Krimistä on tulossa Venäjän sotilastukikohta. Paikallisväestö kaikkoaa työttömyyden tai kansallisen sorron takia Ukrainaan ja Venäjälle. Sotilaiden määrä on kasvanut merkittävästi ja lähenee 100 000 miestä. Näin tiivistää niemimaan tilanteen Krimin tataareihin kuuluva
Ajder Muzhdabaev, joka on televisiokanava ATR:n varapääjohtaja.
Venäjä otti Krimin haltuunsa kohta kaksi vuotta sitten. ATR toimi aikaisemmin Krimillä, mutta on joutunut muuttamaan Kiovaan. Lähetyksistä osa on tataarin kielellä.
Suomen Kuvalehti haastatteli Muzhdabaevia viime keväänä. Hän puhui silloin Krimin tataareja uhkaavasta hybridistä kansanmurhasta ja toteaa nyt, ettei sen jälkeen ole tapahtunut mitään myönteistä.
”Vainot eivät ole loppuneet vaan voimistuneet. Poliittisista syistä pidätetyt ovat edelleen pidätettyinä. Heitä ei ole vapautettu eikä syytteistä luovuttu.
Ihmisoikeusrikkomukset kohdistuvat nyt melkein vain Krimin tataareihin. Aikaisemmin vainottiin myös ukrainalaisia aktivisteja.”
Lisäksi uutena ilmiönä kasakat ovat alkaneet tehdä tarkastuksia tataarien koteihin. Muzhdabaev mainitsee paikan, jossa pysäkki ja suojatie oli maalattu Ukrainan väreillä. Sen jälkeen FSB, Venäjän turvallisuuspalvelu, etsi yhdessä kasakoiden kanssa tataarien kodeista mahdollisia syyllisiä.
”Ketään ei löydetty, mutta käyttäydyttiin erittäin karkeasti kuin olisi ollut menossa pogromi (ilmaisu viittaa juutalaisvainoihin). Kaikki tapahtui turvallisuusviranomaisten hiljaisella hyväksynnällä. Moskeijoihin kohdistuneet tuhopoltot, ryöstöt, graffitit ja tataarien vastaiset iskulauseet kuten ’Tataarit ulos Krimiltä’ ovat yleistyneet. Ksenofobinen hysteria kasvaa.”
Eniten Krimin tataarit pelkäävät kuitenkin nyt sitä, että he tai heidän lapsensa joutuvat ihmiskaappauksen uhreiksi.
”On kymmenittäin tapauksia, jossa ihmiset ovat kadonneet jäljettömiin. Viimeksi tammikuussa katosi 16-vuotias tyttö, jonka kohtalosta ei ole tietoa. Viranomaiset eivät tutki ihmiskaappauksia eivätkä tappoja. On uskomatonta, että 21. vuosisadalla Euroopan alueella ihmisiä katoaa jäljettömiin.”
Samaan aikaan Venäjän propaganda vakuuttaa, että tataarit lähtevät Syyriaan taistelemaan Isisin riveissä.
”Se on valhetta. Krimiltä ei voi poistua jälkiä jättämättä. Sieltä pääsee pois laivalla, lentokoneella tai maarajan kautta ja kaikkialla pitää esittää dokumentit. Kaikki kadonneet ovat Krimillä joko elävinä tai kuolleina ja joidenkin puolisotilaallisten järjestöjen tai turvapalveluiden hallussa.”
Tietoa Krimin tilanteesta tihkuu ulkomaailmaan vähän, koska esimerkiksi tataarin kielellä toimineet riippumattomat mediayhtiöt on suljettu. Nyt tataarin kielellä uutisia lähettää vain venäläisten perustama televisio, joka on Kremlin propagandakanava.
ATR joutui lähtemään puoli vuotta sitten Kiovaan. Muzhdabaev muutti Ukrainan pääkaupunkiin kesällä Moskovasta, jossa hän toimi arvostetun
Moskovski Komsomolets -lehden varapäätoimittajana.
Koska Muzhdabaev on Venäjän kansalainen, hän voisi käydä Krimillä matkustamalla Venäjän kautta. Hän ei ole kuitenkaan halunnut matkustaa, koska tietää ATR:n muiden työntekijöiden kokemusten pohjalta, että rajalla joutuu vastaamaan laittomiin kysymyksiin esimerkiksi poliittisista näkemyksistä ja yksityiselämästä.
”Lisäksi jokainen, joka ei tue Venäjän politiikkaa, ottaa riskin käydessään Krimillä. Siellä toimii puolisotilaallisia järjestöjä kuten ’Krimin itsepuolustus’, joilla ei muodollisesti ole yhteyksiä hallintoon, joten ne voivat tehdä mitä vain.”
Krimillä käyneet kertovat Muzhdabaevin mukaan, että suurin riemu liitoksesta Venäjään on hiipunut.
”Autoissa ei juuri enää liehu Venäjän lippuja. Liput ovat vähentyneet myös talojen seiniltä ja pihoista. Työpaikkoja ei ole ja hinnat ovat korkeampia kuin Venäjällä. Tietysti on myös liitosta tukevia, mutta monet tavalliset ihmiset katsovat, että Ukrainan aikana elettiin paremmin, oli halvempaa ja matkustaminen helpompaa.”
Monet Krimin asukkaista myös erehtyivät luulemaan, ettei heidän tarvitse liitoksen jälkeen maksaa velkojaan Ukrainan pankeille. Äskeinen päätös velkojen maksamisesta on Muzhdabaevin mukaan suututtanut ihmisiä. Yksi velat maksamatta jättäneistä on Krimin parlamentin puheenjohtaja, jonka laina nousee sataan miljoonaan Ukrainan hryvniaan. Summa vastasi noin 7,5 miljoonaa euroa silloin, kun Venäjä otti Krimin haltuunsa.
Lisää ongelmia tuo vaatimus rekisteröidä autot Venäjälle, minkä jälkeen niillä ei pääse enää Ukrainaan.
Krimin asukkaitten arkea on hankaloittanut myös sähkökiista. Ukraina halusi sähkösopimukseen kohdan, jonka mukaan sitä toimitetaan Ukrainalle kuuluvalle miehitetylle alueelle. Venäjä ei siihen suostunut ja vuodenvaihteessa presidentti
Vladimir Putininkäskystä tehtiin puhelinkysely. Siinä 93 prosenttia vastanneista muka vakuutti tulevansa toimeen ilman sähköä toukokuuhun asti, kunhan sopimuksessa ei vain sanota Krimin olevan osa Ukrainaa.
Muzhdabajevin mukaan Krimillä tehtäviin haastattelututkimuksiin ei voi luottaa. Ihmiset pelkäävät ilmaista tyytymättömyytensä valtaapitäviin.
Tällä hetkellä sähköä säännöstellään. Krimin johto on syyttänyt Ukrainaa kansanmurhasta ja uhonnut hakevansa apua YK:lta, vaikka sähkösopimuksen torjui viime kädessä Moskova. Lisäksi Muzhdabaev muistuttaa, miten eräässä neuvottelussa paljastettiin, kuinka 40 prosenttia Krimillä tuotetusta sähköstä menee Venäjän armeijan käyttöön.
Venäjä yrittää ratkaista ongelmat rakentamalla Krimille sähkölinjat Krasnodarskin alueelta, mutta Muzhdabaev arvelee, että ainoa ratkaisu olisi uusi voimalaitos. Sen pystyttäminen ei kuitenkaan onnistu kesään mennessä.
Tammikuun puolivälissä Ukraina kielsi ukrainalaisten tuotteiden viennin Krimille. ”Päätös vaikuttaa hintoihin ja koko niemimaan taloudelliseen tilanteeseen. Krim ei pysty tuottamaan tarpeeksi elintarvikkeita, joita tuodaan Venäjältä. Hinnat ovat nousseet ja valikoima vähentynyt.”
”Rahaa ei nyt tule eivätkä ihmiset näe muutoksia, joita toivoivat Venäjään liittymisestä ja joita luvattiin, kun kampanjoitiin liittämisen puolesta. Sen sijaan elämä on käynyt huonommaksi.”
Oma lukunsa ovat vielä monet yksityisten yritysten kaappaukset ja Ukrainan valtion yritysten kansallistaminen. Ukraina hakee ratkaisuja omaisuuskaappauksiin kansainvälisiltä tuomioistuimilta. Myös Krimin tataareilta on viety omaisuutta ja hekin ovat liittymässä oikeusjuttuja nostavien joukkoon.
Ulkomaalaisia yrityksiä ei liioin ole kyetty houkuttelemaan Krimille. Jotkut turkkilaisyritykset olivat niemimaasta kiinnostuneita, mutta Turkin ja Venäjän välirikon jälkeen Venäjä kielsi turkkilaisyritysten toiminnan.
”Sijoitukset Krimille ovat nollassa ja talous supistunut neljännekseen aikaisemmasta eikä tulevaisuuden näkymiä ole, koska myös venäläiset yritykset pelkäävät investointeja Krimille.”
Moskovasta Kiovaan muuttanut Muzhdabaev voi vertailla sananvapautta kahdessa pääkaupungissa.
”Kiovassa ei ole samanlaisia ongelmia sananvapauden kanssa kuin Venäjällä. Täällä on erilaisia mediataloja, jotka edustavat eri tahoja ja välittävät erilaisia mielipiteitä. Venäjällä on näön vuoksi yksi pieni itsenäinen radioasema, vastaava yksi pieni televisiokanava ja vielä yksi pieni lehti, kun muut välittävät samaa valtion näkökulmaa ja propagandaa.”
Moskova ja Kiova edustavat Muzhdabaevin mielestä ilmapiiriltään täysin eri maailmoja. Hän ottaa esimerkiksi Tshetshenian johtajan
Ramzan Kadyrovin äskeiset uhkailut oppositiota kohtaan.
”Mitään vastaavaa ei ole Ukrainassa. Täällä on henkilökohtainen mielipiteenvapaus ja sananvapaus.”
