Tvälups
Ylipäällikkö
Default de facto. Yksi toisensa perään tilttaa, kaukana ei ole Suomenkaan konkurssikypsyys.
Ukrainan konflikti/sota
Default de facto. Yksi toisensa perään tilttaa, kaukana ei ole Suomenkaan konkurssikypsyys.
Venäjän Nato-kumpanuus jäihin ja Naton edustusto Brysselissä tyhjäksi. Arvovaltatappio olisi kirvelevä, vaikkei käyttännössä paljoa merkitsisikään.
Nato: Suhteet Venäjän kanssa eivät voi jatkua entisellään
Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen.
MICHAEL REYNOLDS
Julkaistu: 1.4.2014 14:20, päivitetty: 1.4.2014 14:23
Nato-kokous Sotilasliitto Nato ei voi vahvistaa Venäjän joukkojen vetäytymisestä Ukrainan rajan läheisyydestä.
Ukraina kertoi eilen, että Venäjä on alkanut vähentää joukkojaan rajalta.
Naton pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin mukaan vetäytymisestä ei ole vielä näyttöä.
Hänen mukaansa Venäjä on rikkonut Naton kanssa solmitun kumppanuuden periaatteita, minkä vuoksi suhteet eivät voi jatkua entisellään.
Naton ulkoministerit pohtivat parhaillaan Ukrainan kriisiä Brysselissä.
KUVA: © Baz Ratner / Reuters
Naton mukaan näyttöä Venäjän vetäytymisestä Ukrainan rajalta ei ole.
STT
Kommentit
volvomiesTänään 14:24221
joo totta se on.
Kuin myös varmasti koko maailmaan on
suhteet venäjän kanssa kärsineet
LainaaIlmoita asiaton viesti
Westpoint.Tänään 14:27314
On selvääkin selvempi, että tuolla menolla Venäjä tuhoaa kaikki suhteensa niin länteen kuin itään, sitä saa mitä tilaa.
Ystäviä ei taida saada miehityspolitiikalla?
LainaaIlmoita asiaton viesti
Näytä lisää kommentteja (126)
Kirjoita kommentti
Tuoreimmat
Nato: Suhteet Venäjän kanssa eivät voi jatkua entisellään
Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen.
MICHAEL REYNOLDS
Julkaistu: 1.4.2014 14:20, päivitetty: 1.4.2014 14:23
Nato-kokous Sotilasliitto Nato ei voi vahvistaa Venäjän joukkojen vetäytymisestä Ukrainan rajan läheisyydestä.
Ukraina kertoi eilen, että Venäjä on alkanut vähentää joukkojaan rajalta.
Naton pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin mukaan vetäytymisestä ei ole vielä näyttöä.
Hänen mukaansa Venäjä on rikkonut Naton kanssa solmitun kumppanuuden periaatteita, minkä vuoksi suhteet eivät voi jatkua entisellään.
Naton ulkoministerit pohtivat parhaillaan Ukrainan kriisiä Brysselissä.
KUVA: © Baz Ratner / Reuters
Naton mukaan näyttöä Venäjän vetäytymisestä Ukrainan rajalta ei ole.
STT
Kommentit
volvomiesTänään 14:24221
joo totta se on.
Kuin myös varmasti koko maailmaan on
suhteet venäjän kanssa kärsineet
LainaaIlmoita asiaton viesti
Westpoint.Tänään 14:27314
On selvääkin selvempi, että tuolla menolla Venäjä tuhoaa kaikki suhteensa niin länteen kuin itään, sitä saa mitä tilaa.
Ystäviä ei taida saada miehityspolitiikalla?
LainaaIlmoita asiaton viesti
Näytä lisää kommentteja (126)
Kirjoita kommentti
Tuoreimmat
Nälkäänkö meinasit ukrainalaiset sitten tappaa? On valitettava tosiasia, että Ukraina on käytännössä jo nyt konkkavaltio. Jonkin verran pitää Pielisenjoessa vettä vielä virrata, jotta EU lopettaa tämän paisuvaispolitiikan. Viimeistään sitten, kun setelirahoitteinen pyramidihuijaustalous ajaa lopullisesti seinään.
Benelli
Respected Leader
Aivan kuin kehitysapua ei voitaisi antaa EU:n ulkopuolisille valtioille.
En. Jäsenyysasiassa edetään kumminkin vasta sitten kun tilanne stabiloituu, ja talous saadaan nostettua jollekin järkevälle tasolle. Ja tämä tulee kestämään kauan.
edit: Näen siis, että Ukrainan taloudellinen ahdinko on kansainvälisten luotottajien kontolla, esim. IMF. EU:n ei ole pakko ottaa tässä pääosaa.
Ja kyllähän Ukrainassa potentiaalia on sinänsä. Puhutaan kumminkin jo jonkinlaisesta - vaikkakin kehittyvästä - teollisuusmaasta. Eli jos herrat vaikkapa aluksi vaivautuisivat tutustumaan minkälaista kaupallista toimintaa maan itäosissa harrastetaan, niin silmät voisivat vähän avautua. Itäosien teollisuus lienee yksi syy miksi Venäjä sitä niin kovin itsellensä halajaa?
Viimeksi muokattu:
sherlokki
Kapteeni
Käsitin että kuva otettu 25.pvä ja laitettu jakoon 26.pvä. Ihan sama.
sherlokki
Kapteeni
Helvetin ristiriitaista tietoa siitä, et kuinka paljon ryssillä joukkoja Ukrainan rajalla. Keneen uskoa? Arviot heittelee 30 000 - 100 000 välillä 
Edit: Kuinka paljon joukkoja ja missä päin rajoja. Mitä joukkoja. Kuinka kaukana omasta tukikohdastaan jne. Tietääkö tätä kukaan?
Edit: Kuinka paljon joukkoja ja missä päin rajoja. Mitä joukkoja. Kuinka kaukana omasta tukikohdastaan jne. Tietääkö tätä kukaan?
Vonka
Supreme Leader
Helvetin ristiriitaista tietoa siitä, et kuinka paljon ryssillä joukkoja Ukrainan rajalla. Keneen uskoa? Arviot heittelee 30 000 - 100 000 välillä
Edit: Kuinka paljon joukkoja ja missä päin rajoja. Mitä joukkoja. Kuinka kaukana omasta tukikohdastaan jne. Tietääkö tätä kukaan?
Mee kysyyn niiltä.
Arvio todella heittelee 300 ja 1200 pataljoonan välillä eri medioissa. Tuo on varmaan aika lähellä totuutta:
U.S. officials last Friday said Russia's reinforcement of troops near Ukraine had brought the total forces there to as many as 40,000, though European sources have been estimating lower numbers at around 30,000.
Viimeksi muokattu:
Edes yksi ennusti Krimin kriisin oikein
Krimin valloitus ennustettiin Ulkopolitiikka-lehden jutussa yli viisi vuotta sitten. Nyt kirjoittajat kertovat, miten Putinille käy.
1.4.2014 7:51
Joonas Pörstinmielestä länsimaat ovat sulkeneetsilmänsä Venäjän huonolta kehitykseltä.
Suomessa on haluttu ylpeillä itänaapurin tuntemuksella, mutta Ukrainan kriisi ja Krimin miehitys tuntuivat tulleen kaikille yllätyksenä.
Mutta eivät aivan kaikille.
Toimituspäällikkö Joonas Pörsti kirjoitti vuonna 2008 Ulkopolitiikka-lehteen analyysin, jossa tapahtumat ennustettiin lähes pienimpiä piirteitä myöten.
"Jos Venäjä ja Ukraina ajautuisivat avoimeen konfliktiin Nato-jäsenyyden tai laivastotukikohtaa koskevan kiistan vuoksi, Krimin niemimaa olisi mahdollinen voimankäytön näyttämö. Osa venäläisistä kommentaattoreista, esimerkiksi englanninkieliseen Moscow Times -lehteen kirjoittava liberaali Georgy Bovt, pitää yhteenoton uhkaa suurena jopa ennen vuotta 2017, jolloin Sevastopolin vuokrasopimus päättyy."
Maailmassa on niin paljon liikkuvia osia, että aika harvoin ennustukset osuvat näin tarkasti kohdalleen. Siksi Pörstin juttu on nyt julkaistu uudestaan Ulkopolitiikka-lehden verkkosivulla.
Artikkelin kirjoittaja Joonas Pörsti, 40, vastaa puhelimeen kotoaan, jossa hän potee flunssaa ja odottaa isäksi tuloa.
Pörsti muistaa jutun hyvin. Hän kieltäytyy kuitenkin kohteliaasti turvallisuuspolitiikan Noora Karman tittelistä.
"Artikkeli syntyi ryhmätyönä. Tärkeänä asiantuntijana oli ukrainalainen tutkija Igor Torbakov, joka toimii nykyään Ruotsissa. Sinun pitää ehdottomasti puhua myös hänen kanssaan."
Ennen sitä täytyy kuitenkin kysyä, oliko artikkeli täysosuma. "Kyllähän siinä onnistuttiin aika hyvin haarukoimaan se laivastotukikohtaan liittynyt riski."
Pörstin mukaan vuoden 2008 analyysissä oli kolme keskeistä tekijää: Krimin venäläisväestö suhtautui kriittisesti ukrainalaisvaltaan, Sevastopolin laivastotukikohdan tulevaisuus oli epävarma, ja Ukraina oli asettunut Georgian puolelle Venäjän ja Georgian konfliktissa.
Sen jälkeen tilanne näytti Venäjän kannalta parantuvan. Venäjän tukema Viktor Janukovytš nousi presidentiksi, ja laivastotukikohdan vuokrasopimusta pidennettiin.
Kun Janukovytš vielä hylkäsi EU:n kanssa neuvotellun lähentymissopimuksen, kehitys näytti kulkevan Venäjän kannalta hyvään suuntaan.
Sitten asiat saivat Venäjälle ikävän käänteen: kansan suurmielenosoitukset pakottivat presidentin sivuun, ja vallan otti länsimielinen hallitus.
"Kun Venäjä menetti tilanteen kontrollin, he päättivät iskeä", Pörsti sanoo.
Pörstin mukaan länsimaat ovat sulkeneet silmänsä Venäjän huonolta kehitykseltä, koska ei ole halunnut haitata kaupankäyntiä.
"Kansainvälisten suhteiden analyysiä näyttää liian usein ohjaavan toiveajattelu. Ei nähdä sitä, mitä todella tapahtuu, vaan nähdään se, mitä halutaan nähdä."
Pörsti arvelee, että Venäjä voi hyvinkin tyytyä tällä erää Krimiin, kuten se vuonna 2008 tyytyi Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan. Sen ei pitäisi kuitenkaan hämätä enää ketään.
"Krimin opetusta ei pidä unohtaa samalla tavalla kuin länsi unohti Georgian sodan. Historia opettaa, että kansainvälisessä politiikassa tällainen uhkailu on vain pakko panna kuriin."
Igor Torbakov vastaa puhelimeen Uppsalan yliopistossa, jossa hän toimii Venäjän ja Euraasian keskuksen vanhempana tutkijana. Ukrainan Harkovassa syntynyt ja Moskovan yliopistosta tohtoriksi valmistunut 55-vuotias historioitsija tuntee hyvin konfliktin molemmat osapuolet.
Hänen mielestään Putinin hyökkäävän käytöksen takana on kauhu.
"Putinin selkärangassa kulkivat varmasti kylmät väreet, kun hän näki Janukovytšin pakenevan helikopterilla keskellä yötä. Se mikä näyttää nyt voimalta, on itse asiassa heikkoutta ja epävarmuutta. Hän pelkää oman asemansa puolesta."
Torbakovin mukaan sisäpolitiikka kulkee Putinilla aina ulkopolitiikan edellä. Hän haluaa nitistää Ukrainan demokraattisen liikehdinnän alkuunsa, jottei se leviäisi Venäjälle.
"Hänen taktiikkansa on nöyryyttää Ukrainan vallanpitäjiä, lietsoa levottomuuksia venäläisväestössä ja painostaa Ukrainaa sotilaallisesti. En usko, että hän tähtää sotilaalliseen konfliktiin, mutta tällaisessa tilanteessa on aina vaarana, että kehitys karkaa käsistä."
Putin noudattaa Torbakovin mukaan tuttua venäläistä taktiikkaa, jossa pyritään pelottelemalla pääsemään vastustajan niskan päälle. Sen jälkeen Putin voi "tyytyä" siihen, ettei Ukraina liity Natoon ja venäjänkielisten edut turvataan perustuslaissa.
http://www.hs.fi/sunnuntai/Edes+yksi+ennusti+Krimin+kriisin+oikein/a1396070783710?sivu=2#
Krimin valloitus on synnyttänyt spekulaatioita Venäjän uudesta laajentumisesta. Torbakovin mukaan tämäkin episodi kuuluu kuitenkin Neuvostoliiton imperiumin pitkään hajoamisprosessiin.
"Pitää katsoa, miten asiaan on reagoitu Venäjän naapurimaissa, esimerkiksi Kazakstanissa. Käytännössä valloitus torpedoi kaikki ajatukset ainakaan minkäänlaiseen vapaaehtoisuuteen perustuvasta Euraasian unionista."
Suomalaisena Torbakov nukkuisi yönsä rauhallisesti.
"Ymmärrän suomalaisten pelon ja halun vahvistaa turvallisuuttaan esimerkiksi Nato-jäsenyydellä, mutta analyyttisesti katsoen näköpiirissä ei ole mitään todellista uhkaa Suomea kohtaan. Venäjällä riittää niin paljon muitakin huolia."
Edellinen ennustus osui niin hyvin, että on pakko kokeilla uudestaan. Missä Venäjä on viiden vuoden kuluttua?
"Historioitsijana tutkin tietysti menneisyyttä enkä tulevaisuutta. Yksi mahdollinen kehityskulku on kuitenkin sellainen, että Ukrainan kriisi sysää liikkeelle ketjureaktion, joka aiheuttaa vallan vaihtumisen Venäjällä."
"Venäjän talous on hauras ja haavoittuvainen. Jos talouspakotteet eristävät Venäjän rosvovaltioksi, se voi romahduttaa talouden ja synnyttää poliittisen kriisin, joka lopulta kaataa Putinin. Eikös Venäjällä muuten ole vaalit vuonna 2018..."
Saska Saarikoski HS, teksti
Heidi Piiroinen HS, kuva
Krimin valloitus ennustettiin Ulkopolitiikka-lehden jutussa yli viisi vuotta sitten. Nyt kirjoittajat kertovat, miten Putinille käy.
1.4.2014 7:51
Joonas Pörstinmielestä länsimaat ovat sulkeneetsilmänsä Venäjän huonolta kehitykseltä.
Suomessa on haluttu ylpeillä itänaapurin tuntemuksella, mutta Ukrainan kriisi ja Krimin miehitys tuntuivat tulleen kaikille yllätyksenä.
Mutta eivät aivan kaikille.
Toimituspäällikkö Joonas Pörsti kirjoitti vuonna 2008 Ulkopolitiikka-lehteen analyysin, jossa tapahtumat ennustettiin lähes pienimpiä piirteitä myöten.
"Jos Venäjä ja Ukraina ajautuisivat avoimeen konfliktiin Nato-jäsenyyden tai laivastotukikohtaa koskevan kiistan vuoksi, Krimin niemimaa olisi mahdollinen voimankäytön näyttämö. Osa venäläisistä kommentaattoreista, esimerkiksi englanninkieliseen Moscow Times -lehteen kirjoittava liberaali Georgy Bovt, pitää yhteenoton uhkaa suurena jopa ennen vuotta 2017, jolloin Sevastopolin vuokrasopimus päättyy."
Maailmassa on niin paljon liikkuvia osia, että aika harvoin ennustukset osuvat näin tarkasti kohdalleen. Siksi Pörstin juttu on nyt julkaistu uudestaan Ulkopolitiikka-lehden verkkosivulla.
Artikkelin kirjoittaja Joonas Pörsti, 40, vastaa puhelimeen kotoaan, jossa hän potee flunssaa ja odottaa isäksi tuloa.
Pörsti muistaa jutun hyvin. Hän kieltäytyy kuitenkin kohteliaasti turvallisuuspolitiikan Noora Karman tittelistä.
"Artikkeli syntyi ryhmätyönä. Tärkeänä asiantuntijana oli ukrainalainen tutkija Igor Torbakov, joka toimii nykyään Ruotsissa. Sinun pitää ehdottomasti puhua myös hänen kanssaan."
Ennen sitä täytyy kuitenkin kysyä, oliko artikkeli täysosuma. "Kyllähän siinä onnistuttiin aika hyvin haarukoimaan se laivastotukikohtaan liittynyt riski."
Pörstin mukaan vuoden 2008 analyysissä oli kolme keskeistä tekijää: Krimin venäläisväestö suhtautui kriittisesti ukrainalaisvaltaan, Sevastopolin laivastotukikohdan tulevaisuus oli epävarma, ja Ukraina oli asettunut Georgian puolelle Venäjän ja Georgian konfliktissa.
Sen jälkeen tilanne näytti Venäjän kannalta parantuvan. Venäjän tukema Viktor Janukovytš nousi presidentiksi, ja laivastotukikohdan vuokrasopimusta pidennettiin.
Kun Janukovytš vielä hylkäsi EU:n kanssa neuvotellun lähentymissopimuksen, kehitys näytti kulkevan Venäjän kannalta hyvään suuntaan.
Sitten asiat saivat Venäjälle ikävän käänteen: kansan suurmielenosoitukset pakottivat presidentin sivuun, ja vallan otti länsimielinen hallitus.
"Kun Venäjä menetti tilanteen kontrollin, he päättivät iskeä", Pörsti sanoo.
Pörstin mukaan länsimaat ovat sulkeneet silmänsä Venäjän huonolta kehitykseltä, koska ei ole halunnut haitata kaupankäyntiä.
"Kansainvälisten suhteiden analyysiä näyttää liian usein ohjaavan toiveajattelu. Ei nähdä sitä, mitä todella tapahtuu, vaan nähdään se, mitä halutaan nähdä."
Pörsti arvelee, että Venäjä voi hyvinkin tyytyä tällä erää Krimiin, kuten se vuonna 2008 tyytyi Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan. Sen ei pitäisi kuitenkaan hämätä enää ketään.
"Krimin opetusta ei pidä unohtaa samalla tavalla kuin länsi unohti Georgian sodan. Historia opettaa, että kansainvälisessä politiikassa tällainen uhkailu on vain pakko panna kuriin."
Igor Torbakov vastaa puhelimeen Uppsalan yliopistossa, jossa hän toimii Venäjän ja Euraasian keskuksen vanhempana tutkijana. Ukrainan Harkovassa syntynyt ja Moskovan yliopistosta tohtoriksi valmistunut 55-vuotias historioitsija tuntee hyvin konfliktin molemmat osapuolet.
Hänen mielestään Putinin hyökkäävän käytöksen takana on kauhu.
"Putinin selkärangassa kulkivat varmasti kylmät väreet, kun hän näki Janukovytšin pakenevan helikopterilla keskellä yötä. Se mikä näyttää nyt voimalta, on itse asiassa heikkoutta ja epävarmuutta. Hän pelkää oman asemansa puolesta."
Torbakovin mukaan sisäpolitiikka kulkee Putinilla aina ulkopolitiikan edellä. Hän haluaa nitistää Ukrainan demokraattisen liikehdinnän alkuunsa, jottei se leviäisi Venäjälle.
"Hänen taktiikkansa on nöyryyttää Ukrainan vallanpitäjiä, lietsoa levottomuuksia venäläisväestössä ja painostaa Ukrainaa sotilaallisesti. En usko, että hän tähtää sotilaalliseen konfliktiin, mutta tällaisessa tilanteessa on aina vaarana, että kehitys karkaa käsistä."
Putin noudattaa Torbakovin mukaan tuttua venäläistä taktiikkaa, jossa pyritään pelottelemalla pääsemään vastustajan niskan päälle. Sen jälkeen Putin voi "tyytyä" siihen, ettei Ukraina liity Natoon ja venäjänkielisten edut turvataan perustuslaissa.
http://www.hs.fi/sunnuntai/Edes+yksi+ennusti+Krimin+kriisin+oikein/a1396070783710?sivu=2#
Krimin valloitus on synnyttänyt spekulaatioita Venäjän uudesta laajentumisesta. Torbakovin mukaan tämäkin episodi kuuluu kuitenkin Neuvostoliiton imperiumin pitkään hajoamisprosessiin.
"Pitää katsoa, miten asiaan on reagoitu Venäjän naapurimaissa, esimerkiksi Kazakstanissa. Käytännössä valloitus torpedoi kaikki ajatukset ainakaan minkäänlaiseen vapaaehtoisuuteen perustuvasta Euraasian unionista."
Suomalaisena Torbakov nukkuisi yönsä rauhallisesti.
"Ymmärrän suomalaisten pelon ja halun vahvistaa turvallisuuttaan esimerkiksi Nato-jäsenyydellä, mutta analyyttisesti katsoen näköpiirissä ei ole mitään todellista uhkaa Suomea kohtaan. Venäjällä riittää niin paljon muitakin huolia."
Edellinen ennustus osui niin hyvin, että on pakko kokeilla uudestaan. Missä Venäjä on viiden vuoden kuluttua?
"Historioitsijana tutkin tietysti menneisyyttä enkä tulevaisuutta. Yksi mahdollinen kehityskulku on kuitenkin sellainen, että Ukrainan kriisi sysää liikkeelle ketjureaktion, joka aiheuttaa vallan vaihtumisen Venäjällä."
"Venäjän talous on hauras ja haavoittuvainen. Jos talouspakotteet eristävät Venäjän rosvovaltioksi, se voi romahduttaa talouden ja synnyttää poliittisen kriisin, joka lopulta kaataa Putinin. Eikös Venäjällä muuten ole vaalit vuonna 2018..."
Saska Saarikoski HS, teksti
Heidi Piiroinen HS, kuva
Olen aika samoilla linjoilla Torbakovin kanssa Venäjän valtapolitiikan motiiveista. Putinin voimannäyttö on suunnattu ainakin yhtä paljon kotiyleisölle ja oppositiolle kuin lännelle.
sherlokki
Kapteeni
Luetaanko mukaan Transnistria ja Krimin joukot vai puhutaanko vain itärajasta. Jossain vaiheessa puhuttiin sadasta tuhannesta miehestä ja jos 10 000 miestä vedetty pois niin 90 000 jäljellä
Harjoituksiin otti osaa 150 000 Kaliningrad ja pohjoinen luvuissa mukana. Ota noista selvää, kun ei oo riittävän hyviä kiikareita Paljos se pataljoona nykykäsityksen mukaan pitää miehiä sisällään?
sherlokki
Kapteeni
Oli päivänselvää, että kun olympialaiset ohi, niin jotain tapahtuu, mutta mitä oli kysymysmerkki. Suuret valmiusharjoitukset joita oli jo harjoiteltu edellisvuotena kuutisen kertaa sai jatkoa. Näytettiin samalla kansalle, ettei rahat ole menneet hukkaan, mitä asevoimien uudistamiseen tulee.Edes yksi ennusti Krimin kriisin oikein
Krimin valloitus ennustettiin Ulkopolitiikka-lehden jutussa yli viisi vuotta sitten. Nyt kirjoittajat kertovat, miten Putinille käy.
1.4.2014 7:51
Joonas Pörstinmielestä länsimaat ovat sulkeneetsilmänsä Venäjän huonolta kehitykseltä.
Suomessa on haluttu ylpeillä itänaapurin tuntemuksella, mutta Ukrainan kriisi ja Krimin miehitys tuntuivat tulleen kaikille yllätyksenä.
Mutta eivät aivan kaikille.
Toimituspäällikkö Joonas Pörsti kirjoitti vuonna 2008 Ulkopolitiikka-lehteen analyysin, jossa tapahtumat ennustettiin lähes pienimpiä piirteitä myöten.
"Jos Venäjä ja Ukraina ajautuisivat avoimeen konfliktiin Nato-jäsenyyden tai laivastotukikohtaa koskevan kiistan vuoksi, Krimin niemimaa olisi mahdollinen voimankäytön näyttämö. Osa venäläisistä kommentaattoreista, esimerkiksi englanninkieliseen Moscow Times -lehteen kirjoittava liberaali Georgy Bovt, pitää yhteenoton uhkaa suurena jopa ennen vuotta 2017, jolloin Sevastopolin vuokrasopimus päättyy."
Maailmassa on niin paljon liikkuvia osia, että aika harvoin ennustukset osuvat näin tarkasti kohdalleen. Siksi Pörstin juttu on nyt julkaistu uudestaan Ulkopolitiikka-lehden verkkosivulla.
Artikkelin kirjoittaja Joonas Pörsti, 40, vastaa puhelimeen kotoaan, jossa hän potee flunssaa ja odottaa isäksi tuloa.
Pörsti muistaa jutun hyvin. Hän kieltäytyy kuitenkin kohteliaasti turvallisuuspolitiikan Noora Karman tittelistä.
"Artikkeli syntyi ryhmätyönä. Tärkeänä asiantuntijana oli ukrainalainen tutkija Igor Torbakov, joka toimii nykyään Ruotsissa. Sinun pitää ehdottomasti puhua myös hänen kanssaan."
Ennen sitä täytyy kuitenkin kysyä, oliko artikkeli täysosuma. "Kyllähän siinä onnistuttiin aika hyvin haarukoimaan se laivastotukikohtaan liittynyt riski."
Pörstin mukaan vuoden 2008 analyysissä oli kolme keskeistä tekijää: Krimin venäläisväestö suhtautui kriittisesti ukrainalaisvaltaan, Sevastopolin laivastotukikohdan tulevaisuus oli epävarma, ja Ukraina oli asettunut Georgian puolelle Venäjän ja Georgian konfliktissa.
Sen jälkeen tilanne näytti Venäjän kannalta parantuvan. Venäjän tukema Viktor Janukovytš nousi presidentiksi, ja laivastotukikohdan vuokrasopimusta pidennettiin.
Kun Janukovytš vielä hylkäsi EU:n kanssa neuvotellun lähentymissopimuksen, kehitys näytti kulkevan Venäjän kannalta hyvään suuntaan.
Sitten asiat saivat Venäjälle ikävän käänteen: kansan suurmielenosoitukset pakottivat presidentin sivuun, ja vallan otti länsimielinen hallitus.
"Kun Venäjä menetti tilanteen kontrollin, he päättivät iskeä", Pörsti sanoo.
Pörstin mukaan länsimaat ovat sulkeneet silmänsä Venäjän huonolta kehitykseltä, koska ei ole halunnut haitata kaupankäyntiä.
"Kansainvälisten suhteiden analyysiä näyttää liian usein ohjaavan toiveajattelu. Ei nähdä sitä, mitä todella tapahtuu, vaan nähdään se, mitä halutaan nähdä."
Pörsti arvelee, että Venäjä voi hyvinkin tyytyä tällä erää Krimiin, kuten se vuonna 2008 tyytyi Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan. Sen ei pitäisi kuitenkaan hämätä enää ketään.
"Krimin opetusta ei pidä unohtaa samalla tavalla kuin länsi unohti Georgian sodan. Historia opettaa, että kansainvälisessä politiikassa tällainen uhkailu on vain pakko panna kuriin."
Igor Torbakov vastaa puhelimeen Uppsalan yliopistossa, jossa hän toimii Venäjän ja Euraasian keskuksen vanhempana tutkijana. Ukrainan Harkovassa syntynyt ja Moskovan yliopistosta tohtoriksi valmistunut 55-vuotias historioitsija tuntee hyvin konfliktin molemmat osapuolet.
Hänen mielestään Putinin hyökkäävän käytöksen takana on kauhu.
"Putinin selkärangassa kulkivat varmasti kylmät väreet, kun hän näki Janukovytšin pakenevan helikopterilla keskellä yötä. Se mikä näyttää nyt voimalta, on itse asiassa heikkoutta ja epävarmuutta. Hän pelkää oman asemansa puolesta."
Torbakovin mukaan sisäpolitiikka kulkee Putinilla aina ulkopolitiikan edellä. Hän haluaa nitistää Ukrainan demokraattisen liikehdinnän alkuunsa, jottei se leviäisi Venäjälle.
"Hänen taktiikkansa on nöyryyttää Ukrainan vallanpitäjiä, lietsoa levottomuuksia venäläisväestössä ja painostaa Ukrainaa sotilaallisesti. En usko, että hän tähtää sotilaalliseen konfliktiin, mutta tällaisessa tilanteessa on aina vaarana, että kehitys karkaa käsistä."
Putin noudattaa Torbakovin mukaan tuttua venäläistä taktiikkaa, jossa pyritään pelottelemalla pääsemään vastustajan niskan päälle. Sen jälkeen Putin voi "tyytyä" siihen, ettei Ukraina liity Natoon ja venäjänkielisten edut turvataan perustuslaissa.
Krimin valloitus on synnyttänyt spekulaatioita Venäjän uudesta laajentumisesta. Torbakovin mukaan tämäkin episodi kuuluu kuitenkin Neuvostoliiton imperiumin pitkään hajoamisprosessiin.
"Pitää katsoa, miten asiaan on reagoitu Venäjän naapurimaissa, esimerkiksi Kazakstanissa. Käytännössä valloitus torpedoi kaikki ajatukset ainakaan minkäänlaiseen vapaaehtoisuuteen perustuvasta Euraasian unionista."
Suomalaisena Torbakov nukkuisi yönsä rauhallisesti.
"Ymmärrän suomalaisten pelon ja halun vahvistaa turvallisuuttaan esimerkiksi Nato-jäsenyydellä, mutta analyyttisesti katsoen näköpiirissä ei ole mitään todellista uhkaa Suomea kohtaan. Venäjällä riittää niin paljon muitakin huolia."
Edellinen ennustus osui niin hyvin, että on pakko kokeilla uudestaan. Missä Venäjä on viiden vuoden kuluttua?
"Historioitsijana tutkin tietysti menneisyyttä enkä tulevaisuutta. Yksi mahdollinen kehityskulku on kuitenkin sellainen, että Ukrainan kriisi sysää liikkeelle ketjureaktion, joka aiheuttaa vallan vaihtumisen Venäjällä."
"Venäjän talous on hauras ja haavoittuvainen. Jos talouspakotteet eristävät Venäjän rosvovaltioksi, se voi romahduttaa talouden ja synnyttää poliittisen kriisin, joka lopulta kaataa Putinin. Eikös Venäjällä muuten ole vaalit vuonna 2018..."
Saska Saarikoski HS, teksti
Heidi Piiroinen HS, kuva
Edit: Eikö muka missään oltu mietitty strategisia tekijöitä, uskallan epäillä. Se, että ovat ruopanneet uutta aluetta mustalla merellä vuodesta 2007, ei riitä. Siksikö että kauppaliikennettä seassa vai siksi, että ei ole vielä valmis.
Edit2: Mistä ne aseet muuten Syyriaan, kun Sevastopolista.
Kaikkea kivaa joukkoon mahtuu. Mitä mieltä näistä?
Edittii: Jos vaikka jokaisessa mustassa pisteessä olisi 300 ukkelia, niin tekisi tuollaiset 14 000 souttua. Ja skenaarioon voidaan lukea eri maissa tehdyt rekrytoinnit, niin 10 000 per alue varmaankaan kaukaa haettua niin, voitaisiin puhua jo 450 000 sotilaasta. Tämä kyllä taitaa olla hyvin alakanttiin.
Viimeksi muokattu:
sherlokki
Kapteeni
Yhdysvallat lähettää sotalaivan Mustallemerelle?
Tarkoituksena olisi tukea puolustusliitto Naton pyrkimystä tukea Venäjän toimista huolestuneita liittolaisiaan Itä-Euroopassa.
Yhdysvallat suunnittelee sotalaivan lähettämistä Mustallemerelle. Uutistoimisto AP:n mukaan Yhdysvallat aikoo myös lähettää Eurooppaan pienen joukon sotilaita Tarkoituksena olisi tukea puolustusliitto Naton pyrkimystä tukea Venäjän toimista huolestuneita liittolaisiaan Itä-Euroopassa.
Uutistoimistojen lähteenä on nimettömänä pysyttelevä vanhempi puolustusvirkailija. Virkailijan mukaan Yhdysvaltain sotilaskomentajat pohtivat eri keinoja vahvistaa läsnäoloaan Itä-Euroopassa.
Yhdysvallat yrittää myös rohkaista muita liittolaisia lähettämään lisää lentokoneita tukemaan Baltian maiden ilmatilan valvontaa ja vahvistamaan Puolan sotilaallista tukea. Nato päätti tiistaina keskeyttää kaiken siviili- ja sotilasyhteistyön Venäjän kanssa Krimin valtaamisen johdosta.
Lähteet:
AFP, AP
Tarkoituksena olisi tukea puolustusliitto Naton pyrkimystä tukea Venäjän toimista huolestuneita liittolaisiaan Itä-Euroopassa.
Yhdysvallat suunnittelee sotalaivan lähettämistä Mustallemerelle. Uutistoimisto AP:n mukaan Yhdysvallat aikoo myös lähettää Eurooppaan pienen joukon sotilaita Tarkoituksena olisi tukea puolustusliitto Naton pyrkimystä tukea Venäjän toimista huolestuneita liittolaisiaan Itä-Euroopassa.
Uutistoimistojen lähteenä on nimettömänä pysyttelevä vanhempi puolustusvirkailija. Virkailijan mukaan Yhdysvaltain sotilaskomentajat pohtivat eri keinoja vahvistaa läsnäoloaan Itä-Euroopassa.
Yhdysvallat yrittää myös rohkaista muita liittolaisia lähettämään lisää lentokoneita tukemaan Baltian maiden ilmatilan valvontaa ja vahvistamaan Puolan sotilaallista tukea. Nato päätti tiistaina keskeyttää kaiken siviili- ja sotilasyhteistyön Venäjän kanssa Krimin valtaamisen johdosta.
Lähteet:
AFP, AP
Ukrainan konflikti.
Miksi Venäjä ei tyydy siihen, että talouden kasvu ja rauhan ylläpitäminen olisivat NE jutut? Miksi lähteä rettelöimään Ukrainan päältä? Ai että Länsi tunkee päälle? Joo-o. Niinhän se puskee. Länsi oikein irnuu päästä rettelöihin ydinasevaltion kanssa. Missä logiikka?
Vai onko Venäjän tärkein intressi sisäpoliittinen, sittenkin? Näytetään venäläisille ja valko-sellaisille, että mitkään maidanit eivät tule kyseeseen tai rupee tuppi heilumaan?
Jos ajatellaan taloutta, niin eikö eurooppalaistuva Ukraina pitkällä tähtäimellä olisi ollut taloussiunaus myös Venäjälle, varmasti olisi. Siltä saisi kiskoa täyttä hintaa kaikesta, monipuolistuva elinkeinoelämä jne. toisivat tuulta myös Venäjälle, mutta ei. Onko nurinkurisen ajattelun taustalla se, että Venäjä on edelleen näköjään lähes feodaalinen viritys, jossa harvat ovat palkitut ja etuoikeutettujen luokka pitää kiinni eduistaan....vaikka panssarein? Miksi kaikki raharikkaat venäläiset panevat tenavansa länteen kouluihin, ostavat kiinteistöjä ja piilottavat rahaa Sveitsiin jne.? Odottavat sisäistä mullistusta, jota ei haluta sentään panssarien avulla tukahduttaa, mieluummin lähdetään sitten löttötuoheen maailmalle elämään good-lifeä ja jätetään tunkio jatkamaan menoaan.......väkivalloin tukahdutettu mullistus voisi tuottaa melkoisia harmeja näille olig-pakolaisille....mieluummin löttikseen?
Olen suhtautunut penseästi erilaisiin maidaneihin ja mullistuksiin. En suhtaudu enää.
Miksi Venäjä ei tyydy siihen, että talouden kasvu ja rauhan ylläpitäminen olisivat NE jutut? Miksi lähteä rettelöimään Ukrainan päältä? Ai että Länsi tunkee päälle? Joo-o. Niinhän se puskee. Länsi oikein irnuu päästä rettelöihin ydinasevaltion kanssa. Missä logiikka?
Vai onko Venäjän tärkein intressi sisäpoliittinen, sittenkin? Näytetään venäläisille ja valko-sellaisille, että mitkään maidanit eivät tule kyseeseen tai rupee tuppi heilumaan?
Jos ajatellaan taloutta, niin eikö eurooppalaistuva Ukraina pitkällä tähtäimellä olisi ollut taloussiunaus myös Venäjälle, varmasti olisi. Siltä saisi kiskoa täyttä hintaa kaikesta, monipuolistuva elinkeinoelämä jne. toisivat tuulta myös Venäjälle, mutta ei. Onko nurinkurisen ajattelun taustalla se, että Venäjä on edelleen näköjään lähes feodaalinen viritys, jossa harvat ovat palkitut ja etuoikeutettujen luokka pitää kiinni eduistaan....vaikka panssarein? Miksi kaikki raharikkaat venäläiset panevat tenavansa länteen kouluihin, ostavat kiinteistöjä ja piilottavat rahaa Sveitsiin jne.? Odottavat sisäistä mullistusta, jota ei haluta sentään panssarien avulla tukahduttaa, mieluummin lähdetään sitten löttötuoheen maailmalle elämään good-lifeä ja jätetään tunkio jatkamaan menoaan.......väkivalloin tukahdutettu mullistus voisi tuottaa melkoisia harmeja näille olig-pakolaisille....mieluummin löttikseen?
Olen suhtautunut penseästi erilaisiin maidaneihin ja mullistuksiin. En suhtaudu enää.
skärdis
Greatest Leader
Hyvä kysymys, jota olen itsekin ihmetellyt.
Yksi vahva veikkaus on, että Putin pelkää maidanilaisuuden leviävän Punaiselle torille. Silloin olisi piru irti!
Toisaalta Venäjä on nykyisin hyvin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Sitä puoltahan ei Neukkulan aikaan ollut. Jos kauppasuhteet kärsivät, niin Putin voi polttaa näppinsä ja omienkin oligarkkien tuki voi olla hyvin katoavaista jos ja kun heidän miljardit haihtuvat.
Eiköhän yksi suurimmista syistä ole tässä. Putin on saanut katsoa aitiopaikalta, kun dominopalikat ovat lähteneet kaatumaan ensin Tunisiassa, sitten Egyptissä, Libyassa, Syyriassa, ja Jordaniakin oli läheltä-piti tilanne, mutta diktaattori selvisi myönnytyksillä. Toisin sanoen valtioissa, joiden hallintorakenteissa on tiettyjä yhtäläisyyksiä Venäjän kanssa.
Pelko tässä koko Ukrainan sotkussa on ajavana voimana. Pelko siitä, että menetetään hallinta omasta kansasta.
Putinin oli pakko näyttää voimaa ja nostaa tällä tavalla omaa kannatustaan, sillä muuten Ukrainan tilanne olisi ruokkinut anti-Putinistien/opposition agendaa kotimaassa.
Muistatteko vielä nämä kaksi vuotta sitten tapahtuneet 100k++ ihmisen mielenosoitukset Moskovassa:
http://yle.fi/uutiset/moskovassa_jarjestettiin_suuri_putinin_vastainen_mielenosoitus/6296401
Tuon mielenosoituksen jälkeen on tehty muutoksia, jotka rajoittavat kokoontumisvapautta. Lisäksi - varsinkin tällä hetkellä - media on entistä tiukemmassa talutusnarussa, internetistä puhumattakaan.
Mitään ei jätetä enää sattuman varaan, ja vastustajat liiskataan armotta.
Putin on vain Venäjän Janukovyts, mutta vähän isommilla leikkikaluilla ja jos kansaa ei pidetä tavalla tai toisella tyytyväisenä, lähtö voi olla yhtä lailla väkivaltainen. Imperialismi on yksi tapa pitää kansa rauhallisena, ehkä sitten jatketaan tällä hyväksi havaitulla linjalla?
Edit: Oikeastaan talous on koko Putinin hallinnon keskiössä. Kun ongelmat sen suhteen alkoivat 2008 tienoila, yhtä lailla alkoivat sapelinkalistelu, ja kiima etsiä "ulkoista vihollista", millä selittäisi uudet sisäpoliittiset ongelmat. Todennäköisesti kun talous lähtee taas joskus nousukiitoon, idän harmaakarhu muuttuu taas hetkeksi lännen sylikoiraksi.
Viimeksi muokattu:
Eilen tuli A-studiossa (vai mikähän se ohjelma illalla oli) juttu länsiukrainan unkarin sukuisista tamän kähinän melskeissä. Sielläkään ei tuettu venäjää, mutta ei myöskään ukrainan nykyisiä vallanpitäjiä. Ihmetyttää eurooppalaisten ja usan varaukseton hyväksyntä ja tuki tapahtumille, voisi kysyä onko omilla toimilla kärjistetty tapahtumia vai luotu vakautta alueelle, toki samaa voi kysyä venäläisiltäkin, kaikki osapuolet näkee oman kantansa ja toimensa oikeana. http://areena.yle.fi/tv/2160146
Entäs jos Venäjän johto pelkää ettei länsi halua maksaa mitään, vaan aikoo ottaa haluamansa väkivalloin?
Tuettiinko siellä yleensäkään ketään? Janukovitsia?
Jonkin hallintoelimenhän Ukrainan asioita täytyy hoitaa vaaleihin asti.
Mielenkiintoista, että oikein väkisin yritetään ymmärtää Venäjän Krimin miehitystä jollain ihme tekosyillä. Aseellisen voiman käyttö on aina iso "nounou", eikä sille tarvitse tällaisissa tilanteissa etsiä ymmärrystä.
Minua euroopan ja USA:n tuki tapahtumille ei ihmetytä pätkääkään. Rikollinen ajettiin maasta, ja seuraavissa vaaleissa yritetään saada johtopaikoille ihmisiä, joiden toiminnot kestävät edes vähän paremmin päivänvaloa.
Tvälups
Ylipäällikkö
Paitsi jos aseellinen voimankäyttö on USA:n toimittamaa, kuten vaikka Irakissa. Silloin se on ISO jees!