Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Pohjamiina dronen kyydissä yliajolaskurilla tai dronetähysteisesti mukavan hankalaan / syrjäiseen paikkaan... Sama toimisi vielä paremmin Siperian radalla.Voisi kuvitella, että tuollainen polttoainejuna olisi aika makea maali. Valkovenäjältä löytyy varmaan sen verran Ukrainan tukijoita, että joku radan varrelta voisi vinkata, milloin säiliöjuna painuu rajan yli venäjälle. Sitten vaan drone perään.
Tämä täytyy kyllä ottaa vakavasti. Vaikka ryssä on ryssä, rautatien rakentaminen niiltä luulisi sujuvan, etenkin kun käsittääkseni alueella ei ole mitään kalliovuoria joiden läpi pitäisi porata tunneleita.Muistutan kuitenkin, että ryssä on rakentanut jo pidemmän aikaa rautatietä Donetskin kaupungin eteläpuolelta kohti länttä. Tämän on tarkoitus kulkea Ukrainan etelärantaa seuraillen Mariupolin, Berdyanskin ja Melitopolin kaupungit yhdistäen.
Pointti dronehypetyskommentissani oli se, että kaikesta huolimatta se on lopulta perinteisempi ilma-ase, joka raivaa väylän edetä maassa vahvojen linnoitusten läpi. Ukraina on tuhonnut ryssän IT-kalustoa liukuhihnalla droneilla sekä kaukoaseilla, mutta se ei ole päässyt hyödyntämään aukkoja, koska puuttuu koneet, pommit ja todennäköisesti myös lentäjät.Ilmatorjunta pystyi noita hävittäjiä hyvin tiputtamaan kunnes DRONET sitten ilmatorjunnan (patriotit) maalitti etulinjasta pois, eikä Ukrainalla ole niitä varaa menettää...
Krimin huoltamisessa laiva tai lautta ei liene kilpailukykyinen vaihtoehto sillalle. Kertsin salmen merimatka on lyhyt ja jos tavara tulee rantaan pyörillä, mistä se siirretään, vaikkakin usein omilla pyörillä, lyhyttä merimatkaa varten laivaan tai lauttaan ja maissa taas takaisin pyörille, varmasti kymmeniä kertoja parempi vaihtoehto on silta.Totta, tosin Kerchin silta rakennettiin jotta Krimin niemimaata ei tarvitsisi huoltaa laivaliikenteellä vaan junilla ja kumipyörillä.
Krimin niemimaan huolto oli muutaman vuoden ajan lauttojen ja laivaliikenteen varassa (2014-2015 jälkeen) kun Ukraina pysäytti sen maa-alueen kautta Krimille menevän rahtiliikenteen.
MUTTA tuon vaiheen jälkeen, kun silta valmistui, rahtiliikenne siirtyi valtaosaksi sillan päälle. Käytettävissä olevien lauttojen määrä väheni rajusti ja toisaalta ne ovat aina olleet suuresti riippuvaisia sääolosuhteista (liian kova tuuli ja korkea aallokko estää näiden lauttojen liikkumisen).
Mitä taas tulee kontti- ja irtotavararahtiin laivoja käyttäen, sitä on tehty ja tehdään arvatenkin kokoajan, mutta mikä lienee kapasiteetti? Krimin niemimaalla on useita satamia joten sinänsä tällainen rahti on yksi vaihtoehto. Väitetään myös että tästä syystä Ukraina iski ryssän maihinnousualuksia vastaan: niitä käytettiin jonkinlaisen rahdin kuljettamiseen, kenties räjähdelasti tai sotilasajoneuvoja.
Millaisia kone- ja pommimääriä vaadittaisiin Venäjän puolustuslinnotteiden murtamiseen? 1990-luvun alussa käydyssä Persianlahden sodassa B-52:t ja muut koneet pommittivat Irakin puolustusta viikkokaupalla ennen maajoukkojen hyökkäyksen alkua. En usko että samanlaista pommitusta voi Ukrainassa lähiaikoina järjestää koska Venäjällä on IT:tä vielä jäljellä ja hävittäjäkoneita myös jotka ampuisivat korkealta pommittavat koneet alas.Pointti dronehypetyskommentissani oli se, että kaikesta huolimatta se on lopulta perinteisempi ilma-ase, joka raivaa väylän edetä maassa vahvojen linnoitusten läpi. Ukraina on tuhonnut ryssän IT-kalustoa liukuhihnalla droneilla sekä kaukoaseilla, mutta se ei ole päässyt hyödyntämään aukkoja, koska puuttuu koneet, pommit ja todennäköisesti myös lentäjät.
Ratkaisevatko dronet tämän sodan? Eivät nykyisellään, mutta ne tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää ratkaisevia aseita.
Kannattaa kattoa Pekka toverin uusin video tiivistyy videosta : Iivanalla on 2 vuodeksi romua ja ukkoa toinen asia on osaako se käyttää niitä. Ukraina toivottavasti on saanut puollustusasemat kuntoon ja luvatut tykin laukaukset asemiin.Pitkän tauon jälkeen kirjoittelen vähän mietteitäni ylös Ukrainan sodasta. En ole foorumia lukenut aikoihin, joten pahoittelen etukäteen, jos viestini sisältää jo läpipureksittuja aiheita. Kommentoin asioita nojatuolikenraalina. Kritiikki on enemmän kuin tervetullutta!
Jatkuvasta video- ja kuvamateriaalin virrasta huolimatta tietynlainen operatiivinen tauko on ollut käynnissä jo pidempään. Talvi on nähdäkseni kulunut molemmilla osapuolilla voimien keräämiseen ja uusien joukkojen muodostamiseen, paikallisia operaatioita lukuun ottamatta (esim. Avdiivka). Lännen (jenkkien) aseavun hiipuminen luo varsin pessimistiset näkymät tulevan kesän sotatoimille.
On itsestään selvää, että ryssä tulee laittamaan kaikki mahdolliset voimansa tulevan kesän offensiiviin. Vaalivuosi jenkeissä on pitkälti lamaannuttanut Yhdysvaltojen ulkopolitiikan etenkin Ukrainan osalta. Epävarmuus vaalituloksesta ja sen heijastevaikutukset niin Ukrainaan, kuin muualle Eurooppaan (ja Natoon) tarjoavat Putinille parhaan tilaisuuden sotilaallisen ratkaisun hakemiselle sitten sodan alun.
Uskallan väittää, että tulevana kesänä tullaan näkemään sodan tähän asti rajuimmat taistelut.
Mihin ryssä sitten iskee?
Paine Avdiivkan suunnalla viittaa mielestäni siihen, että seuraava tavoite on Pokrovsk. Pikainen kartanluku kertoo, että sieltä lähtee radat mm. luoteeseen (Zaporizhzia), lounaaseen (Dnipro), pohjoiseen (Harkova) ja koilliseen (Kramatorsk-Sloviansk). Ratayhteyksien perusteella se on kriittinen paikka myös Ukrainalle. Kummatkin ovat riippuvaisia rautateistä.
Toinen paineen alla ilmeisesti oleva suunta on ollut Kupianskin ympärillä. Oletukseni on, että ryssä aloittaa voimakkaan hyökkäyksen tällä suunnalla tavoitteenaan Izjum. Jos olisin koppalakkiryssä, ensimmäinen tavoitteeni olisi turvata Kupianskin-Izjumin-Svatoven muodostama kolmio. Samanaikainen hyökkäys (rajoitetuin tavoittein) Harkovaan Belgorodin suunnasta auttaisi läntisen sivustan turvaamisessa. Ukrainalaiset on pidettävä sidottuina myös Kramatorskin-Slovianskin alueella.
Nämä tavoitteet saavutettuani iskisin Barvinkoven suuntaan sekä Izjumista, että Pokrovskista. Tämän operaation tavoitteena olisi Slovianskia ja Kramatorskia puolustavien ukrainalaisjoukkojen saartaminen. Suuntaisin Pokrovskista hyökkäyskärjet myös Pavlohradin ja Zaporizhzian suuntaan ukrainalaisten joukkojen sitomiseksi.
Tästä pohdiskelustani heräsi itselleni joukko kysymyksiä:
Onko ryssällä riittävästi mekanisoitua voimaa tällaisen offensiivin tekemiseen? En tiedä.
Mahdollistaako Pokrovskin ja Izjumin rautatiekapasiteetti tämänkokoisen hyökkäyksen huoltamisen? Ehkä.
Onko ryssällä riittävästi jalkaväkeä pitkien sivustojen suojaamiseen? Ehkä.
Riittääkö ryssän tykistöylivoima läpimurtoihin painopistesuunnissa? Todennäköisesti.
Onko ukrainalaisilla riittävästi vastahyökkäyksiin kykeneviä joukkoja? En tiedä.
Kykenevätkö F-16 -koneet korvaamaan ukrainalaisten puutteita epäsuoran osalta? Ehkä.
Onko ryssillä riittävästi kokenutta päällystöä toteuttamaan kuvatunlaisen offensiivin? En tiedä.
Samanlaisia on mennyt ihan vain rpg7v kärjellä. Tuokin talo on ottanut niin paljon rankaisua, että putoaa sisään kun vähänkin pössähtää.
Voisin myös olettaa että zenäjällä on harjoiteltu tuota junaradan rakentamista poikkeusoloissa koska koko suuren maan sisällä sotilaalliset konventionaalisen voiman projisoinnit on suunniteltu pitkälti tehtävän rataverkon varassa raiteilla. Toki on todettava että maan tapa voi olla tässäkin että on oltu harjoittelevinaan ja materiaalit myyty omaan taskuun, kleptokratia kun on hallintomuotona.Tämä täytyy kyllä ottaa vakavasti. Vaikka ryssä on ryssä, rautatien rakentaminen niiltä luulisi sujuvan, etenkin kun käsittääkseni alueella ei ole mitään kalliovuoria joiden läpi pitäisi porata tunneleita.
Tuskin myöskään esteenä on valmisteluaika, maanomistajien kuuleminen, ympäristöarviointi tms, vaan saadaan tehdä suoraan rataa minkä ehtii, käsittääkseni rautatietouhu on ryssälän mittakaavassa varsin toimivaa.
Mutta kuten aiemmin todettiin, ei se ole haavoittumaton, tosiaan droonia veturin nokkaan ja sama asetinlaitteisiin ratapihoilla, puhumattakaan ammusvaunuista.
Varsinkin ilmavoimien kohdalla.
Oryx vahvistaa 90 menetettyä hävittäjää ja 15 muuta kiinteäsiipistä miehitettyä ilma-alusta ryssille. Kun taas Ukraina sanoo ampuneensa alas n. 3,5-kertaisen määrän kiinteäsiipisiä miehitettyjä ryssän ilma-aluksia.
Onko mitään sotarikosta mitä ryssät ei olisi Ukrainassa tehnyt? Samaan hengenvetoon sitten huutavat YK nimisessä sirkusteltassa kuinka Ukraina tekee jotain mikä ei ole sotarikos tai sitten syyttävät Ukrainaa sellaisesta mitä joku muu teki. Ryssälän toiminta osoittaa kyllä hyvin sen, että YK ja kansainväliset sopimukset on tositilanteessa paskapaperin arvoista. Ryssälän valehtelu ja perseily Ukrainassa menee kyllä jo ehkä historiallisen kovalle tasolle. Ryssimiselle pitää keksiä joku uusi sana joka kuvaa ryssän harrastamaa täysin absurdia valehtelua ja asioiden vääristelyä. Ryssättäminen? Ryssäytys?Taas on ryssät kaksoisiskussa tappaneet pelastushenkilökuntaa