Hieman mysteerinen artikkeli, vaikka en kiistäkään heidän havaintojaan.
Sillan käyttö sotilasrahtiin, varsinkin Ukrainan autopommi-iskun jälkeen on ollut epäselvää. Suurimman osan ajasta olen ollut siinä kuvitelmassa että sotilasrahtia ei ole juurikaan viety siltaa pitkin - ei ainakaan junilla.
Joten kysymys kuuluu: jos ei siltaa pitkin, niin mitä reittiä sitten?
Artikkelissa tarjotaan neljä vaihtoehtoa, ensimmäinen on eteläisen Ukrainan alueen rautatiet.
Katso liite: 97238
MUTTA oranssilla merkityt reitit kulkevat liian läheltä etulinjaa, eikä niitä ole tietääkseni käytetty sotilasrahtiin koko sodan aikana.
Sinisellä merkityt puolestaan ovat enemmän tai vähemmän kesken, mikä tarkoittaa että niitäkään ei ole voitu käyttää (toistaiseksi) sotilasrahdin kuljettamiseen.
-
Toinen artikkelissa tarjottu reitti on eteläisen Ukrainan alueen kautta kulkeva tieverkko (ns. eteläinen rantatie):
Katso liite: 97239
Tältä reitiltä on saatu videoita joissa on nähty runsaasti rahtiliikennettä, mukaan lukien sotilasrahtia, mutta kumipyörien käyttö rahdin kuljettamiseen ei ole tehokkain mahdollinen vaihtoehto (junarahti on parempi pidemmillä matkoilla).
Helppo kuitenkin uskoa että tämä reitti on ollut runsaassa käytössä ja käyttö on jatkunut koko sodan ajan, varsinkin Kerchin sillan autopommi-iskun jälkeen. Silti, tällä reitillä on oman rajoitteensa Kerchin siltaan tai eteläisen Ukrainan rautatiehen verrattuna (ei ryssä muuten pyrkisi rakentamaan sitä, jos tämä kumipyöräreitti riittäisi heidän tarpeisiinsa).
-
Kolmas artikkelissa tarjottu vaihtoehto ovat Kerchin salmen yli kulkevat lautat (eng. ferries). Artikkelin mukaan yksi salmen ylitys kestää noin 30 minuuttia. Artikkelin mukaan lautat kuljettavat pääasiassa sotilasajoneuvoja ja busseja.
Lisäksi mainitaan maihinnousualusten käyttö "lauttoina" / rahtialuksina, tosin mielenkiintoisesti ei mainita sanallakaan erilaisia siviilialuksia joilla voitaisiin kuljettaa rahtia Krimin niemimaan satamiin.
Lauttojen heikkous on paitsi hitaus ja niiden määrä sekä kapasiteetti per lautta, niin myös se että niitä ei voi käyttää tietyissä sääolosuhteissa (liian kova tuuli, liian korkea aallokko). Minulla on vaikutelma, että niiden kapasiteetti on parhaimmillaankin sotaponnisteluja tukeva, mutta ei kuitenkaan merkittävä (muut rahtireitit lienevät selvästi merkittävämpiä).
Ukraina puolestaan on iskenyt ahkerasti maihinnousualuksia vastaan, minkä tulkitsen kertovan siitä että ne ovat tärkeä osa Krimin logistiikkaa.
-
Neljäs mainittu selitys on lentorahti Krimille, erityisesti mainitaan Dzhankoi sotilaslentokenttä, tosin todetaan että sotilasrahtikoneet tekevät säännöllisiä lentoja myös toisille lentokentille kuten Belbek ja Hvardiiske.
Lentorahdin merkitystä on vaikea arvioida ja se tuntuisi melko riskialttiilta, mutta kenties etäisyys on juuri sopiva jotta riskit eivät ole liian suuret (tosin ATACMS voi muuttaa laskelmaa).
-
Minua tuo artikkeli ei kyennyt vakuuttamaan siitä että "Kerchin silta on turha", koska muut reitit eivät vakuuta kapasiteetillaan. Raideliikenne lienee vasta alkamassa, koska radat eivät ole valmiit. Kumipyöräliikenne etelän kautta lienee kiivasta mutta kykenisikö se korvaamaan junaliikenteen Kerchin sillan yli? Lautat Kerchin salmen yli, maihinnousualukset Krimille sekä lentorahti tuntuvat nekin suurempaa kokonaisuutta tukevilta tekijöiltä mutta olisivatko kuitenkaan "merkittävän suuria"?
Minulla on sellainen vaikutelma tästä että nämä mainitut reitit yhdessä ovat kyenneet juuri ja juuri pitämään Krimin sekä Khersonin alueella taistelevien joukkojen "pään pinnan yläpuolella" mutta uskon että kapasiteetti on suorituskykynsä äärirajoilla.
Tästä on hyvin vaikea antaa pitäviä todisteita, koska sellaisia varten pitäisi olla vähintään karkea laskelma yhdistelmien määrästä per päivä, lauttojen määrästä per päivä jne jne. Lisäksi pitäisi arvioida materiaalin tarve per päivä, niin siviili- kuin sotilasrahdin osalta.
Yllä oleva tuumailu on siis minun kuvitelmaani, sellaisena kuin näen tilanteen eikä perustu laskelmiin.