Ukrainan konflikti/sota


A crew of 10 Russians was killed in a Russian A-50U Airborne Warning and Control System (AWACS) aircraft shot down on 23 February
sources in Defence Intelligence of Ukraine (DIU)

Among the killed are:
  • Aircraft commander – Major Borovikov;
  • Assistant commander – Major Chantsev;
  • Navigator – Captain Provalov;
  • Onboard engineer – Captain Vasilyev;
  • Senior airborne radio operator – Warrant Officer Khrulev;
  • Chief of the crew, shift supervisor – Major Fedosov;
  • Guidance navigator – Major Rulyuk;
  • Guidance navigator – Lieutenant Telmanov;
  • Senior onboard engineer – Captain Byelov;
  • Onboard engineer – Major Soldatkin.
Source: Ukrainska Pravda
----------

Zelenskyn puhe hostomelin lentokentältä, olemme 730 päivää lähempänä voittoa

 
Viimeksi muokattu:
Silppua ja soihtua molempia luulisin naapurin päästävän. Mutta tuo lähtevä it ohjus lienee yritys torjua A-50:tä lähestyvä ohjusuhka. Se että aiemmassa videossa näkyvä silppuun/soihtuun osuva ohjus oli oudossa paikassa lentokoneeseen nähden, sen sijaan sopii tämän toisen videon lähtevään ilmatorjunta ohjukseen. Eli ryssä torjuisi oman torjuntaohjuksensa. En ihmettelisi enään sitäkään.

Stunner ohjuksen eli Patriotin PAAC-4 Skyceptor ohjus (Myös meidän Daavidin linko) on hit-to-kill. Mutta sen kantamaa ei tiedä kukaan varmaksi. Iso boosteri jötkäle se on eikä taistelukärki vie kantamaa.

Tai sitten se on se Nighthawk Tom Cruise ohjaimissa.

Niin, kuitenkin yli 200km päästä suoritettu pudotus ei ole ihan jokapäiväistä. Voisiko maalinosoitus ollut mustalta mereltä ja itse ohjus/ohjukset laukaistu maalta Ukrainasta?
 
Iso strateginen kuva, missä mennään ? Nyt näyttää siltä, että ryssällä on aloite. Ukraina joutuu lähinnä reagoimaan, ei toimimaan itse aktiivisesti. Maasota joka tapauksessa on juuri nyt raakaa kulutussotaa, ei todellakaan minkäänlaista salamasotaa mallia blitzkrieg. Kun / jos Ukraina vielä nappaa aloitteen itselleen, on sen taas yritettävä operatiivisen / strategisen tason vastahyökkäystä. Millä voimilla ja minne ? Etelää ja Krimin maayhteyksiä kokeiltiin viime kesänä, eikä tämä tuottanut toivottua tulosta. Kello epäilemättä tikittää myös Ukrainalle, mikäli länsiavun hintana on se, että rintamalla täytyy olla aktiivinen ja jatkuvasti hakea menestystä. Puolustajana Ukraina on näyttönsä antanut, ja ne ovat olleet vahvoja näyttöjä osaamisesta.

En usko että Ukrainalla on voimaa tai välttämättä edes halua strategisen tason hyökkäykseen vuonna 2024.

Taktisella tasolla voidaan saavuttaa paikallista menestystä eli pieniä palasia sieltä täältä, mutta suuremman kokonaisuuden kannalta oletan että ryssä yrittää hyökätä tosissaan vuonna 2024 ja Ukrainan on viisainta keskittyä sen torjuntaan ja mahdollisimman suurten tappioiden tuottamiseen.

Ukrainan hyökkäyksen osalta katseet tulisi kääntää vuoteen 2025: jos kello lähtee käyntiin nyt ja tavoite olisi rospuuttokauden jälkeen eli toukokuussa 2025, niin sinne on karkeasti ottaen 14 kuukautta matkaa. Pitäisi kyetä muodostamaan, kouluttamaan ja aseistamaan riittävän suuret joukot tässä ajassa. Lisäksi pitää olla selkeä suunnitelma, mitä näillä joukoilla tullaan tekemään eli mihin tavoitteisiin pyritään. Samaan aikaan toki sota jatkaa oloaan eli pitää kyetä puolustamaan ja korvaamaan tappiot sekä joukkojen rotaatio.

Ukrainan olisi viisainta keskittyä vuonna 2024 puolustamisen lisäksi ryssän talouden kuristamiseen eli nämä iskut öljy- ja kaasuteollisuutta, metalliteollisuutta yms. vastaan jatkuvat. Lisäksi Mustanmeren laivaston upottaminen on hyvä osoitus aktiivisuudesta, joten lisää sitä. Ryssän pommikoneiden harventaminen olisi kova temppu, mutta sitä ei ole nähty hetkeen ja se edellyttäisi käytännössä partisaanien tai pitkän kantomatkan dronejen iskuja sotilaslentokentillä olevia koneita vastaan. Ehkä näitä nähdään lisää, mutta ei ole nähty hetkeen, joten en pidätä henkeä niitä odottaessa.

Kerchin sillan iskeminen mereen olisi myös suurta näkyvyyttä saava temppu ja vaikka ryssällä onkin "eteläinen maasilta" huollon osalta, sillan symbolinen merkitys on vertaansa vailla. Tämäkin osoittaisi että Ukraina tekee kokoajan töitä ryssää kurittaen, vaikka maa-alueiden vapauttaminen ei olisikaan onnistunut (toistaiseksi).

JOS Ukraina haluaisi yrittää jotain vakavampaa temppua niin Dnipron ylitys olisi sellainen, mutta en ole varma että heillä on tähän joukkoja tai kalustoa. Lisäksi näiden huolto olisi vaikeaa. GUR:n Skibitsky jutteli eilen että ryssällä on joukkoja tarpeeksi yhden strategisen suunnan valintaan eli voivat siirtää suurehkon määrän joukkoja haluamalleen sektorille ja yrittää siellä tosissaan. Täten jos Dnipro ylitettäisiin, ryssällä olisi mahdollista tuoda tämä porukka hyökkäyksen torjuntaan avuksi - Khersonin alueella jo valmiiksi olevien joukkojen lisäksi siis.

En usko että on mitään yhtä helppo temppua, jolla sodan suunta kääntyy nopeasti ja yllättäen. Molemmilla on liian paljon voimaa rintamalla ja rintaman pituudesta huolimatta yllätykseen pääseminen on vaikeaa / kenties mahdotonta.

Asetelmien muuttaminen on monen tekijän summa esim. F-16 ja tietyt ohjukset voisivat pakottaa ryssän Su-34 hävittäjät kauemmas etulinjasta, jolloin ryssän ohjautuvien liitopommien käyttö etulinjaa vastaan vähenisi rajusti tai jopa loppuisi kokonaan. Tämä veisi yhden kortin pois ryssän temppuvalikoimasta eli pieni voitto, joka voi antaa pelivaraa muiden temppujen tekemiseen.

Sama juttu jos A-50U koneita menetetään lisää (tosin vaatisi kenties 4-6 kpl pudotuksia): jos nämä eivät ole enää ilmatilaa valvomassa, ryssä on hävittäjien ja maahan asennettujen tutkien tilannekuvan varassa. Tällöin Ukrainan hävittäjillä on enemmän pelivaraa ja kenties mahdollisuuksia kokeilla erilaisia (hyvin uhkarohkeita) operaatioita.

Jos taas Mustanmeren laivaston alusten upottaminen jatkuu ja ne on pakotettu Mustanmeren itäosiin eli pois Krimiltä, silloin Krimin rannikon partiointi jää pois ja antaa pelitilaa erilaisille erikoisjoukkojen hyökkäyksille. Nopeita näykkäisyjä toki vain, äkkiä sinne, tuhoa aikaan ja toivottavasti pois ilman tappioita.
 
Niin, kuitenkin yli 200km päästä suoritettu pudotus ei ole ihan jokapäiväistä. Voisiko maalinosoitus ollut mustalta mereltä ja itse ohjus/ohjukset laukaistu maalta Ukrainasta?

Kirjoitin 14.4.22 näin:

Ukrainan erikoisjoukot ovat siirtyneet toimimaan myös Tamanin niemimaalla ja Krasnodarin piirin alueella. Näistä ei ehkä kuulu uutisia ainakaan venäläisistä lähteistä.

Tuo perustui muutamaan täysin irralliselta ja merkityksettömältä vaikuttavaan juttuun, jotka satuin huomaamaan muissa yhteyksissä. Sen kummemmin sitä ei tarvi penkoa.


Muistamme myös ensimmäisen Krimin sillan alasoton, joka tapahtui pommiksi muutetulla kuorma-autolla. Kuorma-auton muutostyöt tehtiin tuolla samalla suunnalla. Siellä on Ukrainan salaista toimintaa ollut pitkään.
 
Onko tammikuussakin pudotettu tollanen kaksikko? Kovasti on kohinaa, olisi edes ajankohta oikein.. mutta samoja valopalloja videolta oli jo eilen.
Tuossa täytyy olla kuukauden virhe. Filmi on eiliseltä. Tammikuussa 14-15 välisenä yönä ammuttiin alas A-50 ja sen seuralainen Il-22 ontui takaisin kentälle pahasti perseeseen ammuttuna.
 
Optimisti saattaisi ajatella, että Ruotsin pian toteutuva Nato-jäsenyys olisi luonnollinen vaihe kääntämään vaa’an hävittäjien luovuttamisen puolelle. Suurista määristä ei vaan varmastikaan puhuttaisi missään tapuksessa.

Tuo voi hyvinkin olla määräävässä asemassa.

Jos pitäisi veikata, arvaisin että max. 10 kpl kykenisivät antamaan, tosin voi jäädä vähemmäksikin.

Mitä niin pienellä määrällä tekee? Eiköhän Ukraina keksi niille käyttöä. Gripeniin on integroitu suuri määrä erilaisia asejärjestelmiä ja niitä on kehuttu mainioiksi EW-kyvyiltään (jotka ovat erityisesti Neuvostoliiton ja Venäjän asejärjestelmiä vastaan optimoituja). Hävittäjä on toki pohjimmiltaan aselavetti ja sensorilavetti, joten vaikutuskyky riippuu suuresti siitä mitä aseita annetaan mukaan. Silti näillä voi tehdä tiedustelua myös, sensorien avulla eli yksi lisä tilannekuvan muodostamiseen. Ei sekään ole merkityksetöntä.
 

Suuri tehdaspalo Venäjällä, lennokki-iskua epäillään​


NLMK-yhtiön terästehdas sijaitsee noin 400 kilometrin päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä rajasta. Tehdas on erikoistunut litteisiin terästuotteisiin kuten teräslevyihin, ja vastaa noin 18 prosentista koko Venäjän terästuotannosta.

Ukrainan turvallisuuspalvelua lähellä olevan lähteen mukaan tehdas, joka on yksi Venäjän suurimmista, valmistaa materiaaleja Venäjän käyttämiin ohjuksiin, tykistöön ja drooneihin.

Ukrainan turvallisuuspalvelu kertoo iskun kohdistuneen yksikköön, joka jäähdyttää puhdistamattomia kaasuja tehtaan koksiuunista. Mikäli yksikkö on vaurioitunut, voi se arvioiden mukaan aiheuttaa koko tuotannon pysähtymisen.

 
Jouluksi sitten kinkku uuniin. Nam.
Hmm, ryssäpossua. Ei kiitos. Pysyttelen edelleen perinteisessä viljaporsaassa.

Paitsti, tuo voisi olla todella kova hitti venäjällä. "Sotasankareilla" syötettyä possua vodkaliemessä.
 
Tuo voi hyvinkin olla määräävässä asemassa.

Jos pitäisi veikata, arvaisin että max. 10 kpl kykenisivät antamaan, tosin voi jäädä vähemmäksikin.

Mitä niin pienellä määrällä tekee? Eiköhän Ukraina keksi niille käyttöä. Gripeniin on integroitu suuri määrä erilaisia asejärjestelmiä ja niitä on kehuttu mainioiksi EW-kyvyiltään (jotka ovat erityisesti Neuvostoliiton ja Venäjän asejärjestelmiä vastaan optimoituja). Hävittäjä on toki pohjimmiltaan aselavetti ja sensorilavetti, joten vaikutuskyky riippuu suuresti siitä mitä aseita annetaan mukaan. Silti näillä voi tehdä tiedustelua myös, sensorien avulla eli yksi lisä tilannekuvan muodostamiseen. Ei sekään ole merkityksetöntä.
Suurin yksittäinen hyöty olisi, jos tulee Meteorin kanssa. Se on kuitenkin kyvykäs ohjus. Ryssän lentotoiminta hyytyisi. Tämä siis lisänä F16:n mukanaan tuomiin hyötyihin.
 
Onko tammikuussakin pudotettu tollanen kaksikko? Kovasti on kohinaa, olisi edes ajankohta oikein.. mutta samoja valopalloja videolta oli jo eilen.

Twiitissä on virhe, pitäisi lukea 23.2.2024.

Mutta tammikuussa tosiaan osuttiin vastaavanlaiseen pariin: A-50U pudotettiin ja Il-22M11 sai niin paljon reikiä että valtaosa miehistöstä kuoli. Kone kykeni laskeutumaan omin voimin mutta taisi olla pysyvä menetys eli ei toiveita korjaamisesta. Varaosia siitä voinee toki ottaa, mutta se on pieni lohtu.

Tammikuun pudotukset tapahtuivat 14.1.2024.

Erikoisesti näiden kahden pudotuksen välinen aika on 40 päivää. Sattumaa toki vain, mutta osuu erikoisesti tasaluvulle.
 
Nyt kun on sodan vuosipäivä, on odotettavissa erilaisia arvioita tulevasta.

Tässä yksi ketju, mutta ensin, kuka on Samuel Ramani: DPhil/PhD Intl Relations @UniofOxford Assoc Fellow @RUSI_org Author "Russia in Africa" & "Putin's War on Ukraine"
@HurstPublishers (twitter-tilin kuvaus)

Russia and Ukraine are seemingly locked in a stalemate after two years of war

The reality is more complicated

Some thoughts here

The stalemate assessment is correct from one vantage point: neither Ukraine nor Russia are likely to achieve large territorial gains soon

In fact, Russia has taken an "operational pause" around Avdiivka, while Ukraine's Dnipro River breakthroughs in November 2023 stalled

Strategic shifts are being overlooked

Russia is attempting a multi-axis Kharkiv-Luhansk offensive operation, possibly on four directions, which would mirror its tactics in 2022

It is unclear if operational command has improved but Russia is broadening the frontlines

Russia are also carrying out offensive operations in the Zaporizhzhia direction, which are threatening some of Ukraine's counter-offensive gains

1km around Verbove and 2km around Robotyne

Small gains but a show of intent

Meanwhile, Ukrainian forces are stepping up their efforts to degrade Russia's military infrastructure

Targeting the Black Sea fleet, domestically producing 1000s of long-range drones, potentially securing ATACMS in the Congress aid package and downing Su jets all fit this

More personnel will be drafted on both sides

Russia could expand its stealth draft after Putin's presidential "re-election" victory, while not announcing mobilization

With Syrskyi replacing Zaluzhny, Ukraine's leadership might see eye to eye on deeper mobilisation

Both Russia and Ukraine are using more hybrid tactics

Russia carried out cyberattacks in Ukraine after Avdiivka's capture to sow discord/telecoms were targeted before

Ukraine signed a deal with the West to counter Russian cyberattacks and previously attacked Alfa Bank

The race between Russia's illiberal allies and Ukraine's Western partners to supply equipment is heating up

North Korea delivered 1 million shells and Iran delivered surface-to-surface missiles

The Czech 800,000 shell initiative is Ukraine's best bet as US aid stalls

Denmark confirmed that Ukraine will get the first F-16s in the summer

Jens Stoltenberg has made it clear that NATO will not actively block Ukraine from striking Russian targets with F-16s

This is bad for Russia's supply chains and aerial superiority

Both sides are also playing the long-game

A recent RUSI report correctly noted that Russia is seeking victory in 2026 by degrading Western resolve and wants a negotiated peace that may even extend to Kharkiv and Odesa

Ukraine is shifting expectations towards a long struggle

A long-term higher-intensity war with more sophisticated technology, manpower and hybrid tactics awaits us

Battle lines might be holding up right now

But the war is unpredictable and not a static stalemate that is devolving into a frozen conflict or negotiated settlement

 
Kaikki sympatiani ukrainalaisille. Aivan varmasti tympii ja vituttaa.



Totta kai ukrainalaiset ovat väsyneitä sotaan. Yksikin sotapäivä on liikaa, ja nyt sota lasketaan jo vuosissa eikä päivissä. Eikä loppua ole näköpiirissä. Mutta väsymys ei ole sama kuin valmius luovuttaa.

Sen sijaan ukrainalaiset ovat väsyneitä todistamaan ja vakuuttamaan, että heillä on oikeus olla olemassa. Siitä tässä sodassa on pohjimmiltaan kyse.

Alussa ukrainalaiset yrittivät vedota venäläisiin hyökkäyksen pysäyttämiseksi. Pian kävi ilmi, että nämä hätähuudot eivät tuota tulosta, ja niistä luovuttiin.

Länsimaille osoitetut vetoomukset tuottivat kyllä tulosta, mutta valitettavan hitaasti. Ukrainalaisia turhauttaa, että vielä kahden vuoden jälkeenkin he joutuvat toistamaan samoja argumentteja Venäjän uhasta, aseavun tärkeydestä ja siitä, että myönnytykset tarkoittaisivat vain sotatoimien lykkäämistä tulevaisuuteen.
 
Geopaikannus vahvistaa aikaisemman väitteen osumapaikasta Lipetskin terästehtaalla:

It seems that they actually got into the installations for the primary cooling of raw coke oven gas, as reported by Interfax-Ukraine’s sources in the SBU and the Main Intelligence Directorate of the Moscow Region.

The defeat of these installations could lead to a shutdown of NLMK's entire production process for some time.


1708781296333.png


1708781317030.png

 
Tuo voi hyvinkin olla määräävässä asemassa.

Jos pitäisi veikata, arvaisin että max. 10 kpl kykenisivät antamaan, tosin voi jäädä vähemmäksikin.

Mitä niin pienellä määrällä tekee? Eiköhän Ukraina keksi niille käyttöä. Gripeniin on integroitu suuri määrä erilaisia asejärjestelmiä ja niitä on kehuttu mainioiksi EW-kyvyiltään (jotka ovat erityisesti Neuvostoliiton ja Venäjän asejärjestelmiä vastaan optimoituja). Hävittäjä on toki pohjimmiltaan aselavetti ja sensorilavetti, joten vaikutuskyky riippuu suuresti siitä mitä aseita annetaan mukaan. Silti näillä voi tehdä tiedustelua myös, sensorien avulla eli yksi lisä tilannekuvan muodostamiseen. Ei sekään ole merkityksetöntä.
Näitten hävittäjien osalta on aina kaksi haastetta: ylläpito/huolto ja aseet. Ensimmäinen ratkeaa kouluttamalla väkeä ja sitä luulisi riittävän Ukrainassa. Toinen on sitten haasteellisempi eli EU maat ei oikein loista valtavilla asevarastoilla. Näin ollen voi olla hyvinkin kriittistä että on käytössä useampi lavetti jotta aina saatu puikko/pommi/mikälie käy suoraan siivenalle kiinni. Näin saadaan turvattua paremmin se aseistuksen toimitus.

Kaikesta "resursien tuhlausta" tai "järjetöntä pitää useampaa konetta rivissä" tuleekin sitten pakollinen juttu. Tämän takia Mirage, F16 ja Gripen voidaan nähdä hyvinkin Ukrainan käytössö yhtäaikaa. Tuolla setillä saa kiinni jo minkä tahansa puikon tai pommin.
 
Käihkön ja Limnellin teesit.



1. Sota Euroopassa tosiasia. Ikuiseen rauhaan uskoneet olivat väärässä
2. Tiedustelun tärkeys. Ryssä oletti hyökkäyksen alussa Ukrainan murtuvan nopeasti
3. Tahto. Ukrainalaisilla kova tahtotila ja motivaatio puolustaa isänmaataan
4. Puolustuskyky. Sitä joko on tai ei ole, vrt. kohta ykkösen haihattelu
5. Johtajuus. Zelenskyi on todellinen sota-ajan johtaja
6. Sota on politiikkaa. Näkyy parhaillaan jenkkilän MAGA -touhuissa
7. Teknologia. Kyber ja dronet ovat tulleet jäädäkseen
8. Sotilaallinen liittoutuminen. Tätä suojaa ei Ukrainalla ollut, ryssä hyökkäsi
9. Varautuminen. Sota on nyt kulutussotaa. Resurssien tulee olla kunnossa
10. Henkinen kriisikestävyys. Liittyy useaan aiempaan kohtaan
 
Back
Top