UAV / UCAV / LAR (robotit) Uutiset ja jutut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Raveni
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Luvataan 12 tuntia, jos härveliä nyt sopii droneksi kutsua. On jo käytössä, mitähän kivaa tuolla voisi tehdä Ukrainassa, ideoita?
Tuollainen ilmapallo soveltuu siviilialueen tarkkailuun.
Mutta miten, millä, kuinka pallo tarkkailee?
 
Tuollainen ilmapallo soveltuu siviilialueen tarkkailuun.
Mutta miten, millä, kuinka pallo tarkkailee?
Kyytiin mahtuu 6 kg mitä tahansa sensoreita. Terrafamen kaivosalue on mm. tuolla mallinnettu.

Saisikohan FPV droneja pari kappaletta kyytiin kun niissä ei tarvittaisi isoa akkua? Tuli mieleen Hamasin raketti-iskut, 2-3 noita voisi valvoa 24h ja kun huomaa epäilyttävää liikettä niin sitten dronet pistämään laukaisupaikka sileäksi.
 
Linkissä pdf julkaistuun Suomen kansalliseen droonistrategiaan. Vaikutti olevan lähinnä aihio tavoitteille, mutta ehkäpä tästä jotakin konkreettista syntyy. ASAP, kiitos.

 
MILREM ROBOTICS UNVEILS CUTTING-EDGE 8×8 ROBOTIC COMBAT VEHICLE AT IDEX 2025
Milrem Robotics lanseeraa odotetun HAVOC 8×8 Robotic Combat Vehicle -ajoneuvon IDEX 2025 -messuilla

Milrem Robotics, maailman johtava robotiikan ja autonomisten järjestelmien kehittäjä, esittelee odotetun 8×8 Robotic Combat Vehicle (RCV) -ajoneuvonsa IDEX 2025 -messuilla. Edustaen uuden sukupolven hybridimiehittämättömien maa-ajoneuvojen (UGV) teknologian huippua, uusi HAVOC RCV on suunniteltu mullistamaan nykyaikaiset taisteluoperaatiot.

“HAVOC RCV on suunniteltu tarjoamaan ennennäkemätöntä ketteryyttä ja suurinopeuksista ohjattavuutta, mahdollistaen komentajille voiman projisoinnin tehokkaasti pitkien matkojen yli,” sanoi Milrem Roboticsin toimitusjohtaja Kuldar Väärsi. “Sen vankka rakenne ja edistynyt hybridipropulsiojärjestelmä mahdollistavat suurikaliiperisten asejärjestelmien integroinnin samalla säilyttäen tarkan osumatarkkuuden ja erinomaisen tappavuuden taistelukentällä. Monipuolisena ja luotettavana voimankertojana tämä alusta määrittelee uudelleen operatiivisen tehokkuuden nykyajan dynaamisissa ja monimutkaisissa taisteluskenaarioissa.”

HAVOCin ytimessä on kehittynyt hybridisähköinen voimansiirtojärjestelmä, joka takaa pidennetyn toimintasäteen ja lähes äänettömän liikkumiskyvyn. Nämä ominaisuudet parantavat ajoneuvon huomaamattomuutta ja mukautuvuutta erilaisiin tehtävävaatimuksiin.

Jakamalla yhteiset alijärjestelmät muiden Milrem Roboticsin alustojen, kuten Tracked RCV:n, kanssa HAVOC vähentää merkittävästi kehitys-, hankinta- ja ylläpitokustannuksia, mikä varmistaa kustannustehokkuuden ja virtaviivaistetun logistiikan.

Painoltaan huomattavasti perinteisiä miehitettyjä 8×8-ajoneuvoja kevyempi RCV tarjoaa erinomaisen suorituskyvyn maastossa, mikä tekee siitä erittäin tehokkaan vaativissa maasto-olosuhteissa. Sen huipputason sähköinen voimansiirto tuottaa välittömän vääntömomentin, mikä mahdollistaa nopeat vasteajat ja parantaa liikkuvuutta. Lisäksi ajoneuvon pivot-ohjaus mahdollistaa huomattavasti pienemmän kääntösäteen, mikä varmistaa optimaalisen ohjattavuuden ympäristöissä, jotka vaihtelevat aavikoista ja kaupunkitaistelualueista korkeisiin vuoristonsolien maastoihin.

8×8 RCV on suunniteltu viiden tonnin kantavuuskapasiteettiin, mikä tarjoaa poikkeuksellista joustavuutta tehtäväkohtaisten hyötykuormien tai asejärjestelmien integrointiin. Tärkeää on, että tämän hyötykuormarajan sisällä tehtävät muutokset eivät heikennä ajoneuvon suorituskykyä, mikä varmistaa sen saumattoman mukautuvuuden operatiivisiin tarpeisiin. Lisäksi se toimii yhtenäisessä autonomiaekosysteemissä, joka on linjassa Milremin muiden alustojen kanssa, taaten yhteensopivuuden ja skaalautuvuuden erilaisten autonomisten ratkaisujen välillä.

“8×8 RCV:n lanseerauksen myötä asetamme uuden standardin miehittämättömille maataistelujärjestelmille,” sanoi Milrem Roboticsin tuotejohtaja Henrik Kotkas. “Tämä alusta yhdistää huipputeknologian ja käytännölliset suunnitteluratkaisut tarjoten vertaansa vailla olevia operatiivisia kyvykkyyksiä. Se on esimerkki sitoutumisestamme innovaatioon ja modernien asevoimien kehittyviin tarpeisiin vastaamiseen.”

HAVOC 8×8 Robotic Combat Vehicle -ajoneuvon ensiesittely IDEX 2025 -messuilla korostaa Milrem Roboticsin asemaa autonomisen sotilasteknologian edelläkävijänä. Kun puolustusvoimat maailmanlaajuisesti etsivät ratkaisuja operatiivisen tehokkuuden ja selviytymiskyvyn parantamiseen, 8×8 RCV:stä tulee keskeinen voimavara, joka voi muokata tulevaisuuden maataisteluoperaatioita.

ARTIKKELI PÄIVÄMÄÄRÄ: 11/02/2025

 
Linkissä pdf julkaistuun Suomen kansalliseen droonistrategiaan. Vaikutti olevan lähinnä aihio tavoitteille, mutta ehkäpä tästä jotakin konkreettista syntyy. ASAP, kiitos.
Tämä on todella vaikea ala lähteä nyt investoimaan rajusti, koska tekniikka on niin rajussa jatkuvassa muutostilassa. Ukrainasta olemme kuulleet toistuvasti miten upouudet taktiikat ja tekniikat on muuttuneet nopeasti vanhanaikaisiksi, parhaimmillaan(pahimmillaan) seuraavana päivänä joku kikka ei ole enää toiminutkaan. Tilanne on samanlainen kuin sotilasilmailussa 1930-luvulla, mahdollisuus tehdä virheinvestointejakin on suuri.
 
Tämä on todella vaikea ala lähteä nyt investoimaan rajusti, koska tekniikka on niin rajussa jatkuvassa muutostilassa. Ukrainasta olemme kuulleet toistuvasti miten upouudet taktiikat ja tekniikat on muuttuneet nopeasti vanhanaikaisiksi, parhaimmillaan(pahimmillaan) seuraavana päivänä joku kikka ei ole enää toiminutkaan. Tilanne on samanlainen kuin sotilasilmailussa 1930-luvulla, mahdollisuus tehdä virheinvestointejakin on suuri.
On vaikea , mutta mikä on vaihtoehto?
Meinaa hermo mennä kun mullekin on väitetty ettei droneihin kannata nyt isosti investoida kun ala muuttuu niin nopeasti… Niin muuttuu mutta ei niitä droneja mistää siinä vaiheessa saada nopealla aikataululla kun niitä tarvitaan, ja niitä tarvitaan aivan helvetillinen määrä. Massahankinnat pitäisi olla jo käynnissä ja jos menee metsään niin sitten menee, on sitä turhempankin rahaa käytetty.
 
On vaikea , mutta mikä on vaihtoehto?
Meinaa hermo mennä kun mullekin on väitetty ettei droneihin kannata nyt isosti investoida kun ala muuttuu niin nopeasti… Niin muuttuu mutta ei niitä droneja mistää siinä vaiheessa saada nopealla aikataululla kun niitä tarvitaan, ja niitä tarvitaan aivan helvetillinen määrä. Massahankinnat pitäisi olla jo käynnissä ja jos menee metsään niin sitten menee, on sitä turhempankin rahaa käytetty.
Pointti taitas olla se, että nopeasti vanhenevien dronejen sijaan investoidaan nopeasti ylösajettavaan dronetuotantokapasiteettiin. Toki se tarkoittaa paljon monenlaisia tuotantolinjoja, jos halutaan kotimaassa valmistaa akkukennoja, moottoreita ja piirilevyjä myöten kaikki. Mutta moni noista linjoista kykenee myös aivan muuhun tarkoitukseen tarvittavien vastaavien tuotteiden valmistukseen. Eli käytännössä strategisesti valiten valtion kirstusta tuettavat startupit päästään pitkälle.
 
Pointti taitas olla se, että nopeasti vanhenevien dronejen sijaan investoidaan nopeasti ylösajettavaan dronetuotantokapasiteettiin. Toki se tarkoittaa paljon monenlaisia tuotantolinjoja, jos halutaan kotimaassa valmistaa akkukennoja, moottoreita ja piirilevyjä myöten kaikki. Mutta moni noista linjoista kykenee myös aivan muuhun tarkoitukseen tarvittavien vastaavien tuotteiden valmistukseen. Eli käytännössä strategisesti valiten valtion kirstusta tuettavat startupit päästään pitkälle.

Optimitilanteessa Suomeen muodostuisi ruohonjuuri-tason drone-osaamista ja -harrastuneisuutta. Kun perustason tietotaitoa on riittävästi, niin sieltä on hyvä ammentaa jotakin suurempaakin.

Äkkiseltään keksin muutaman tavan jolla valtiovalta voisi melko pienillä panostuksilla edistää drone-toimialan kasvamista:

- Helppo, nopea ja selkeä lupaprosessi + säännöstö lennättää omia kehitys-droneja.
- Helppopääsyinen alue jossa voi lennättää ei-vielä-lentoturvallisia droneja.
- Määräraha ostaa kehityshanke-droneja ja uudenlaisia drone-palveluja startup-firmoilta.
- Teknisen alan oppilaitoksille määräys että opiskelijoiden drone-hankkeita suosittava.
- Määräraha jolla tuetaan alan tapahtumia. Esim 100K€ pääpalkinnot vuosittaiseen drone-kisaan, niin taso nousee nopeasti.
 
No niin
Mutta olen päässyt työssä seuraamaan miten loistavaa on dronevalvonta työmailla, sinne ei tule mitään/mikään/kukaan huomaamatta. Tähän Suomessa suomalaisin keksinnöin on vielä takamatkaa, noin 50 vuotta, jos katsotaan kuinka valtavasti esim. Darpa on tehnyt kehitystyötä ja millaisella RAHAMÄÄRÄLLÄ sitä kehitystyötä on tehty.
En ole tarkoituksella dissaamassa, vaan realistina voin sanoa, että tekemätön paikka.... Ikävä kyllä.
Ei jonkun järjestelmän ole välttämättä ole ole pakko olla hirveän kehittynyt ollakseen toimiva. Kuten meillä voisi olla puisia rakettiavustettuja liitopommeja jotka laukaistaan joitakin kymmeniä kilometrejä kohteesta lavetilta ja jotka suunnistavat kohteeseen inertia navigoinnilla.
Tai moderni V1 joka pudottaa soihtuja ja silppua ja lähestyy kohdetta aina uudestaan tehden silmukoita kunnes tuo ammutaan alas tai polttoaine loppuu.
Ja osaan hillotin.
Mutta osaan optinen navigointi ja taistelukärki.

Tämä on todella vaikea ala lähteä nyt investoimaan rajusti, koska tekniikka on niin rajussa jatkuvassa muutostilassa. Ukrainasta olemme kuulleet toistuvasti miten upouudet taktiikat ja tekniikat on muuttuneet nopeasti vanhanaikaisiksi, parhaimmillaan(pahimmillaan) seuraavana päivänä joku kikka ei ole enää toiminutkaan. Tilanne on samanlainen kuin sotilasilmailussa 1930-luvulla, mahdollisuus tehdä virheinvestointejakin on suuri.
Vanhemmatkin järjestelmät sopivat vihollisen puolustuksen ylikuormittamiseen jos ei muuhun.
Oletetaanpa että meillä olisi aseistettuja UAV:ta jotka vastaavat toisen maailmansodan aikaisia Swordfish lentokoneita jotka olivat jo sodan lopussa vanhentuneita. Ei laivan kapteenia naurattaisi jos nuo ilmestyisivät tutkan ruudulle.
 
Tämä on todella vaikea ala lähteä nyt investoimaan rajusti, koska tekniikka on niin rajussa jatkuvassa muutostilassa. Ukrainasta olemme kuulleet toistuvasti miten upouudet taktiikat ja tekniikat on muuttuneet nopeasti vanhanaikaisiksi, parhaimmillaan(pahimmillaan) seuraavana päivänä joku kikka ei ole enää toiminutkaan. Tilanne on samanlainen kuin sotilasilmailussa 1930-luvulla, mahdollisuus tehdä virheinvestointejakin on suuri.
SatSotHist tuossa alempana jo vastaili. Mutta esim. korvamerkittyjen resurssien suuntaaminen T&K -kenttään PV:n ja soveltuvien yritysten yhteistoimintaan ensimmäisenä mieleen tulee. Ja tätähän jo toteutetaan jossakin määrin, myös Ukrainan kanssa. Mittakaavaa vain olisi hyvä ylös merkittävästi hilata. Eli valmius tuotannon sotatalousmoodiin saattamiseksi rakentaa.

Mihinkään massoittaiseen varastomäärien kasvattamiseen tuskin olisi kovinkaan järkevää ryhtyä. Ja toisaalta, aina seuraavan teknisen askeleen odottaminen taitaa vain rajallisesti mahdollista olla.

Jonkinlaisen, tavanomaisesta kalustosta poikkeavan vanhenemisen synty taitaa tämän uuden kyvykkyyden luonteeseen melkein väistämättä kuulua. Ainakin jollakin aikajänteellä.

Edelleen valta-osa normaali puolustusbudjetin päälle tulleesta 2,2 mrd:n lisäresurssista on ymmärtääkseni käyttämättä. Kohteista ei valitettavasti pulaa ole.

Uhkakuvien suhteen, Ukrainan sodan päättyminen ja muoto sekä aikataulu missä tuo tulee tapahtumaan myös meidän aikatauluamme varautumisessa jossakin määrin sanelee. Esim. pakotteiden jatkumisen kohtalo, kv-kaupan avautuminen Venäjän suuntaan.
 
Myös rajan toisella puolella tapahtuu. Alla lainaus Viron ulkomaantiedustelun vuosiraportista:


  • Venäjä on sitoutunut kehittämään ja ottamaan käyttöön droneteknologiaa asevoimissaan. Näin ollen droonien Virolle ja Natolle aiheuttama tiedustelu- ja hyökkäysuhka kasvaa tulevina vuosina.
  • Drone-tuotanto Venäjällä on edelleen suoraan riippuvainen länsimaisista komponenteista – niiden saatavuus, myös Kiinan kautta, mahdollistaa aggression Ukrainaa vastaan ja uhkaa pitkällä aikavälillä Viron turvallisuutta.
Ukrainan sodan oppituntien ja kokemusten pohjalta Venäjän hallitus on päättänyt varmistaa teknologisen ja teollisen valmiuden droneteknologialle.[1] laajamittaiseen käyttöön sekä sotilas- että siviilisektorilla.

VENÄJÄN SUUNNITELMAT SIVIILIN DRONETEOLLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI​

Droonien kehittäminen ja tuotanto on lähes varmasti Venäjän prioriteetti. Tätä havainnollistaa "National Drone Development Project" ( Национальный Проект БАС ) käynnistäminen , joka kannustaa droonien tuotantoon ja kehittämiseen siviilisektorilla ja joka puolestaan on jaettu viiteen liittovaltion hankkeeseen:

  1. kotimaisen drone-tuotannon kysynnän lisääminen;
  2. drone-teollisuuden ja -tuotannon standardointi, sarjatuotannon varmistaminen;
  3. droneteollisuuden infrastruktuurin kehittäminen, turvallisuuden varmistaminen ja sertifiointi;
  4. pätevän henkilöstön varmistaminen drone-teollisuudelle;
  5. lupaavien drone-tekniikoiden kehittäminen.
 
Mihinkään massoittaiseen varastomäärien kasvattamiseen tuskin olisi kovinkaan järkevää ryhtyä. Ja toisaalta, aina seuraavan teknisen askeleen odottaminen taitaa vain rajallisesti mahdollista olla.
Niin, jonkunlainen kompromissi varmaan tulee löytää. Olisi iso riski hankkia valtavat määrät jotain tyyppiä, joka sitten meneekin kerralla vanhanaikaiseksi kun vastapuoli päivittää häirintämentelmiä. Tai sitten jotain uutta & hottia, jota ei olekaan riittävästi testattu eikä käytännössä toimi, ukrainalaisten mukaan aika monen pikkufirman lennokit on rintamalla osoittautuneet sellaisiksi.

Mutta sitten jos ei hanki mitään, niin voi jäädä luu käteen. Ei ne rahat tilillä auta enää siinä vaiheessa kun tankit jyrää jo päälle.

Vanhemmatkin järjestelmät sopivat vihollisen puolustuksen ylikuormittamiseen jos ei muuhun.
Oletetaanpa että meillä olisi aseistettuja UAV:ta jotka vastaavat toisen maailmansodan aikaisia Swordfish lentokoneita jotka olivat jo sodan lopussa vanhentuneita. Ei laivan kapteenia naurattaisi jos nuo ilmestyisivät tutkan ruudulle.

Tämä on tavallaan hyvä analogia, riskihän on nyt se että ostamme ison määrän torpedopommittajia, ja käykin ilmi että olisi tarvittu syöksypommittajia tai hävittäjiä. Jonkunlainen 'hajautettu salkku' pitäisi osata tehdä droneinvestointeihin.
 
Suomessa rahoitetaan (kymmenillä?) miljoonilla vuodessa lukuisia tutkimuksia, joissa tutkitaan p****n pärinää afrikkalaisen viidakkorummun tahdissa ja apurahan saaminen drone-tutkimukseen on todennäköisesti sula mahdottomuus tai summat ovat naurettavan pieniä. Kansakunnan prioriteetit ovat ja ovat olleet aivan väärissä asioissa pitkään. Tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistavan muutos, joka ei koske yksin droneja vaan kaikkea teknistä ja kaupallisesti sovellettavaa tutkimusta.

"Nyt ei kannata tehdä massoja kun tekniikka muuttuu" on huono argumentti, koska sitten kun niitä tarvitaan, niin tyhjästä on paha alkaa tekemään. Jonkun se kehittäminen ja massatuotanto täytyy kuitenkin maksaa. Osaaminen täällä ei kasva odottamalla ja odotusarvo, että joku omaan piikkiin ilman kassavirtaa tekee sitä pahan päivän varalle on typerä ajatus. Jonkun täytyy ostaa tai muuten vaan maksaa, että tällaiset hommat lähtevät käyntiin. Vaikka sitten perustettava huoltovarmuus- tai puolustusvalmiusrahasto, joka lähtee uskottaviin keisseihin mukaan rahoittamaan ja tukemaan vaikka sitten pääomasijoittajana. Ei edes patriat ja instat loputtomiin syydä rahaa kehitykseen jos ei kukaan ole ostamassa, puhumattakaan innovatiivista start-up yrityksistä.

Jenkithän syytävät poskettomasti tutkimusrahaa aseteollisuuteen. Ja niin varmasti tekee venäjä kuin Kiinakin.
 
Niin, jonkunlainen kompromissi varmaan tulee löytää. Olisi iso riski hankkia valtavat määrät jotain tyyppiä, joka sitten meneekin kerralla vanhanaikaiseksi kun vastapuoli päivittää häirintämentelmiä. Tai sitten jotain uutta & hottia, jota ei olekaan riittävästi testattu eikä käytännössä toimi, ukrainalaisten mukaan aika monen pikkufirman lennokit on rintamalla osoittautuneet sellaisiksi.

Mutta sitten jos ei hanki mitään, niin voi jäädä luu käteen. Ei ne rahat tilillä auta enää siinä vaiheessa kun tankit jyrää jo päälle.



Tämä on tavallaan hyvä analogia, riskihän on nyt se että ostamme ison määrän torpedopommittajia, ja käykin ilmi että olisi tarvittu syöksypommittajia tai hävittäjiä. Jonkunlainen 'hajautettu salkku' pitäisi osata tehdä droneinvestointeihin.
Voisko kompromissina olla, että hankitaan varastoon suurempi määrä joitain dronen perusosia? Joista saa rakennettua rungon ja moottorit, sitten pienempiä määriä sellaisia osia jotka vanhenevat nopeasti ja niiden varastoa uudistetaan vaikka rakentamalla koulutuskäytön pienempi määrä droneja.

Ja luodaan yrittäjien ja koulujen kanssa nopeasti pystyyn pantava massamainen tuotanto organisaatio.
 
Voisko kompromissina olla, että hankitaan varastoon suurempi määrä joitain dronen perusosia? Joista saa rakennettua rungon ja moottorit, sitten pienempiä määriä sellaisia osia jotka vanhenevat nopeasti ja niiden varastoa uudistetaan vaikka rakentamalla koulutuskäytön pienempi määrä droneja.

Ja luodaan yrittäjien ja koulujen kanssa nopeasti pystyyn pantava massamainen tuotanto organisaatio.
Hankitaan varastoon? Kuka hankkii?

Parempi lähtökohta on dronetuottajien kehitellä sellaiset osaratkaisut, että niitä osia on muutenkin varastossa ihan muuhun ja oikeeseen tarpeeseen (teollisuuden asennusputket, viemäriputket jne). Ja nyt palaan kuitenkin siihen, että tuolla koulutuskäyttöön rakennettavien dronejen volyymilla ei kukaan dronetuottaja elä. Se on juuri se ongelma mihin tuossa aiemmin viittasin. Miksi kukaan yritys jatkuvasti kehittäisi jotain tuotetta isolla vaivalla ja kustannuksella tietäen, ettei sitä kukaan tilaa kuin muutamia kappaleita. Sitten massatuotannossa 500€ dronen lumihiutaleversiolle tulee 50 000€ hintalappu, mutta PV ei halua eikä sen kuulukaan sitä maksaa. Sen kehitysrahan pitäisi tulla jostain muualta.

Tässä on iso kohtaanto-ongelma. Sodan aikana tuotetta tarvitaan 100 000 kpl vuodessa mahdollisimman nopeasti ja halvalla, rauhan aikana menekki on 100 kpl vuodessa. Kehittäminen maksaa molemmissa tilanteissa yhtä paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Entä koulutus? Käsittääkseni noita Ukrainassa lennetään käsin ei automaattisesti. Kuinka hyvin pystytään käyttämään suurta määrää tiedusteludataa? Vastatoimet? Uskoisin että aika pientä on droonien käyttö Suomessa. Vakuutellaan että on otettu huomioon, mutta missä mittakaavassa?

Ehdotus:

Muutamalle start upille määrärahat valmistaa droneja harjoituskäuttöön erilaisia droneja, jotta PV pystyisi ottamaan harjoituskäyttöön.

Juu vanhenee nopeestii yms. No mitäs sitten? Ei muutaku vamhaan droneen lisää älyä , kuitu ohjausta yms. -》kokemusta ja taitoa tehdä tulee väkisinkin.
 
Parissa aikaisemmassa postauksessa pohdin että valtiovalta voisi aika pienellä panostuksella aikaansaada Suomeen aktiivisen drone-skenen.

Jonkin verran ostoja start-up yrityksiltä, rahoitusta oppilaitoksille joissa aktiivista drone-puuhastelua, ja joku valtakunnallinen vuosittainen kilpailu, jossa parhaat drone-pilotit ja tuotteet palkitaan avokätisesti.

Idea on että jos syntyy riittävästi ruohonjuuri-tason osaamista, niin sieltä voi sitten kriisiaikana ammentaa uusia innovaatioita. Drone-tekniikka vanhenee nopeasti, mutta tietotaito on pidempiaikainen sijoitus.

Hankkeen voisi vaikka aloittaa sillä että drone-puuahastelua ei suoranaisesti estettäisi oppilaitoksissa.


 
Näkisin, että tekoälyn tehokas integroiminen droneen tulee olemaan käänteen tekevä asia. Käytännössä jos ajatellaan, että dronen yksi heikkous on sen riippuvuus pilotista, tämän antamista komennoista. Tuohon väliin koetetaan niin häirinnällä kuin suoralla vaikuttamisella. Aktiivinen datalinkki paljastaa itsensä enemmän tai vähemmän. Tuota on koetettu ratkaista optisella kuidulla joka sinänsä toimii mutta on haavoittuva ja voi katketa. Toimintamatka on myös rajattu.

Tekoäly sen sijaan voisi suorittaa tehtävän itsenäisesti tai jos maalia ei löydy niin palata takaisin odottamaan seuraavaa tehtävää. Koska gps on häirintä herkkä niin tilalle voisi tulla inertiaan perustuvia sekä kuvaan perustuvaa paikkatietoa. Samoin maalinosoituksen drone voisi sen jälkeen suorittaa itsenäisesti havaittuihin ja maaliluettelosta löytyviin maaleihin. Tuollaisia voitaisiin lähettää ilmaan kymmeniä ja nämä hakeutuisivat tietylle alueelle keskustelisivat keskenään lyhyillä etäisyyksillä. Maalittaisivat erilliset kohteet ja hyökkäisivät. Dronessa voisi olla yhdistelmä taistelulataus jossa olisi suuntaava lataus panssarimaaleihin ja aluevaikutteinen sirpalelataus. Näiden lisäksi drone voisi hyödyntää ystävät kyselyä ja jos ei vastausta tule niin hyökätä esim. toista dronea kohti.

Uskon että tuo on tulevaisuutta jos emme ala liikaa rimpuilemaan tekoälyn hyödyntämisen kanssa. Varmaa on että Venäjä, kiina ja yhdysvallat ei sitä tee. Euroopalla on tosin pahatapa ampua itseään jalkaan vähän asiassa kuin asiassa.
 
Linkissä pdf julkaistuun Suomen kansalliseen droonistrategiaan. Vaikutti olevan lähinnä aihio tavoitteille, mutta ehkäpä tästä jotakin konkreettista syntyy. ASAP, kiitos.


Anteeksi nyt vaan mutta tämä on ihan satuilua ilman konkretiaa. Politiikot varmaan tykkäväävät puhua Suomesta maailman parhaana maana ja ohjelmajulistuksiin saa toki kirjoitella kaikenlaista. Ihan vaan pari asiaa voisi kuitenkin muistaa:
  • Suomen TKI-menot ja niistä drooniteknologiaan laitettu rahamäärä on mitätön verrattuna suurvaltoihin tai edes johonkin Isreaeliin
  • alan tutkimusjulkaisut ja patentit laahaavat ainakin lukumääräiseti isompia toimijoita perässä
  • isot kotimaiset hankinnat ja investoinnit puuttuvat
Ihan kiva että yritykset esim. Oulussa hakevat Suomessakin tästä liiketoiminnan kasvua. Mutta ei sentään mopoilla mahdottomia. Hankalaa toki Suomessa kun satsaukset ovat vuosia olleet langattomaan teknologiaan ja 6G tulee vasta 2035 jälkeen. Siinä välissä pitäisi jostain takoa rahaa.
 
Back
Top