Shakkimainen ajattelu näkyy Venäläisessä julmuudessa, piittaamattomuudesta, jolla venäläinen eliitti uhraa omia kansalaisiaan, ”pikkunappuloita” oman päämääränsä hyväksi. Jos tällainen operaatio epäonnistuu, siis hölmöillään perivenäläiseen tapaan, niin kovin äkkiä kukaan ei ala uskomaan, että valtio olisi noin välinpitämätön kansalaistensa hengestä, ei ainakaan lännessä, jossa uskotaan ihmisoikeuksiin ja ihmiselämän pyhyyteen.
Esimerkkinä vaikkapa vuoden 1999 tapahtumat. Kun elo-syyskuussa 1999 pommeja alkoi räjähdellä venäläisissä kerrostaloissa niin ”shakin siirtojen toteuttajat” jäivät kiinni Rjazanista, kun silminnäkijä näki ”venäläisten näköisten” miesten kantavan säkkejä kellariin ja hälytti paikalle poliisin, joka ilmoitti löytäneensä kellarista pommin. Tämä tapaus selitettiin myöhemmin harjoitukseksi, mutta tuo pommikampanja oli se syy, "savuava ase", jonka jälkeen Venäjällä oli omien kansalaisten ja ”kansainvälinen yhteisön” hyväksyntä Tšetšenian valloitukselle.
Kuinka yllättävää, ”Tšetšeenien kerrostalo-pommit” loppui sopivasti tämän kiinnijäämisen jälkeen. Vaikka tapauksesta kirjoittavia ja tutkineita Venäläisiä on kuollut salaperäisesti niin iso joukko, ettei sen pitäisi olla ”tilastollisesti mahdollista”, tapaus ohitetaan, mielestäni, turhan helposti salaliittoteoriana.
Samaan sarjaan venäläisviranomaisten, etenkin turvallisuusviranomaisten, toimia on Moskovan Duprovkassa tekemä teatterikaappaus 23.-26.lokakuuta 2002 ja paria vuotta myöhemmin tapahtunut Beslanin koulukaappaus syyskuussa 2004 - kummassakin tapauksessa kritisoitavaa on vaikka kuinka paljon ja turvallisuusviranomaiset tekivät aivan tietoisia ja harkittuja "virheitä" (oikeastaan sana "virhe" on väärä, koska kyseessä oli tarkoituksellisesta toiminnasta) ja näin saivat aikaan sen, että kummassakin tapauksessa uhriluku nousi huomattavan suureksi.
Duprovkan teatteri-iskussa sisäministeriön OSNAZ-erikoisjoukkojen toimesta teatteriin annosteltiin kolokol-1 taistelukaasua, jonka tarkoitus oli lamaannuttaa teatterissa olleet ihmiset. Tajuttomuus seuraa muutamissa sekunneissa ja sitä kestää muutamia tunteja, taistelukaasu on hengenvaarallinen jollei tainnutettua henkilöä saateta nopeasti raittiiseen ilmaan ja hänelle annostella naloksonia tai naltreksonia kumoamaan kolokol-1:n opioidien vaikutukset. Iskun jälkeen jälkihoito jäi täysin vaillinaiseksi ja uhreista suurin osa (kaikki?) jäivät ilman naloksonia tai naltreksonia, eikä paikallisilla sairaaloilla ollut käytännössä mitään käsitystä siitä mitä tainnutetuille oli annettu ja mitä hoitotoimenpiteitä on tehtävä.
Jos jälkihoito olisi suoritettu oikein ja ensiapu että sairaalat olisi varustettu riittävällä informaatiolla uhriluku olisi ollut olennaisesti pienempi - nyt teatteri-iskussa menehtyi 129 panttivankia (mutta venäläislähteiden mukaan vuoden kuluessa iskun jälkeen kuoli vielä kymmeniä jälkioireisiin ja yhteensä uhriluku nousisi lähelle 200 henkilöä). Lisäksi erikoisjoukot teloittivat kaikki iskuun osallistuneet terroristit.
Tämän, kuten niin monen muunkin terroristi-iskun jälkeen, presidentti Vladimir Putin esiintyi julkisuudessa ja julisti päivän kansalliseksi surupäiväksi. Tässä tapauksessa FSB oli saanut jo kuukausia aiemmin varoituksen tulevasta iskusta entiseltä työntekijältään, joka sittemmin tuomittiin vuosiksi vankeuteen laittomasta aseen hallussapidosta ja vakoilusta syytettynä.
Yhtälailla Beslanin koulukaappaukseen liittyy hyvin paljon piirteitä joiden perusteella on hyvin helppoa päätellä, että viranomaiset toimivat tarkoituksellisesti nähdyllä tavalla ts. uhriluku nousisi mahdollisimman korkeaksi. Mitä enemmän kuolleita siviileitä, sen parempi se oli viranomaisille ja lopulta Putinille ja he saivat itselleen oikeuden hyvin rajattomaan vallankäyttöön sodassa terrorismia vastaan.
Beslanissa kuoli yli 330 panttivankia, joista 150 oli lapsia - 1. syyskuuta koulut alkoivat ja kyseisenä päivänä terroristit iskivät koulurakennukseen ja siitä parin päivän päästä alkoi verilöyly, joka sekin alkoi hyvin epäilyttävissä olosuhteissa ja jonka seurauksena satoja panttivankeja kuoli. Koulurakennusta tulitettiin (muistaakseni) myös raskaammilla aseilla, mikä herättää myös kysymyksen siitä, että mikä oli ajatus/tarkoitus kun operaatioon ryhdyttiin?
Tilanne Beslanissa oli hyvin sekava - tilannekuva ei tainnut olla kunnolla kenenkään hallinnassa ja mukana oli sisäministeriön ohella joukkoja asevoimista ja paikallisia siviilejä aseineen. Masha Gessen teoksessa
Kasvoton mies - Putinin nousu Venäjän valtiaaksi aihe saa palstatilaa ja Venäjän toimia kritisoidaan aiheellisesti.
Venäjällä "
pikkunappuloiden" henki - arvo - ei ole suuren suuri, se on nähty menneinä vuosikymmeninä tai oikeastaan vuosisatoina tsaarin-Venäjän ajoista lähtien eikä neuvostovalta tuonut asiaan muutosta, eikä näin ole tapahtunut Putinin Venäjälläkään. Kyseessä taitaa olla sellainen "maantapa", josta ei aivan helpolla pääse eroon - koko kansan mentaliteetin olisi muututtava konkreettisella tavalla ja heidän olisi ymmärrettävä yksilön arvo aivan toisella tavalla.
vlad.