"Ostolinjalla" edellä tarkoitettanee, että Ukraina tai joku muu maa kuin Suomi ostaa Nammolta (Suomesta) tykistölaukauksia (ammus osineen (sytytin, räjähteellä täytetty ammus kaikkine metalliosineen (helma onteloperä tai perävirtausyksikkö ja sen pyrotekniikka), ajopanos ja iskulukkonalli ja mitä muuta tarvitaankaan).
Suomen Nammo ei yksin kykene toimittamaan Suomesta laukauskokonaisuutta. Ammuskuoren räjähdetäyttö tehdään puolustusvoimien vai -ministeriön laitoksessa eli väkisin on Suomesta valmis laukauskokonaisuus toimitettava pv:n kanssa jonkinasteisessa yhteistyössä. Se on järkevää, jos toimitus on pv:n käyttämiä / varastoimia a-tarvikkeita. Vanhat yksilöt varikolta Ukrainaan käyttöön ja uudet valmistetut erät pv:n varikoille tilalle, niin "parasta ennen" päivä siirtyy eteenpäin omissa varastoiduissa a-tarvikkeissa eikä niitä tarvitse ns. "Pokata" ennen aikojaan.
Toki Nammo täyttää omaa 155 HE ER ammustaan Ruotsissa, mutta se taitaa olla melko kallis ammusversio eikä välttämättä pisimmälle kantava kaukolaukaus esim. keveytensä vuoksi.
Archeria varten noita voisi tehdä, mutta ehkä Norjan/Ruotsin Nammo kykenee niille tarvittavan määrän kuoria toimittamaan ilman Suomen tuotantoakin.
Toki on mahdollista, että jossakin Euroopassa olisi vapaata räjähdysainetäyttökapasiteettia, mutta aika epätodennäköiselta se tuntuu, kun lännessä viimevuosikymmenet tykistön räjähdetäytön kehityksessä on painotettu ampumatarvikkeen epäherkkyysominaisuuksia (IM). Se on ainakin nostanut tuotteiden hintaa ja laskenut tehoa (maalivaikutusta), jota on kompensoitu suuremmalla r-ainetäytöllä, esim. Nexter:n uusimmat viritykset (Karkeasti muutos Nexter-tuotteessa: Ammuksen kokonaismassa 44 --> 46 kg ja r-ainetäyttö 8,8 kg --> 11 kg).
The advent of 52 calibre 155 mm artillery guns led to the development of a new generation of munitions that
www.edrmagazine.eu
Panoksen suhteen Suomen oma panosjärjestelmä K 83 aseelle lienee ainutlaatuinen, joten sitä ei välttämättä Ukraina halua riesakseen. Jos sitä käyttää, niin tarvitaan taulukot ja niitä varten vähintään tarkistusammunnat eri 155 asejärjestelmillä. Fiksumpaa on käyttää joko vanhaa USA:n panosjärjestelmää tai JBMoU yhteensopivia modulaaripanosjärjestelmiä, joiden mukaisia panoksia Ukrainassa näyttää jo olevan käytössä.
Joku lisenssivalmistettava 155 modulaaripanos on tietysti mahdollinen Suomestakin toimittaa, jota toivottavasti tehtäneen K9 kaukolaukauksille.
120 mm krh laukauksien toimitus saattaisi olla suoraviivaisempaa, mutta "parasta ennen" periaate varikkotoimituksina lienee niissäkin järkevää. Vanhat varastoista Ukrainaan käyttöön ja uudet varikolle korvaamaan Ukraina-toimituksia.
Ei saada tykistön 155 mm ammustuotantoa "kymmenkertaistettua" kädenkäänteessä tai vaikeammin toiminkaan millään tempulla. Syy näkyy nykytykistön ammuskuoren valmistuksessa tarvittavasta laitteistosta, jota "siviilipuolen tehokkailla" firmoilla ei ole. Esim. kuumapuristus, supistus ja lämpökäsittely ovat tekemättömiä vaiheita ilman laitteita. Osavaiheista näkyy otteita viiteviestin IS videolla, jonka perusteella voi itse pohtia tuotannon "sivilisoimismahdollisuuksia".
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan neuvottelut asiasta on viety loppuun ja päätös tehdään lähiaikoina.
www.is.fi
Loppuvaiheessa tulee vielä johtorenkaan asennus/kiinnitys, johon tarvitaan räätälöity erikoislaite: Säteispuristin tai hitsauslinja riippuen johtorenkaan rakenteesta. Toki ne ovat valmistettavissa tai hankittavissa, mutta tuskin mikään "siviilifirma" sellaisia hankkii etukäteen riesakseen kvarttaalitaloudessa.
Autotalli-sorvauksen ajat modernin tykistön kuorivalmistuksessa lienee taakse jäänyttä elämää.
@Old Boy on viimeksi Tykistöketjussa kertonut poraamalla valmistetuista ammuskuorista viestissään
#18,201, jossa sisäballistisen vaiheen paineen kasvu on esimerkkinä rasituksista, joita vastaan ammuskuori tulee suunnitella ja valmistaa.
Ehkä Suomi toimitti suurimmat /merkittävimmät laukausmäärät Ukrainaan, kun venäläiskaliiperin tykit (152 K 89) luovutettiin todennäköisesti a-tarvikkeineen taannoin.