Ukrainan konflikti/sota

Ukraina kertoo iskeneensä jälleen meridroonilla venäläiseen alukseen miehitetyllä Krimin niemimaalla.

Ukrainan puolustusvoimien viestipalvelu X:ssä jakamalla videolla näkyy, kuinka räjähteillä varustettu alus etenee väistelee tulitusta.

Video katkeaa juuri ennen pommiveneen osumista kohteeseen. Ukrainan asevoimien mukaan meridrooni tuhosi hyökkääjän pikaveneen.

Iskussa käytettiin Magura V5 meridroonia, joka on osoittautunut tehokkaaksi hyökkääjän sotalaivojen tuhoamisessa. Meridrooni on saanut lempinimen ”sea baby” eli meribeibi.

Magura V5 on monikäyttöinen laite, jolla voi iskujen ohella toteuttaa muun muassa tiedusteluun, valvontaan, miinantorjuntaan ja etsintään liittyviä tehtäviä.

Verkkouutiset kertoo lisää Ukrainan meridroonista tässä jutussa.

Ukrainan asevoimien mukaan iskun takana oli Ukrainan sotilastiedustelu.

 

Rheinmetallin johtaja lupaa Kiovalle satoja tuhansia tykistökranaatteja​

Kranaattien prototyyppien kantama on sata kilometriä.


Saksalainen asevalmistaja Rheinmetall toimittaa Ukrainalle satoja tuhansia ammuksia tänä vuonna, mukaan lukien prototyypit kranaatteja, joiden kantama on sata kilometriä, Rheinmetallin toimitusjohtaja Armin Papperger sanoi The Kyiv Indenpendentin mukaan.

Kun Venäjä tehostaa ilmahyökkäyksiä Ukrainan kaupunkeihin ja saa jalansijaa Ukrainan itäisellä etulinjalla, kriittinen ampumatarvikepula rajoittaa Ukrainan armeijan reagointikykyä.

– Tykistö on pelin muuttaja, Papperger sanoi.

Hänen mukaansa Rheinmetall keskittyy voimakkaasti tykistön tuotantoon. Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä aseyhtiön vuosikapasiteetti oli noin 70 000 kranaattia. Tänä vuonna yhtiö arvioi valmistavansa niitä 700 000 kappaletta.

Papperger totesi, että tykistötuotanto on vähentynyt sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa viime vuosina.

– Länsimaailma ei ole valmistautunut tavanomaiseen sotaan, hän sanoi.

Pappergerin mukaan Rheinmetall aikoo rakentaa uusia tykistötehtaita Unterlüssiin Saksaan ja toisen Liettuaan.

Aiemmin yhtiö ilmoitti rakentavansa myös tykistötehtaan Ukrainaan sekä sotilasajoneuvojen, ruudin ja ilmatorjunta-aseiden valmistukseen tarkoitetut tehtaat.
 
Ranskalaisten Hammer kai ainakin on toiminut.

Ranskan ja USA:n aseissa on ero käyttödoktriinissa. Ja se tekee paljon. Jenkit voi luottaa ilmaherruuteen ja sitä myöten elsolavetit pysyy taivaalla. Näin se ikävä häiriölähetin, suunnistusmajakka tms. on paskana muutama minuutti lähetyksen alun jälkeen. JDAM luottaa tähän, oletetaan että ympäristö on hallittu. Ranska ei voi taasen luottaa ilmaherruuteen koska lähtökohtana on itsenäinen sotimiskyky. Joten GPS häirintä pitää ottaa huomioon jo aseen kehityksen alussa vaatimusmäärittelyssä.

Tässä maailmassa ryssän liitopommit toimii myös itsenäisesti, eli laukaisualusta antaa suunnan ja sitten liidellään innertiaalisesti tämän suunnan mukaan. Koska suurin osa ryssän ilmasta-maahan puikoista on innertiaalisia niin tätä tarkuutta varten on SVP-24 tähtäin, tarjoaa tarkemmat laukaisutiedot ja sitäkautta paremman osumatarkkuuden. Suurin osa koneista ei ole varustettu SVP-24:sella joten kaikki koneet ei noita puikkoja tai liitopommeja lauo.

Ukrainassa osa länsiaseista siis feilaa urakalla koska käyttöolosuhteet ovat eri kuin mihin ne on alunperin suunniteltu. Peiliinkatsomisen paikka varsinkin USA:ssa, tälläiset lapsukset estää myyntiä.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä taitaa olla jopa tuo sama tilanne helikopterista kuvattuna. Kopteri ampuu ohjusta saaden sen keittämään.
Aika helppo maali tollanen meridrone kopterille.
Olisi vaikeutunut huomattavasti jos olisi ollut pimeää, kopterissa ampujalla tuskin pimeänäköä.
Olisi kiva tietää syy miksi nyt oltiin poikkeuksellisesti päivällä liikkeellä?
Joku lihava maali vai yritettiinkö houkutella kopteri ansaan ja pudottaa se tuolla R-73 ohjuksella mutta tuli joku toimintahäiriö?
 
Financial Times arvelee USA:n ryssälle asettamien rahaliikenne pakotteiden purevan ihan hyvin. Esimerkiksi Turkin vienti ryssälään on laskenut kolmanneksella vuoden takaisesta, ilmeisesti juurikin sotaan liittyvissä tuotteissa.

 
En usko, että tipahtaa. Ryssä on lopettanut jo sotilaskuljetukset sillalla korvaavien yhteyksien avulla. Vähät täsmäaseet kannattaa käyttää esimerkiksi juuri näiden uusien yhteyksien tuhoamiseen, johtokeskuksiin ja joukkojen kokoontumispaikkoihin.
Tähän liittyen tämän jutun mukaan sillan kautta ei tosiaankaan ole kulkenut sotilasrahtia lähes vuoteen, vain matkustajajunia, myös kumipyöräliikenne vähäistä mitä sotakuljetuksiin tulee.

 
Financial Times arvelee USA:n ryssälle asettamien rahaliikenne pakotteiden purevan ihan hyvin. Esimerkiksi Turkin vienti ryssälään on laskenut kolmanneksella vuoden takaisesta, ilmeisesti juurikin sotaan liittyvissä tuotteissa.

Sotaan liittyvät tuotteet, siis aseet, voidaan valmistaa muualla ja viedä valmiina. Pöökorea tuottaa, kiina, mikö hyvänsä "stani" . Ei tuo siis kerro totuutta. " Rakkaus on ikuista , vain kohde vaihtuu" - kuvannee kuviota .
 
Kun katsoo tässä, että kuinka vähän tässä sodassa ryssä lentelee MiG-29 - ja Su-27 - kalustolla, joka tekee yhteensä (253 kpl MiG-29 ja 273 kpl Su-27) 530 hävittäjää, niin onkohan iso osa tosta kalustosta loppuunlennettyä ja huonosti huollettua kuraa, jota ei todellisuudessa oikein voi kuin korkeintaan johonkin viimeiseen tehtävään käyttää?

Su-3x - kalusto tuntuu vaan lentelevän eikä enää edes kuulu uutisia, että sodan aiempien vaiheiden tapaan ryssä lentelisi tehtäviä edes Su-25:lla. Tässä tulee mieleenkin sen vuoksi, että kuinkakohan pieni prosentti ryssän ilmavoimien koneista on oikeasti toimivaa kuranttia vehjettä eikä numeroita paisuttavia paperitiikereitä.

Ei ole tosiaan kuulunut mitään MiG-29 ja Su-27 koneista koko sodan aikana, vaikka muista nähneeni spekulointia toisinaan että ryssä aktivoisi näitä jotta voisi käyttää niitä "halpoina aselavetteina", sen sijaan että tuhlataan sodan aikana uusien koneiden lentotunnit loppuun.

Su-27 koneista ainoat lentävät lienevät Su-27SM2 (47 kpl) ja Su-27SM3 (24 kpl) modernisoinnit, suluissa ko. koneiden määrät Military Balance 2024 julkaisun mukaan.
 
Tähän liittyen tämän jutun mukaan sillan kautta ei tosiaankaan ole kulkenut sotilasrahtia lähes vuoteen, vain matkustajajunia, myös kumipyöräliikenne vähäistä mitä sotakuljetuksiin tulee.

Miksi ryssä sitten pelkää sillan katkaisemista ja uhkailee vastatoimilla?
Ehkä on kuitenkin tärkeä reitti ainakin siviilikuljetuksille.

Kyllä se kannattaa katkaista, osoittaa venäläisille että putin ei voi pitää huolta heidän turvallisuudesta.
 
Miksi ryssä sitten pelkää sillan katkaisemista ja uhkailee vastatoimilla?
Ehkä on kuitenkin tärkeä reitti ainakin siviilikuljetuksille.

Kyllä se kannattaa katkaista, osoittaa venäläisille että putin ei voi pitää huolta heidän turvallisuudesta.
Putinin valtaama Krim ja Putinin rakentama silta. Kääpiö itse ajeli ylpeänä siitä yli Mersulla.

Todellisuudessahan ainakin hollantilaisia firmoja on tuomittu oikeudessa tuosta sillan rakentamisesta ja pakotteiden rikkomisesta eli noinkohan ryssällä olisi edes kykyä sen korjaamiseen. Ja lisäksi sillan tuhoutuminen olisi valtava nöyryytys ja arvovaltatappio putlerille.
 
Pöö-Korea on tähän mennessä kuskannut 7000 konttia a-tarviketta ryssälle. Lisäksi mm. Ukrainaan ammutuista ohjuksista on löydetty upouusia amerikkalaisia mikrosiruja. Eli pakotteet vuotavat. Pohjois-Korea siis hankkii länsitekniikkaa koko ajan peitefirmojensa kautta.


Suuri määrä, mutta yllättävän vanhaa tietoa artikkelin lähteenä. Lainaus tässä ketjussa 19.3.2024 julkaisemastani viestistä:

Etelä-Korean puolustusministerin Shin Won-sik mukaan Pohjois-Korea on jatkanut konttien toimituksia ja hänen mukaansa niissä olisi valtaosaksi tykistön laukauksia. Hänen mukaansa määrä olisi nyt 7 000 konttia (artikkeli julkaistu 18.3.2024):

ROK defense minister said Russia has received 7,000 containers of materiel (mostly artillery ammo) from DPRK. After initially relying on maritime transport, DPRK has increasingly using rail deliveries, he said.

-

Tuo ei ole ensimmäinen tai ainoa kerta kun Shin Won-sik on kertonut numeroita toimitettujen konttien määristä. Laskin ko. viestissä muutaman aikaisemman numeron perusteella, mikä voisi olla toimitusten määrä per viikko:

Aikaväli 11.1.2024 - 27.2.2024 on 47 päivää eli karkeasti ottaen 1,5 kuukautta / 6,71 viikkoa. JOS toimitettujen konttien määrä on kasvanut tässä ajassa 6 700 - 5 000 = 1 700 kpl niin silloin nähdään että keskiarvoinen yhden viikon toimitusmäärä olisi ollut (tällä aikavälillä):

1 700 / 6,71 = 253,353 konttia per viikko

Aikaväli 28.2.2024 - 18.3.2024 on 21 päivää eli 3 viikkoa. JOS toimitettujen konttien määrä on kasvanut tässä ajassa 7 000 - 6 700 = 300 kpl niin silloin nähdään että keskiarvoinen yhden viikon toimitusmäärä olisi ollut (tällä aikavälillä):

300 / 3 = 100 konttia per viikko

-

HUOM: en muista kuulleeni uusia arvioita konttien määrästä tuon 18.3.2024 jälkeen, mistä on pian kaksi kuukautta aikaa. En ole toisaalta pyrkinyt etsimään lisätietoa vaan olen luottanut siihen että kyseiset numerot tultaisiin uutisoimaan niin laajasti että ne päätyisivät myös minun nähtäväkseni.

Joten iso kysymysmerkki onkin, onko Pohjois-Korea jatkanut toimituksia tuon jälkeen? Luulisi että kyllä ovat, JOS ryssä kykenee maksamaan tavaran. Oletan myös että toistaiseksi ainakin kykenisivät koska muistan viime viikkojen ajalta uutisen, jonka mukaan ryssä maksaisi Pohjois-Korealle jalostettujen öljytuotteiden viennillä (ehkä myös muilla keinoilla?).

JOS Pohjois-Korea toimittaisi tuollaisen 100 konttia per viikko niin silloin kokonaismäärän pitäisi lähetystä 8 000 konttia, kyseisen rajan pitäisi tulla vastaan toukokuun lopussa / kesäkuun alussa 2024.

JOS toimittavat suuremman määrän, ehkä jopa tuon 250 konttia per viikko niin silloin se tarkoittaisi 1 000 konttia per kuukausi ja täten heidän olisi pitänyt toimittaa noin 8 750 konttia tähän mennessä.
 
MiG-31:iä lennätellään ilmassa joo jatkuvasti. Ja niistä kyllä siis laukaistaan ohjuksiakin.

Juuri näin, ja tällöinkin kyseessä on joko modernisoitu MiG-31BM tai Kinzhalien laukaisuun muutettu MiG-31K.

Lähteestä riippuen ryssällä pitäisi olla 120-150 kpl MiG-31BM koneita ja 10-12 kpl MiG-31K koneita.

Toki kummankin perustana on alkuperäinen Neuvostoliiton aikaan valmistettu MiG-31 kone, mutta modernisoinnin yhteydessä runko ja siivet on vähintään tarkistettu, ehkä jopa vahvistettu (en muista että olisin kuullut esim. siipien korvaamisesta).

Oletan että modernisointiin on valikoitu ns. rusinat pullasta eri parhaassa kunnossa olevat yksilöt. Nämäkin ovat rajallinen resurssi koska uustuotanto ei ole eikä tule.
 
Tähän liittyen tämän jutun mukaan sillan kautta ei tosiaankaan ole kulkenut sotilasrahtia lähes vuoteen, vain matkustajajunia, myös kumipyöräliikenne vähäistä mitä sotakuljetuksiin tulee.

Se on aivan helvatun sama mitä sieltä kulkee, kun se on poikki, niin ei kulje mitään... Ei miinoja eikä huoltoa örkeille, eikä marsun ruokaa... joten mitähän kannattais tehdä ;) Vahva epäilys että silta mossahtaa Jenkkien petaaman voitonpävän kunniaksi, lause oli venäjän valtiontelkkarista, tai sitte Vladi vittumaisin kyrpä virkaanastuaisten kunniaks....
 
Viimeksi muokattu:
Tähän liittyen tämän jutun mukaan sillan kautta ei tosiaankaan ole kulkenut sotilasrahtia lähes vuoteen, vain matkustajajunia, myös kumipyöräliikenne vähäistä mitä sotakuljetuksiin tulee.


Hieman mysteerinen artikkeli, vaikka en kiistäkään heidän havaintojaan.

Sillan käyttö sotilasrahtiin, varsinkin Ukrainan autopommi-iskun jälkeen on ollut epäselvää. Suurimman osan ajasta olen ollut siinä kuvitelmassa että sotilasrahtia ei ole juurikaan viety siltaa pitkin - ei ainakaan junilla.

Joten kysymys kuuluu: jos ei siltaa pitkin, niin mitä reittiä sitten?

Artikkelissa tarjotaan neljä vaihtoehtoa, ensimmäinen on eteläisen Ukrainan alueen rautatiet.

1715010315871.png

MUTTA oranssilla merkityt reitit kulkevat liian läheltä etulinjaa, eikä niitä ole tietääkseni käytetty sotilasrahtiin koko sodan aikana.

Sinisellä merkityt puolestaan ovat enemmän tai vähemmän kesken, mikä tarkoittaa että niitäkään ei ole voitu käyttää (toistaiseksi) sotilasrahdin kuljettamiseen.

-

Toinen artikkelissa tarjottu reitti on eteläisen Ukrainan alueen kautta kulkeva tieverkko (ns. eteläinen rantatie):
1715010412601.png

Tältä reitiltä on saatu videoita joissa on nähty runsaasti rahtiliikennettä, mukaan lukien sotilasrahtia, mutta kumipyörien käyttö rahdin kuljettamiseen ei ole tehokkain mahdollinen vaihtoehto (junarahti on parempi pidemmillä matkoilla).

Helppo kuitenkin uskoa että tämä reitti on ollut runsaassa käytössä ja käyttö on jatkunut koko sodan ajan, varsinkin Kerchin sillan autopommi-iskun jälkeen. Silti, tällä reitillä on oman rajoitteensa Kerchin siltaan tai eteläisen Ukrainan rautatiehen verrattuna (ei ryssä muuten pyrkisi rakentamaan sitä, jos tämä kumipyöräreitti riittäisi heidän tarpeisiinsa).

-

Kolmas artikkelissa tarjottu vaihtoehto ovat Kerchin salmen yli kulkevat lautat (eng. ferries). Artikkelin mukaan yksi salmen ylitys kestää noin 30 minuuttia. Artikkelin mukaan lautat kuljettavat pääasiassa sotilasajoneuvoja ja busseja.

Lisäksi mainitaan maihinnousualusten käyttö "lauttoina" / rahtialuksina, tosin mielenkiintoisesti ei mainita sanallakaan erilaisia siviilialuksia joilla voitaisiin kuljettaa rahtia Krimin niemimaan satamiin.

Lauttojen heikkous on paitsi hitaus ja niiden määrä sekä kapasiteetti per lautta, niin myös se että niitä ei voi käyttää tietyissä sääolosuhteissa (liian kova tuuli, liian korkea aallokko). Minulla on vaikutelma, että niiden kapasiteetti on parhaimmillaankin sotaponnisteluja tukeva, mutta ei kuitenkaan merkittävä (muut rahtireitit lienevät selvästi merkittävämpiä).

Ukraina puolestaan on iskenyt ahkerasti maihinnousualuksia vastaan, minkä tulkitsen kertovan siitä että ne ovat tärkeä osa Krimin logistiikkaa.

-

Neljäs mainittu selitys on lentorahti Krimille, erityisesti mainitaan Dzhankoi sotilaslentokenttä, tosin todetaan että sotilasrahtikoneet tekevät säännöllisiä lentoja myös toisille lentokentille kuten Belbek ja Hvardiiske.

Lentorahdin merkitystä on vaikea arvioida ja se tuntuisi melko riskialttiilta, mutta kenties etäisyys on juuri sopiva jotta riskit eivät ole liian suuret (tosin ATACMS voi muuttaa laskelmaa).

-

Minua tuo artikkeli ei kyennyt vakuuttamaan siitä että "Kerchin silta on turha", koska muut reitit eivät vakuuta kapasiteetillaan. Raideliikenne lienee vasta alkamassa, koska radat eivät ole valmiit. Kumipyöräliikenne etelän kautta lienee kiivasta mutta kykenisikö se korvaamaan junaliikenteen Kerchin sillan yli? Lautat Kerchin salmen yli, maihinnousualukset Krimille sekä lentorahti tuntuvat nekin suurempaa kokonaisuutta tukevilta tekijöiltä mutta olisivatko kuitenkaan "merkittävän suuria"?

Minulla on sellainen vaikutelma tästä että nämä mainitut reitit yhdessä ovat kyenneet juuri ja juuri pitämään Krimin sekä Khersonin alueella taistelevien joukkojen "pään pinnan yläpuolella" mutta uskon että kapasiteetti on suorituskykynsä äärirajoilla.

Tästä on hyvin vaikea antaa pitäviä todisteita, koska sellaisia varten pitäisi olla vähintään karkea laskelma yhdistelmien määrästä per päivä, lauttojen määrästä per päivä jne jne. Lisäksi pitäisi arvioida materiaalin tarve per päivä, niin siviili- kuin sotilasrahdin osalta.

Yllä oleva tuumailu on siis minun kuvitelmaani, sellaisena kuin näen tilanteen eikä perustu laskelmiin.
 
Back
Top