista käyttöä. Akut esimerkiksi eivät ole ikuisi. Elektroniikka voi vikaantua jne. Jos siis puhutaan pienistä ja halvoista droneista. Isompia ei varmaankaan puhtaasti varastoon edes hankittaisi vaan näillä olisi käyttöä jo rauhanaikana.

 

[Jopuni]

Ei kai käytössä ainakaan Suomessa enää? Muistelisin, että olisi poistettu. Toki sehän jos jokin on käytössä ei tarkoita, että sen arvo taistelukentällä olisi enää kovinkaan hyvä. Ei vain ole saatu tilalle parempaa.

Jos on vielä lento kunnossa, niin voihan sillä kouluttaa käyttäjiä, vaikka ei olisi käytännössä muuta arvoa.

 

[Mikfin70]

Ei kai käytössä ainakaan Suomessa enää? Muistelisin, että olisi poistettu. Toki sehän jos jokin on käytössä ei tarkoita, että sen arvo taistelukentällä olisi enää kovinkaan hyvä. Ei vain ole saatu tilalle parempaa.

UAV:ssa on monia juttuja jotka vanhenevat ja en näe järkeväksi, että niitä hankittaisiin kymmeniä tuhansia saati satoja tuhansia odottamaan varastoon mahdollista käyttöä. Akut esimerkiksi eivät ole ikuisi. Elektroniikka voi vikaantua jne. Jos siis puhutaan pienistä ja halvoista droneista. Isompia ei varmaankaan puhtaasti varastoon edes hankittaisi vaan näillä olisi käyttöä jo rauhanaikana.

Kyllä Ranger on poistettu käytöstä ja romutettu.

 

[Jopuni]

Kyllä Ranger on poistettu käytöstä ja romutettu.

Wikipedian listoilla näkyy vielä olevan, korvaako Orbiter 2b sen, vai onko tulossa jokin muu tilalle?

 

[Mikfin70]

Wikipedian listoilla näkyy vielä olevan, korvaako Orbiter 2b sen, vai onko tulossa jokin muu tilalle?

Eihän nuo wikipedian tiedot ole millään tavalla luotettavia, koska kuka tahansa voi tehdä päivityksiä sinne. Kannattaa käydä Niinisalossa tai Jämillä katsomassa mitä järjestelmiä siellä lentää..

 

[Jopuni]

Tais Rangerin käyttö loppua siihen kun se yksi putos lennosta.

 

[Raveni]

Kovin kalliiksi tuo järjestlemä tuli. Ei missään vaiheessa kunnon määrää hankittu ja voisi sanoa, että myös osaaminen ja hyödyntäminen jäi sitten sille tasolle minkä vähäisessä käytössä ollut järjestelmä voi tarjota. Kun katsoo millaisista määristä Ukrainassakin puhutaan niin onhan tuollainen 6 lentävää laitetta aneeminen määrä. Suomi tarvitsisi orbiterin ja muutamien muiden keveiden järjestelmiä lisäksi hieman suurempia ja pidemmän kantaman ja lentoajan omaavia järjestelmiä. Kyvykkyys on kuitenkin sellainen, että ei voida yksin liittolaisten apuun luottaa.

 

[kimmo.j]

Kovin kalliiksi tuo järjestlemä tuli. Ei missään vaiheessa kunnon määrää hankittu ja voisi sanoa, että myös osaaminen ja hyödyntäminen jäi sitten sille tasolle minkä vähäisessä käytössä ollut järjestelmä voi tarjota. Kun katsoo millaisista määristä Ukrainassakin puhutaan niin onhan tuollainen 6 lentävää laitetta aneeminen määrä. Suomi tarvitsisi orbiterin ja muutamien muiden keveiden järjestelmiä lisäksi hieman suurempia ja pidemmän kantaman ja lentoajan omaavia järjestelmiä. Kyvykkyys on kuitenkin sellainen, että ei voida yksin liittolaisten apuun luottaa.

Itse ajattelen, että juuri osaamisen hankkiminen oli tärkeä osa mitä Ranger toi. Ennen sitä meillä ei ollut mitään, osaaminen oli teoreettista ja "musta tuntuu" tasoa.

 

[Saunajääkäri]

Kantolaite kuitenkin räjähtää panoksen mukana. Josta päästäänkin siihen että olisiko jatkokehityksen paikka siinä että panos pudotetaan vaikka 10m nykyistä korkeammalta ja räjähtää 10m laukaisunarun vetäisystä. Muuta ei tarvittaisi kuin panoksen vakautus pudotuksessa. Tällöin tuo raskas kantolaite säilyisi lentokuntoisena ja olisi uudelleen ladattavissa

Tätä miettinyt itsekin. Uudelleen ladattava tai useammin laukeava versio. Ei se järeä drone kuitenkaan ilmainen tai kertakäyttöinen ole.
Tietenkin tällainen pörriäinen on aika äänekäs. Nyt se räjähtää viiveettä maalin päällä. Jos panos pitäisi tiputtaa, olisi viive varmaan vähintään muutaman sekuntin. Ehtiikö maali suojautua siinä ajassa ja tehosta menetetään tärkeä osa?

 

[magitsu]

Jännästi karahti taas yksi Schiebel-kopterin hankinta kiville.

However, the budget for the order was only PLN 42,000,000 gross. Due to the inability to increase the amount allocated by the contracting authority, the decision was made to cancel the tender.

Tender for the Unmanned Albatros for the Polish Navy Canceled – MILMAG

The Armament Agency has canceled the tender procedure for the short-range unmanned onboard rotorcraft program codenamed Albatros.

milmag.pl

 

[VanhaPate]

65 Droonisodankäynti: Historiasta nykypäivään

Uusi droonisodankäyntiin keskittyvä sarja alkaa! Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Raution luotsaaman sarjan ensimmäisessä jaksossa käydään läpi keskeisiä hetkiä ja käännekohtia, jotka ovat muovanneet miehittämättömän ilmailun ja ennen kaikkea droonisodankäynnin kenttää.
Miten kaikki alkoi? Minkälaisia kokeiluja ja innovaatioita droonien kehitykseen on liittynyt? Miten erilaiset konfliktit ovat muokanneet niiden teknistä kehitystä ja operatiivista käyttöä? Vieraana jaksossa on Sotatekniikan laitoksen tutkimusryhmän johtaja, insinöörieverstiluutnantti Mika Nieminen.

65 Droonisodankäynti: Historiasta nykypäivään

Podcast Episode · Sotataidon ytimessä · 08/01/2025 · 43m

podcasts.apple.com

66 Droonisodankäynti: Sodankuvan muutos ja autonomia

Droonit ovat muokanneet sodankäynnin luonnetta, koska ne tarjoavat joustavuutta, nopeutta ja tarkkuutta, joita on hyvin vaikeaa ja kallista saavuttaa perinteisillä asejärjestelmillä. Droonisodankäynti on saamassa jopa ratkaisevaa roolia, erityisesti nykyisissä konflikteissa, ja sen merkityksen on ennustettu vain kasvavan, kun autonomiset ja tekoälypohjaiset järjestelmät kehittyvät.
Miten autonomiset järjestelmät muuttavat sodankäynnin sääntöjä? Millaisia etuja ja haasteita autonomisuus tuo mukanaan? Entä millaisia tekijöitä droonisodankäynnistä tulee huomioida sotilaiden koulutuksessa? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa aiheesta keskustelemassa on väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén.

66 Droonisodankäynti: Sodankuvan muutos ja autonomia

Podcast Episode · Sotataidon ytimessä · 22/01/2025 · 45m

podcasts.apple.com

67 Droonisodankäynti: Droonien valmistus ja materiaali

Erilaiset teknologiset innovaatiot ovat mahdollistaneet kehityksen, jossa miehittämättömän ilmailun teknologia ei ole enää niin kallista, ettei se olisi kaikkien sodankäynnin osapuolten saavutettavissa. Olemme kuulleet uutisista, että Ukrainan tavoitteena on tuottaa miljoona droonia vuodessa. Tällainen tuotantomäärä edellyttää raaka-aineiden, valmistuksen, elektroniikan osien ja kokoonpanon monipuolista suunnittelua ja käyttöä. Erityisesti, kun tuotanto toteutetaan sotaa käyvän valtion alueella.
Mitä asioita droonien valmistuksessa tulee huomioida? Miten uudet innovaatiot vaikuttavat kehitykseen? Mitkä tekijät vaikuttavat valmistettavaan miehittämättömään ilma-alukseen? Entä miten nämä tekijät vaikuttavat käyttäjiin ja käyttäjien koulutukseen? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa näistä kysymyksistä keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija Ilpo Hämäläinen ja varusmiestutkija Markus Aarrejoki.

67 Droonisodankäynti: Droonien valmistus ja materiaali

Podcast Episode · Sotataidon ytimessä · 05/02/2025 · 53m

podcasts.apple.com

67 Droonisodankäynti: Droonien valmistus ja materiaali

Sotataidon ytimessä · Episode

open.spotify.com

69 Droonisodankäynti: Vastatoimet

Droonit ovat usein vaikeasti havaittavia, mikä vaikeuttaa niiden torjumista. Ne pystyvät operoimaan nopeasti ja voivat vaihtaa reittiään lennon aikana, mikä vaikeuttaa myös niiden toiminnan ennakoimista. Tehokkaat vastatoimet vaativatkin sekä teknologisia ratkaisuja että taktisia innovaatioita. Menestyksen avain on usein joustavuus ja kyky adaptoitua nopeasti vastustajien droonien käyttöön. Elektroninen sodankäynti ja integroidut puolustusjärjestelmät ovat keskeisiä elementtejä torjuntastrategioissa.
Miten maat, joissa droonit ovat arkipäivää, varautuvat tähän uuteen uhkaan? Miten elektronisen sodankäynnin keinot voivat vaikuttaa droonien toimintaan? Entä kuinka tulevaisuuden teknologiat voivat mahdollistaa droonien torjunnan? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa aiheesta on keskustelemassa elektronisen sodankäynnin tutkija, kapteeni Jan Joutsi.

69 Droonisodankäynti: Vastatoimet

Podcast Episode · Sotataidon ytimessä · 19/02/2025 · 52m

podcasts.apple.com

69 Droonisodankäynti: Vastatoimet

Sotataidon ytimessä · Episode

open.spotify.com

 

[kimmo.j]

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kaytannon-rintamakokemuksia-ukrainasta-panssarivaunun-tuhoaminen-droneilla-vie-tunteja-tykiston-avulla-tuhottiin-3-venalaista-tankkia-2-minuutissa/cb46858d-de6a-4f42-90a2-cfbafdaea239?ref=box:1d0c&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_talent_ohjausboksi&_gl=1*hzb65l*_ga*NTQyMjk3NzgxLjE2NTI4OTY3MDY.*_ga_3L539PMN3X*MTc0MDQyMzkyNy4xMTUuMS4xNzQwNDI0MDI0LjAuMC4w


Ukrainan kriisi

Käytännön rintamakokemuksia Ukrainasta: Panssarivaunun tuhoaminen droneilla vie tunteja, tykistön avulla tuhottiin 3 venäläistä tankkia 2 minuutissa​

Rintamakokemukset painottavat dronekaluston ja tykistön yhteistyön merkitystä.

Työkalu.

Ukrainan maavoimien 118. Mekanisoidun prikaatin sotilas käyttää amerikkalaista 155 millimetrin M109-haupitsia Zaporizzjan alueella joulukuun 3. päivänä 2024.

KUVA: NIKOLETTA STOYANOVA


18.2.202509:39

---

Päivitetty18.2.202509:53

Mikko Pulliainen
Drone- ja lennokkikalusto ovat nousseet merkittävään osaan Ukrainan sodassa, mutta niilläkin on rajoituksensa. Asiasta kirjoittavat brittiläisen Rusin (Royal United Services Institute) tutkijat tohtori Jack Watling ja Nick Reynolds Ukrainan rintamalla tehtyihin havaintoihinsa perustuen.

Heidän mukaansa etulinjassa käytettävistä fpv-droneista 60-80 prosenttia ei saavuta kohdettaan. Tarkkoihin lukuihin vaikuttaa ainakin droneoperaattorin kyvykkyys.

Maaliin osuvista droneista pääosa epäonnistuu maalin tuhoamisessa, jos kyseessä ovat panssaroidut ajoneuvot. Sen sijaan jalkaväkeä vastaan hyökättäessa fpv-dronet ovat tehokkaita.

---

Droneoperaatioita rajoittavat niin elektroninen sodankäynti kuin sääolosuhteetkin, ja useiden langattomasti ohjattujen dronejen operointi toistensa lähellä on vaikeaa ohjaussignaalien keskinäisen interferenssin vuoksi.

Teknologiaa.

Ukrainan asevoimien 14. Erillisen rykmentin sotilas fpv-dronelasit päässään Zaporizzjan alueella 27. lokakuuta 2023.

KUVA: OLEG PETRASYUK

Näistä rajoituksista huolimatta taktinen miehittämätön dronekalusto vastaa tällä hetkellä noin 60–70 prosentista Venäjän kalustotappioita.

Watling ja Reynolds painottavat, että luku tulee asettaa kontekstiinsa: tutkijat ovat keskustelleet laajan ukrainalaisupseerien joukon kanssa, ja nämä taistelijat painottivat useaan otteeseen, että Ukraina tarvitsee rintamalle myös tykistöä.

Yksin dronet eivät riitä, vaan niistä saadaan paras teho irti yhteistoiminnassa tykistön kanssa.

Tykistö on paikallaan esimerkiksi elson ja ilmatorjunnan tukahduttamisessa sekä hyökättäessä dronekaluston avainkohteita suojaavaa jalkaväkeä vastaan. Tykistö kykenee myös toimimaan huonoissa sääolosuhteissa.

Dronet ja tykistö taas toimivat hyvin yhteen esimerkiksi skenaariossa, jossa drone pysäyttää venäläisten ajoneuvon ja tykistöllä isketään jalkamiehiksi joutuneita sotilaita kohtaan.

Ammustarvike.

155 millimetrin Bonus-tykistökranaatin malli Prahan Future Forces Forum -tapahtumassa 18. lokakuuta 2018.

KUVA: Swadim/Wikimedia Commons (CC-BY-SA-4.0)

Yksi haastatelluista upseereista antoi kuvaavan esimerkin yhteistyön merkityksestä: tankkia vastaan hyökkääminen pelkällä fpv-dronekalustolla kesti suunnitteluineen ja toteutuksineen useita tunteja. Sen sijaan tilanteessa, jossa tankit ensin havaittiin dronetiedustelun keinoin, sotilaat saivat viidellä 155 millimetrin BAE Systems/Nexter Bonus -tykistökranaatilla kolme tankkia pois pelistä kahdessa minuutissa.

Ukraina siis kärsii edelleen tykistön puutteesta. Watling ja Reynolds antavat esimerkin prikaatista, jolla oli vastuullaan 18 kilometrin matka rintamalinjaa, mutta toimintakuntoisia haupitseja yhteensä neljä.

Erityisesti 122 ja 152 millimetrin haupitsien ammuksista on paha pula. 155 millimetrin tykistökranaatteja on saatavilla merkittävästi enemmän kuin sodan alkuaikoina, mutta itse tykkejä ja niiden varaosia on liian vähän.

---

---

Tutkijat painottavat, että tarve kasvattaa eurooppalaista ammustuotantoa on edelleen olemassa. Ukraina ei kuitenkaan hyödy pelkistä ammuksista, joten Euroopan pitää varmistaa myös tarpeellisten varaosien, esimerkiksi putkien, sekä kokonaisten haupitsien tarvittava saanti.

Nämä asiat taas pitää linkata dronetuotannon laajentamiseen, koska kyvykkyydet täydentävät toisiaan.

”Molemmat ovat kriittisiä eurooppalaiselle puolustukselle, joten kyseessä on win-win-tilanne”, Watling ja Reynolds kirjoittavat.

 

[rty19]

155 millimetrin Bonus-tykistökranaatin malli Prahan Future Forces Forum -tapahtumassa 18. lokakuuta 2018.

KUVA: Swadim/Wikimedia Commons (CC-BY-SA-4.0)

Yksi haastatelluista upseereista antoi kuvaavan esimerkin yhteistyön merkityksestä: tankkia vastaan hyökkääminen pelkällä fpv-dronekalustolla kesti suunnitteluineen ja toteutuksineen useita tunteja. Sen sijaan tilanteessa, jossa tankit ensin havaittiin dronetiedustelun keinoin, sotilaat saivat viidellä 155 millimetrin BAE Systems/Nexter Bonus -tykistökranaatilla kolme tankkia pois pelistä kahdessa minuutissa.

Sisälsi maininnan myös Bonus-kranaateista.