Minä oletan että vuodelta 2024 ei kannata odottaa liikoja. Väitetysti Putin on asettanut tavoitteeksi Donetskin ja Luhanskin alueiden valtaamisen, joten Ukrainan olisi tärkeää torjua nämä hyökkäykset ja tuhota tietysti samalla maksimimäärä ryssän sotakalustoa.
Olen tuumaillut aikaisemmin, että ryssän varastoissa riittäisi sotakalustoa ainakin vuoden 2025 loppuun, tosin kulutuksesta riippuen tämä "takaraja" voi siirtyä joko aikaisemmaksi tai myöhäisemmäksi. Tämä sillä oletuksella että eivät saa merkittävästi lisätukea raskaan kaluston muodossa esim. Kiinasta, Iranista tai Pohjois-Koreasta.
Joten tässä mielessä oletan että Ukraina on pääasiassa puolustuskannalla vuoden 2024 ajan, kenties yrittäen pienimuotoisia vastahyökkäyksiä tai muita kokeiluja sellaisilla alueilla joissa siihen on mahdollisuus.
Oletetaan että Putin julistaa uuden mobilisaatiokierroksen "presidentienvaalien" jälkeen - joko virallisesti tai "epävirallisesti", lopputulema kuitenkin 300 000 - 500 000 uutta mobilisoitua Ukrainassa tällä hetkellä olevien lisäksi. Osa näistä lähetetään Ukrainaan hyvin nopeasti mobilisaation jälkeen joten rospuuttokauden päättymisen jälkeen olisi loogisin hetki "yrittää jotain". Venäjällä ei ole kapasiteetti kertauttaa 300 000 - 500 000 miestä yhtäaikaa vaan se tapahtuu erä kerrallaan, tosin kuten on saatu lukea, tämän "kertaamisen" laatu ei ole ollut häävi enkä odota että tilanne olisi yhtään parempi vuonna 2024. Joka tapauksessa keväästä eteenpäin ryssä tulisi kokeilemaan ja arvatenkin kesä ja syksy ovat ne vaikeimmat ajat.
Otan todesta tuon väitteen "Donetskin ja Luhanskin alueiden valtaamisesta vuonna 2024" joten nämä olisivat päähyökkäysten tavoitteet. Oletan että "uusi suunnitelma on sama kuin vanha suunnitelma" eli hyökkäisivät vahvimmin Luhanskin alueella, yksi kohteista Kupianskin kaupunki. Jos saisivat vallattua Donets-joen itäpuolen, jatkaisivat Kupianskin kohdalta joen yli ja Luhanskin alueen valtaamisen jälkeen hyökkäyssuunta kääntyisi etelään. Kaupungit nimeltä Izium ja Slovyansk tulisivat taas tutuiksi, kuten olivat vuonna 2022 kun ryssä yritti hyökätä niiden suunnasta kohti etelää ja "motittaa" Donetskin alueella taistelevat Ukrainan joukot.
Oletan että jotain tuollaista nähtäisiin vuonna 2024, tosin tuollaisen lisäksi ryssä yrittäisi tunkeutua puolustuslinjan läpi muistakin kohdista - päätavoite silti Donetskin alueen valtaaminen, joten karttaa katsomalla voi arvailla, mistä ne hyökkäyskärjet voisivat tulla. Junaratoja seuraten, tietysti, kuten aina. Raideliikenteen solmukohdat ovat ne tärkeimmät kohteet, joihin ryssä pyrkii.
ELI minun näkemys on että Ukrainan päätavoite vuodelle 2024 on tämän hyökkäyksen torjuminen ja tuottaa maksimimäärä tappioita (sekä miehistö että kalusto).
10.11.2024 kommentit tähän: ajatukseni eivät ole juurikaan muuttuneet kymmenessä kuukaudessa joten tähän kappaleeseen ei ole paljoa lisättävää.
Olen yhä sitä mieltä että Donetskin ja Luhanskin alueiden valtaaminen on ryssän ensisijainen tavoite ja olen skeptinen että tämä onnistuisi "vuoden 2024 loppuun mennessä". Toki takarajat ja aikarajat ovat joustavia eli tavoite pysynee entisellään mutta aikaraja siirtyy vuoden 2025 puolelle.
10.1.2024 ei tietysti tiedetty mitään Ukrainan hyökkäyksestä Kurskin alueelle, joten näiden joukkojen pakottaminen takaisin Ukrainan puolelle on "uusi ja toinen tavoite". Ryssä on pyrkinyt toteuttamaan tämän ilman että joutuisivat heikentämään Donetskin ja Luhanskin alueen hyökkäysjoukkoja ja siinä on nähtävästi onnistuttu, ainakin toistaiseksi. Kurskin seudulla on tämänhetkisten väitteiden mukaan jopa 50 000 sotilasta, joista jokunen tuhat Pohjois-Korean joukkoja. Nämä ovat jo tehneet muutamia kokeiluita mutta kommenttien perusteella Ukraina odottaa seuraavan kahden kuukauden olevan merkittäviä eli taistelut kiihtyisivät Kurskin alueella.
MERKITTÄVÄ havainto on se että Putin EI julistanut uutta virallista mobilisaatiokierrosta "presidentinvaalien" jälkeen, kuten ennakoin 10.1.2024. Sen sijaan "vapaaehtoisten" rekrytointi jatkui tähän päivään asti ja kun sen houkuttelevuus heikkeni, ovat olleet pakotettuja nostamaan merkittävästi tarjottua "allekirjoituspalkkiota" (sekä muita "etuja"). Tällä hetkellä vaikutelma on että nämä temput eivät ole olleet riittäviä vaan kykenevät juuri ja juuri korvaamaan tappionsa uusilla sotilailla. Pohjois-Korean sanotaan "toimittaneen" 13 000 sotilasta, tosin ei ole tietoa, onko tämä määrä lopullinen kokonaismäärä vai vasta "ensimmäinen erä".
Tällä hetkellä minusta näyttää siltä että Putin tekee kaikkensa jotta hän ei joutuisi julistamaan "uutta virallista mobilisaatiokierrosta". Venäjän talous on myös vaikeuksissa eikä ole selvää, mistä he kykenisivät kaapimaan tarvitsemansa 300 000 - 500 000 "uutta sotilasta", jos tuollainen mobilisaatiokierros julistettaisiin. Nämä olisivat suoraan pois työmarkkinoilta ja monella alalla on vakava pula tekijöistä jo tällä hetkellä.
Odotankin että nähtäisiin kiihtyviä ja kasvavia kampanjoita ulkomailla (Pohjois-Korea, Afrikka ja Lähi-itä erityisesti) ja Venäjän "lähiulkomailla" (Aasian erilaiset -stan maat) eli rahaa vastaan yritettäisiin houkutella miehiä taistelemaan Venäjän joukoissa. Tämä ei ole toiminut aikaisemmin mutta kenties tarjotut edut ja rahasumma eivät olleet riittävät silloin? Ehkä tilanne muuttuu vuonna 2025?
Venäjän vaikeammaksi menevä taloustilanne ei ainakaan tee tästä helpompaa, mutta toisaalta jos Pohjois-Korean tai jonkin muun maan kansalainen suostuu sotimaan halvemmalla kuin venäläiset itse, niin silloin on odotettavissa että ko. vierasperäisten osuus ryssän joukoissa kasvaisi (ainakin johonkin rajaan asti).
Olin 10.1.2024 sitä mieltä että Ukrainan päätavoitteen tulisi olla ryssän hyökkäysten torjuminen (erityisesti Donetskin ja Luhanskin alueilla) sekä tappioiden tuottaminen. Suomeksi sanottuna siis ryssän heikentäminen. Tässä on onnistuttu, mutta Donetskin alueen tilanne on muuttunut hyvin paljon vaikeammaksi kuin mitä se oli 10.1.2024. En maalaile piruja seinille mutta tärkeiden, pitkään pidettyjen linnoitettujen asemien menettäminen on helpottanut ryssän etenemistä viime kuukausina. Ei voida alkuunkaan puhua "läpimurrosta" mutta eteneminen on ollut aikaisempaa nopeampaa. Se on huolestuttavaa mutta ei vielä katastrofaalista. Toisaalta eteneminen ei ole pysähtynyt, joten tämä on ongelma ratkaistavaksi vuoden 2025 osalta.
-
Mitä muuta?
Olen sanonut ennenkin (LINKKI) ja tulen sanomaan jatkossakin: ryssän logistiikan elämänlanka on junarataverkko ja sitä ylläpitävä sähköverkko. Näihin kahteen vaikuttaminen on suoraa vaikuttamista ryssän armeijan kykyyn taistella.
Tässä kaksi Russian Bridges Go Boom -twitter-tilin karttaa (linkki heidän twitter-tiliinsä: LINKKI).
Rautatiet, rautatiesillat yms: LÄHDE
-
Venäjän sähköverkko ja voimalinjat Ukrainan seudulla: LÄHDE
Nämä kaksi yhdessä ovat Venäjän sotakonetta ylläpitävät voimat: junat tuovat tavaraa ja sähköverkko pitää junat liikkeessä.
Jos kykene lamauttamaan näistä toisen, toki mieluiten molemmat yhtäaikaa niin ryssän sotakone alkaa kakomaan ja nopeasti.
Henkilökohtaisesti toivoisin silti että Ukraina iskisi Kerchin sillan mereen pysyvästi. Sillä olisi vahva symbolinen vaikutus sekä tietysti poistaisi yhden merkittävän huoltoreitin.
10.11.2024 kommentit tähän: olen yhtäaikaa yllättynyt ja pettynyt että Ukraina ei ole iskenyt voimallisemmin ryssän juna- ja sähköverkkoja vastaan. Toisaalta vuoden 2024 aikana, varsinkin talvella, keväällä ja alkukesästä nähtiin runsaasti lennokki-iskuja öljynjalostamoita sekä asevarastoja vastaan - nähtiinpä myös muutama lentokenttiä vastaan tehty isku.
Eli ei voida olla täysin pettyneitä, koska arvokkaita ja lihavia kohteita vastaan on isketty.
Linkitin 10.1.2024 julkaistussa viestissä kaksi Russian Bridges Go Boom -twitter-tilin karttaa ja jos on seurannut ko. twitter-tilin kirjoituksia, niin hän on hyvin raju Ukrainan ja erityisesti SBU + GUR kriitikko, koska nämä eivät ole iskeneet riittävästi / juuri ollenkaan ryssän suurjänniteverkkoja ja niiden komponentteja vastaan. Hän on käyttänyt hyvin rajua ja värikästä haukkumasanojen kirjastoa tässä kritiikissään.
Minä olen taipuvainen kuvittelemaan että juna- ja sähköverkon merkitys ryssän sotakoneelle EI OLE tuntematon asia SBU / GUR porukalle, joten jonkin muun syyn täytyy selittää, miksi näitä kohteita vastaan ei ole isketty laajasti ja rajusti.
Yksi selitys on vaikuttimien määrä suhteessa kohteiden määrään eli niitä ei olisi ollut tarpeeksi. Tällöin on pakko priorisoida se, mitä kohteita vastaan isketään.
Toinen selitys olisi että syystä tai toisesta näitä kohteita vastaan ei ole lupaa iskeä. Tällainen rajoitus voi tulla joko Ukrainan johdolta itseltään tai Ukrainan tukijoilta. Kenties kyseiset kohteet koetaan "siviilikohteita" tai vähintään "kaksoiskäyttökohteina" ja siten niitä vastaan ei ole lupaa iskeä, ei ainakaan kaukana Ukrainan rajoilta. On myös mahdollista että Ukraina "säästää" nämä iskut tulevaa talvea varten eli odottaa että ryssä aloittaa oman iskujen kampanjan, johon Ukraina sitten vastaa "peilikuvaperiaatteen" mukaisesti eli silmä silmästä, hammas hampaasta.
Minulla ei ole kaikkea tietoa käytettävissä joten on mahdotonta sanoa, onko tuollaista julkisuudelta piilossa tehtyä "rajoitusta" asetettu. Tiedetään kuitenkin että länsimaisilla aseilla ei ole lupaa iskeä syvälle Venäjän alueelle JA samaan aikaan Ukraina on iskenyt syvälle Venäjän alueelle, erityisesti jalostamoihin, selviin sotilaskohteisiin sekä erilaisiin tehtaisiin. Eli jossain määrin on kykyä ja kapasiteettia tehdä iskuja kauas JA samaan aikaan tietyillä aseilla on selviä ulkopuolisten asettamia käytön rajoituksia.
En tiedä, mikä on estänyt laajan kampanjan suurjänniteverkkoa ja sen komponentteja vastaan mutta toivottavasti sellainen nähtäisiin vuoden 2025 aikana. Mitä nopeammin, sen parempi - toki hyväksyn priorisoinnit kohteiden kesken, jos rajoittava tekijä on tosiaan vaikuttimien määrä suhteessa kohteiden määrään.
-
Mitä muuta?
Oletetaan että ryssä todellakin pyrkisi valtaamaan Donetskin ja Luhanskin alueet vuonna 2024.
Kenties tämä tarkoittaa että joutuvat siirtämään joukkoja pois tietyiltä rintamalohkoilta itään.
Tämä voisi avata tilaisuuksia yrittää jotain niillä lohkoilla, joilta ne on otettu pois.
Dnipro-joen ylitys olisi looginen ratkaisu, koska sinne on pisin matka Donetskin ja Luhanskin alueilta. Vaikka tämä ylitys ei tuottaisikaan merkittäviä tuloksia, ryssä olisi pakotettu siirtämään joukkoja pois idästä tämän alueen suojaksi ja siten tällainen operaatio heikentäisi ryssän päähyökkäystä ja sen tavoitteiden saavuttamista.
10.11.2024 kommentit tähän: hyväksyin "Ukrainan kokeilun" pelkän puolustustaistelun lisänä mutta arvasin suunnan väärin. Dnipro-joen ylittämisen sijaan kokeilivat selvästi paremmassa paikassa eli hyökkäsivät Kurskin alueelle, varsinaisen Venäjän puolelle. Tämän kokeilun tulokset ovat vielä epäselvät, mutta ei käy kieltäminen etteikö se olisi sekoittanut ryssän suunnitelmia (ainakin osittain) ja pakottanut heitä siirtämään joukkoja pois muilta sektoreilta (tosin ei Donetskin ja Luhanskin alueilta).
Mikä tämän "kokeilun" lopputulos on ja mitä se maksaa Ukrainalle suhteessa hyötyyn, sitä on liian aikaista spekuloida. Oma lisänsä tähän ovat mahdollisesti jossain vaiheessa alkavat "rauhanneuvottelut", varsinkin jos Ukraina onnistuu pitämään palasen Venäjää hallussaan. Silloin "rajalinjojen jäädyttäminen nykyisille paikoilleen" on vaikeammin nieltävissä ryssän osalta, koska joutuisivat luopumaan palasesta Venäjää.
-
Mitä muuta?
Kuten on talven aikana nähty, Kh-101 risteilyohjukset ovat se ohjusasejärjestelmä jota ryssä kykenee käyttämään suurimman määrän per päivä (mereltä laukaistavat Kalibr ja maalta laukaistavat Iskanderit eivät muodosta vastaavaa uhkaa, niitä on laukaistu max 10-15 per päivä, ei kuitenkaan kymmeniä per päivä).
JOS halutaan iskeä Kh-101 uhkaa vastaan, pitää iskeä Tu-95MS pommikoneita vastaan. Tämä on partisaanien ja muiden sabotöörien työtä, tapahtuu syvällä Venäjän alueella ja kohteena eri sotilaslentokentillä seisovat pommikoneet. Niitä on useita kymmeniä, mutta ei kuitenkaan satoja. Hyvin koordinoitu ja suunniteltu kampanja voisi tehdä syvän loven tähän resurssiin. HUOM: Ukrainan ilmoitusten perusteella ryssä olisi toisinaan käyttänyt myös Tu-160 pommikoneita näiden laukaisuun, tosin selvästi vähemmässä määrin.
Vastaava kampanja voisi kohdistua myös muihin pommikoneisiin: Tu-22M3 laukaisee Kh-22 ja Kh-32 risteilyohjuksia ja MiG-31K hävittäjät Kinzhal ohjuksia.
Toki tätä kampanjaa ei ole pakko rajoittaa pelkkiin pommikoneisiin, koska hävittäjillä on oma roolinsa tässä sodassa. Su-34 on tärkein liitopommilavetti ja niitä on kymmeniä käytössä Ukraina seudulla. John Ridge arvioi että liitopommien tuotantokapasiteetti voisi olla 35 000 - 40 000 kpl per vuosi. Eli lavettien määrä pienemmäksi, niin jäljelle jäävien koneiden kulutus kiihtyy. Jos saa tuhottua merkittävän määrän laveteista, se vaikuttaa suoraan liitopommien käyttämiseen (tosin tällöin puhutaan hyvin suuresta tuhottujen koneiden määrästä). Su-35S puolestaan on suorituskykyisin hävittäjä, joten jokainen sellainen menetys tuntuu ja kipeästi (Su-57 toki väitetysti parempi mutta niitä ei ole nähty Ukrainassa, ainakaan toistaiseksi).
Tuhoa nämä lavetit, tuhoat ryssän kyvyn käyttää näitä pitkän kantomatkan asejärjestelmiä. Ukraina on jo iskenyt onnistuneesti tiettyjä Mustallamerellä olevia Kalibr-laukaisualustoja vastaan (tietyt sotalaivat ja sukellusveneet), oletan näiden iskujen jatkuvan. Iskander-M lavettien tuhoaminen on vaikeampaa mutta niiden vaikutuskyky on rajallisempi (toki puhutaan yli 500 km yltävästä ballistisesta ohjuksesta, joten ei merkityksetön).
10.11.2024 kommentit tähän: tämä on toinen kappale, jonka osalta olen hieman pettynyt. Fakta on että Ukraina on iskenyt purevasti useita sotilaslentokenttiä vastaan ja onnistunut saamaan aikaan tuhoja. Toisaalta samaan aikaan pitää todeta että ryssä ei ole menettänyt merkittävää määrää hävittäjiä ja pommikoneita eli lavettien määrä on miltei ennallaan. Niitä on toki käytetty kymmenen kuukautta lisää eli koneiden kunnossapidon tarve yms. meille näkymättömät tekijät ovat läsnä vahvemmin kuin vuoden alussa.
Silti ryssä on kasvattanut ohjautuvien liitopommien käyttöä, mikä kertoo siitä että Su-34 / Su-34M koneiden määrä ei rajoita tätä touhua. Samoin liitopommien määrä varastossa ja ohjauskittien rakentaminen eivät ole (ainakaan toistaiseksi) esteenä nykyiselle tai nykyistä suuremmalle käytölle.
Pommikoneiden osalta talven 2024/2025 iskukampanja ei ole vielä alkanut mutta merkit viittaavat siihen että sitä varten on jo harjoiteltu. Ohjuksia on valmistettu varastoon ja pommikoneet odottavat kampanjan alkua.
Täten vuoden 2024 aikana ei ole kyetty heikentämään tätä ryssän komponenttia, mikä tarkoittaa että alkavan talven iskukampanja tapahtuu ryssän ehdoilla. Toki Ukrainan ilmatorjunta on kymmenen kuukautta osaavampi ja ryssän käyttämät asejärjestelmät ovat samat kuin aikaisemmin, joten kenties torjuntakyky on vahvempi kuin viime talvena? Lisäksi viime talvena Yhdysvallat pysäytti aseiden toimitukset, mikä rajoitti (ehkä) eri ohjusjärjestelmien käyttöä, kun oli pakko nuukailla kaiken varalta?
Niin tai näin, toivoisin että vuoden 2025 aikana Ukraina kykenisi iskemään suoraan hävittäjiä ja pommikoneita vastaan. KUN huomioidaan että vuoden 2024 aikana tätä tapahtui rajallisesti, kenties kannattaa kalibroida omat odotukset realistisemmalle tasolle myös vuoden 2025 osalta? Ukrainan kaukoiskukyky vahvistunee ja F-16 hävittäjien määrä kasvaa, joten sinänsä tietynlaista potentiaalia on enemmän, mutta määrät pysynevät silti maltillisina.
-
Mitä muuta?
Shahed-136/131 / Geran-2 dronet muodostavat merkittävimmän osan ryssän pitkän kantomatkan iskukyvystä. Shahed-238 dronen ensimmäinen käyttö nähtiin 9.1.2023.
Näiden uustuotanto tapahtuu Iranissa ja Venäjän Alabugassa / Yelabuga (Special Economic Zone, Tatarstan Oblast).
Tuon tehtaan toimintaan tulisi kyetä vaikuttamaan jollakin tavoin. Tämäkin menee partisaanien ja erilaisten sabotöörien työksi.
10.11.2024 kommentit tähän: tehtaan toimintaan ei ole kyetty vaikuttamaan purevasti ja samalla Shahed-136/131 / Geran-1/2 ja "niiden kaltaisten dronejen" käyttö on kasvanut merkittävästi. Ukrainan mukaan tällä hetkellä jopa 50% droneista olisi valemaaleja, joten sinänsä uhkaavien dronejen määrä ei ole kasvanut yhtä rajusti kuin mitä numeroista voisi päätellä. Silti niiden määrä on reilu 1000 kpl kuukaudessa ja on kasvanut tasaisesti viimeisen kolmen kuukauden ajan.
Ukraina ei ole huutanut tästä asiasta kovaan ääneen, mikä kertonee siitä että toistaiseksi tilanteen on koettu olevan hallinnassa. Kenties myös eivät halunneet pitää kovaa ja näkyvää meteliä Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana? Niin tai näin, tilanne on määrien osalta selvästi huonompi kuin alkuvuonna 2024.
Onko tilanne silti hallinnassa eli "ei syytä huoleen"?
Tuon dronetehtaan toimintaan olisi kenties helpointa vaikuttaa iskuilla ryssän sähköverkkoa vastaan, erityisesti sen osat jotka ruokkivat ko. tehdasta. Täten toiveeni ryssän sähköverkon tuhoamisesta olisi samalla suora vaikutin dronetehtaaseen eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla - tosin purevia iskuja pitäisi olla satoja, jotta sähköverkko olisi koetuksella.
Sivukommenttina se että Shahed-238 ei ole yleistynyt, ei ainakaan minun tietojeni mukaan. Se on selvästi kalliimpi suihkumoottorilla varustettu itsemurhalennokki. Kenties niitä ostettiin pieni määrä vaan ei sen enempää? Jossain vaiheessa pitää miettiä, onko järkevää rakentaa tällaisia droneja vai valmistaako mieluummin suihkumoottorilla varustettuja risteilyohjuksia. Näiden rajapinta hämärtyy ja hinta sekä suorituskyky ratkaisevat mikä on kannattavampaa.
-
Mitä muuta?
Venäjän sisäisten levottomuuksien ruokkiminen, Putinin heikkouden korostaminen. Mieluiten, jos mahdollista, Putinin salamurha. Miksei myös Putinin lähipiiriin kuuluvien salamurha, se olisi omiaan ruokkimaan levottomuuksia ja epäluuloa vallan ytimessä jos yksi tai useampi "heikäläinen" päättäisi päivänsä epäselvissä olosuhteissa.
Venäjän talous elää öljyn ja kaasun myynnistä, joten iskut näihin kohteisiin ovat suoraan iskuja Venäjän talouteen ja sen kykyyn rahoittaa sotaa. Räjäytä yksi kaasuputki siellä ja yksi öljynpumppaamo täällä, pikkuhiljaa se alkaa näkymään ja tuntumaan.
Venäjän talous heikkenee ja se alkaa näkymään enemmän ja enemmän venäläisten arjessa. Toistaiseksi se ei ole johtanut suurempiin levottomuuksiin. Johtaako "Putinin valinta seuraavalle kaudelle maaliskuussa 2024" mihinkään protesteihin, se jää nähtäväksi. Mitä pidempään sota jatkuu ja mitä suuremmat tappiot Ukraina kykenee tuottamaan, samalla estäen Putinia saavuttamasta asettamiaan tavoitteita, sitä väsyneempiä venäläiset tulevat olemaan sodan osalta. En odota että Venäjä hajoaisi osiin vuonna 2024 mutta tätä kehityssuuntaa tulisi ruokkia.
10.11.2024 kommentit tähän: Putinin "uudelleenvalinta" ei johtanut minkäänlaisiin merkittäviin protesteihin vaan meno jatkui entisellään. Ei ole myöskään nähty minkäänlaisia suoria toimia ryssän valtaapitäviä kohtaan.
Öljynjalostusta vastaan iskettiin talvella, keväällä ja alkukesästä mutta viime kuukausina on ollut hiljaisempaa. Ei täysin hiljaista, mutta hiljaisempaa. Kenties nyt talven aikana tilanne muuttuu? Toivottavasti.
Ryssän talous elää merkittävässä määrin öljystä ja kaasusta, joten iskut näitä vastaan olisivat purevia. Toisaalta yhtälailla näiden maailmanmarkkinahinta vaikuttaa eli jos Yhdysvallat, Saudi-Arabia tai muut maat lisäävät pumpatun öljyn määrää, silloin hinta kääntyy laskuun ja se näkyy suoraan ryssän kukkarossa.
Toki molempi parempi eli mieluiten ryssän jalostuskapasiteettia pois pelistä, samaan aikaan kun maailmanmarkkinahinta laskee.
Ryssän talous on selvästi heikompi kuin 10.1.2024, mikä johtuu sodan hinnasta ja sen vaikutuksesta. Pakotteet ja muut rajoitukset vaikuttavat myös, mutta sodan hinta on se selvin riippakivi ryssän kaulassa. Odotellaan mielenkiinnolla vuodenvaihdetta ja sitä, onko ryssän "hyvinvointirahasto" kuiva sen jälkeen kun tasapainottavat sillä vuoden 2025 budjetin. On nähty sellaisia arvioita että rahasto olisi kuiva jo nyt ja toisaalta toisia arvioita että se riittäisi vielä tuohon "tasapainotukseen" ja ehkä hieman pidemmälle.
Joka tapauksessa, ryssän talous on vaikeuksissa ja näiden vaikeuksien ruokkiminen (sikäli kun siihen on kykyä) on erityisen tärkeää vuoden 2025 osalta. Mielellään näkisin myös Putinin ja hänen lähipiirinsä salamurhan mutta toistaiseksi sellaista ei ole tapahtunut.
-
MUOKKAUS: korostan että näkemykseni mukaan tässä on kyse useita vuosia kestävästä sodasta. Täten ei ole mielestäni järkevää olettaa, että Ukrainan tulisi kyetä valtamaan alueensa takaisin vuonna 2024. Näin ollen tulisi miettiä strategia jonka toteutuminen voi viedä kaksi tai kolme vuotta eli pidemmän ajan.
Yhdysvaltain ja lännen tuen jatkuminen ja määrä on toki asia, josta ei voida olla varmoja, mutta en lähtisi siitä oletuksesta että tuki tulee loppumaan tai edes vähenemään merkittävästi. Täten en suosittelisi mitään hätiköintiä tai suurella kiireellä toteutettua "puskua". Sellainen nähtiin kesällä 2023 ja nähtiin, mihin se johti.
10.11.2024 kommentit tähän: tämän osalta näkemykseni ei ole muuttunut eli tämä on vuosia kestävä sota. Kaikenlaisia spekulaatiota "rauhanneuvotteluista" on esitetty, varsinkin nyt kun Trump on valittu Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, mutta nämä ovat pelkkiä arvailuita. Hänen valtakautensa alkaa kolmen kuukauden kuluttua, joten mitään ei tiedetä varmaksi ennen kuin hän saa päätäntävallan (ja silläkin on rajansa).
En spekuloi tuolla enempää, koska asiaa ei voida tietää varmaksi. Kyseessä on poliitikko joka ajaa ennenkaikkea omaa asiaansa. Puheet ovat puheita mutta teot ratkaisevat. Se mitä on vaalikampanjan aikana sanottu ja "luvattu" voi muuttua kun saa päätäntävallan.
Se on kuitenkin fakta että Trumpin presidenttikausi kestää vuoden 2029 alkuun eli neljä vuotta. Kyseessä on pidempi aika kuin mitä ryssän tuorein hyökkäys on kestänyt tähän mennessä (24.2.2022 - 10.11.2024). Eli tämän sodan mittakaavassa kyseessä on merkittävän pitkä aika.
Syntyykö tälle sodalle jokin "ratkaisu" seuraavan reilun neljän vuoden aikana? Ehkä, mutta mahdoton arvailla tässä vaiheessa. Alunperin Ukrainan sodan "kuuma vaihe" kesti vuoden 2014 keväästä vuoden 2016 alkuun eli noin kaksi vuotta JA sitä seurasi kahdeksan vuoden "asemasota" / "hiljaisempi vaihe". Se ei kestänyt vaan nähtiin tämä nykyinen hyökkäys.
Toki tämä on huomattavasti rajumpi ja suurempi hyökkäys kuin 2014-2016, joten ei voida alkuunkaan verrata toisiinsa. Täten aikaisempi historia ei välttämättä toista itseään.
Olen pohtinut aikaisemmin että vuosi 2024 voisi olla "viimeinen vuosi jolloin ryssä voi hyökätä tappioista välittämättä". Tämä johtuu siitä että monien sotakoneiden varastojen "helposti aktivoitavat" ajoneuvot on aktivoitu tai tulevat aktivoiduksi vuoden 2025 keväällä, kesällä tai viimeistään ko. vuoden loppuun mennessä. Olen arvaillut että ryssä ei halua hävittää koko sotapotentiaaliaan Ukrainassa, mistä syystä he muuttaisivat strategiaansa ja kaluston käyttöä ennen kuin se käy oikeasti vähiin. Mikä tarkoittaisi erilaista sodankäyntiä, enemmän jalkaväen käyttöä ja kiinteitä asemia. Kenties hyökkäämistä tapahtuisi vähemmän ja pyrkisivät pitämään valtaamansa asemat.
Pidän tuota todennäköisenä mutta eri asia on se, missä vaiheessa vuonna 2025 tuollainen muutos tapahtuisi - jos sellainen nähdään. Varastokaluston käyminen vähiin ei tarkoita että ko. kaluston määrä Ukrainassa olisi nolla - sama tilanne tehtaiden osalta. Eli kalustoa on käytettävissä vielä paljon tuossa vaiheessa JA varastotukikohdista kyettäneen aktivoimaan kalustoa, joskin selvästi aikaisempaa hitaammin ja aktivoinnin käydessä kalliimmaksi. ELI sinänsä on mahdollista että agressiivinen hyökkääminen jatkuisi pidempään, jopa vuoden 2025 loppuun asti. Tuntuisi kuitenkin todennäköisemmältä että "säästövaihde" menisi päälle aikaisemmin, ehkä jo alkuvuodesta tai keväällä 2025 ennen rospuuttokauden alkua.
-
Mitä muuta odotettavissa vuoden 2025 osalta?
Bidenin presidenttikautta on jäljellä vajaa kolme kuukautta, joten sotilasavun määrä tänä aikana on mysteeri. Trumpin presidenttikausi alkaa sen jälkeen ja hänen ottamansa linja on yhtälailla mysteeri. Kummankin osalta on mahdollista että koetaan pettymys TAI tullaan yllättymään positiivisesti.
Tykistön laukausten osalta länsimaiden sotateollisuus on kasvattanut kapasiteettiaan kokoajan ja sen pitäisi olla merkittävällä tasolla kesällä 2025. Tämä ei tietysti mene 100% Ukrainalle mutta kasvu näkyy myös heidän käytettävissä olevassa määrässään. Samaan aikaan on kuultu väitteitä että Pohjois-Korean varastoissa riittäisi annettavaa tammikuun 2025 loppuun asti ja sen jälkeen toimitukset ovat aitoa uustuotantoa. Toki hekin pyrkivät kasvattamaan kapasiteettiaan ja ryssä etsii vaihtoehtoisia toimittajia, joten miten käy tykistön laukausten suhteen? Kenties se tasoittuu kesään mennessä?
Ukraina sanoo valmistaneensa "100 kpl ohjusaseita vuoden 2024 aikana" mikä ei ole päätähuimaava määrä mutta alku joka tapauksessa. Kasvua odotettavissa vuoden 2025 osalta, tosin selvää on että kannattaa rajata odotuksiaan. Ukraina on myös sanonut että heidän oma kauas yltävä ballistinen ohjus menisi sarjatuotantoon "kesällä 2025" mikä vapauttaisi heidän käsiään tiettyjen kohteiden iskujen osalta. Risteilyohjuksen on sanottu olevan suunnittelussa tosin en muista, onko sellaista jo testattu vai missä vaiheessa se on. Joka tapauksessa kaukoiskujen kyvyt lisääntyvät, vaikkakin hitaasti.
F-16 hävittäjiä tullaan toimittamaan lisää ennen vuoden 2024 loppua ja lisää vuoden 2025 aikana. Ranska tulee myös toimittamaan pienen määrän Mirageita vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Tämä tarkoittaa sitä että Ukrainan ilmavoimat jatkaa lentämistä myös vuonna 2025. Optimistisesti ajatellen länsimaisten koneiden kasvava määrä avaa kaikenlaisia mahdollisuuksia erilaisille kokeiluille. Ryssällä on silti selvästi suurempi määrä moderneita hävittäjiä, mutta joka tapauksessa etulyöntiasema kutistuu hieman. JOS Ukraina kykenisi rajoittamaan ryssän ohjautuvien liitopommien käyttöä etulinjaa vastaan niin se olisi merkittävä temppu jo itsessään. Toisaalta ryssä on lisännyt rakettiavusteisten liitopommien kokeilua viime viikkojen aikana, mikä tarkoittaa että jatkossa näiden käyttö voi yleistyä. Mikä tarkoittaisi pidempää ulottumaa ja siten vaikeampaa laukaisevan hävittäjän torjuntaa.
Ukraina on kasvattanut merkittävästi dronejen tuotantoa koko sodan ajan ja odotan sen kasvavan myös vuonna 2025. Ryssän tiedustelulennokkien torjunnassa on hyödynnetty näitä ja vaikuttaisivat toimivan. Toisaalta muistelen lukeneeni jo kesällä 2024 että ryssä tuottaisi kaikenlaisia tiedustelulennokkeja noin 1000 kpl kuukaudessa joten ongelma on suuri ja vaikea. Kaikkea tuskin kyetään torjumaan koskaan. Silti dronejen kokoajan kasvava määrä tulee näkymään ja vaikuttamaan sodan jatkumiseen.
Ukrainan suurin ongelma näyttäisi olevan uusien sotilaiden määrä. Asian kanssa on ollut ongelmia ja ne ovat jatkuneet koko vuoden 2024 ajan. Heillä on sama ongelma kuin ryssällä eli ei haluta uhrata taloutta mobilisaation myötä ja toisaalta nuoret ikäluokat ovat aikaisempia pienempiä, joten ei haluta uhrata niiden ja samalla valtion tulevaisuutta sodan alttarilla. Vaikea yhtälö koska samaan aikaan taistelevat yksiköt kärsivät tappioita ja tarvitsevat uusia sotilaita tappioiden korvaamiseksi. Minä haaveilin aikaisemmin että Ukraina kykenisi pidättelemään ryssän tietyllä osalla vanhoja joukkojaan JA samaan aikaan kouluttamaan uusia joukkoja kesällä 2025 tapahtuvaa hyökkäystä varten. Eli heillä olisi vuosi aikaa tähän. Nyt näyttää siltä että kaikki uudet sotilaat on tarvittu kotimaan puolustamiseen sekä Kurskin hyökkäykseen joten ei kannata odottaa mitään "suurhyökkäystä" kesällä 2025.
demokraatti.fi
