Minuteman
Eversti
Varsin turhauttavaa lukea millaisessa limbossa ukrainalaiset joutuvat elämään ja miten valtaapitävät ovat tarrautuneet kynsin hampain etuoikeuksiinsa tajuamatta että jos kansakunta menee alta niin sitten menee omakin kaukalo nurin.
Mannerheim huomautti aikanaan Suomalaisten poliitikkojen touhuista: ”Niin, kaikki viittaa siihen, että poliitikkojen häikäilemätön kaupankäynti vallasta ei vain onnistu ennen pitkää hävittämään kauniita menneiltä sukupolvilta perittyjä traditioita, vaan ajaa vähitellen heidän kansansa perikatoon.” Ukrainassa on vaarana että käy juuri näin.
Ukrainan valtarakenne istuu tiukassa
Pääkirjoitus | Turun Sanomat
Ukrainan sota- ja kriisiuutisten yhteydessä helposti unohtuu, että kriisissä on myös maan sisäpolitiikka. Pääministeri Arseni Jatsenjukin sunnuntaista eroilmoitusta ei voi pitää suurena yllätyksenä.
Presidentti Petro Poroshenko kehotti viimeksi helmikuussa pääministeriä eroamaan. Parlamentti on pitänyt hallitusta pitkään toimintakyvyttömänä, mutta ei ole suostunut hyväksymään epäluottamuslausetta.
Hallituksen pitkässä kujanjuoksussa Jatsenjukin oma puolue on marginalisoitunut parin prosentin kannatuksen liikkeeksi.
Uudeksi pääministeriksi on nousemassa parlamentin puhemies Volodomyr Groysman, presidentti Poroshenkon vankka tukija. Pääministerinvaihdoksen arvellaan vahvistavan presidentin asemaa entisestään. Uusia vaaleja ei ainakaan tällä tietoa ole luvassa.
Jatsenjukin hallitus ei ole kyennyt vastaamaan sille asetettuihin toiveisiin ja odotuksiin. Maan vanhanaikainen talous on sekasorron tilassa, pankit kriisissä ja energiahuolto ja -tuotanto pahoissa vaikeuksissa. Korruptio rehottaa valtoimenaan.
Itä-Ukrainan sotatila, Krimin menetys ja Venäjän-kaupan tyrehtyminen varjostavat optimismin hentoja oraita.
Osa ratkaisun avaimista on Ukrainan hallituksen omissa käsissä. Syvälle juurtuneen korruption kitkemiseksi on tehty luvattoman vähän. Eurooppalaistyylistä tehokasta hallintoa ei ole saatu aikaan oligarkien hallitsemassa yhteiskunnassa.
Talouden ja tuotannon suunnanmuutos vaatisi pääomia, innovaatioita ja kovaa tahtoa. Venäjän markkinoille tarkoitetut koneet ja laitteet eivät käy kaupaksi länteen. Muutkin talousreformit ovat jääneet tekemättä.
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen EU:n lähentymis- ja vapaakauppasopimuksen viivästyttäminen ei auttanut Ukrainaa sopeuttamaan talouttaan EU:ta vakuuttavaksi. EU:n osuus Ukrainan ulkomaankaupasta on hitaasti kasvanut, mutta Venäjän-kaupan menetyksiä kasvu ei ole kompensoinut.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU ovat panneet osan yli 20 miljardin euron velkaohjelmistaan jäihin, koska talouden ja yhteiskunnan uudistukset eivät etene velkaehtojen mukaisesti. IMF on väläytellyt velkojen uudelleen järjestelyä, Ukraina anteeksiantoa. Korruption ja reformien puutteen takia niitä ei voi harkita.
Tuleva pääministeri on saanut kehuja uudistusmielisyydestään. Nopeita ratkaisuja kohti parempaa on silti turha odottaa. Vanhat valtarakennelmat ovat paikallaan.
Itä-Ukrainan kriisin ja EU:n ja Venäjän suhteiden liennyttäminen loisivat edellytyksiä talousuudistuksiin ja -kasvuun. Ukrainan omat vaikutusmahdollisuudet ovat tällä tiellä rajalliset. Ukrainan hyvinvoinnin kasvu ja vakaus palvelisivat ajan mittaan myös Venäjän etua.
__________________________________________________________________________________________
Pääkirjoitus
Ukrainassa valta ja vastuu keskittyvät Porošenkolle
Ukrainan pääministerin vaihtuminen selkiinnyttää päätöksentekoa, mutta kertoo myös politiikan pinttyneestä sisäpiirin edunvalvonnasta
Pääkirjoitus 12.4.2016 2:00
Helsingin Sanomat
Ukrainalla on takanaan kaikilla mittareilla vaikea viikko.
Ensin presidentti Petro Porošenkon nimi löytyi Panaman papereista veroparatiiseihin yhtiöitä perustaneiden henkilöiden joukosta. Sitten hollantilaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimuksen. Viikonvaihteessa pääministeri Arseni Jatsenjuk ilmoitti eroavansa valtataistelun jälkeen. Samalla tulitus Itä-Ukrainassa kiihtyi jälleen, ja velkojat seurasivat Ukrainan uudistustahtia epäluuloisina.
Tapahtumien jälkeen valta ja vastuu uudistusten etenemisestä oli entistä selvemmin Porošenkolla, jonka asemaan Panama-paljastukset eivät ainakaan välittömästi vaikuttaneet. Porošenkolla on nyt aiempaa vähemmän mahdollisuuksia syyttää muita, mikäli korruption vastaiset toimet eivät etene Ukrainan lupaamalla tavalla.
Jatsenjukin eroilmoitus osoitti, että myös länsimaat olivat taipuneet pääministerin vaihdon kannalle. Porošenko vaati Jatsenjukin eroa jo helmikuussa, mutta silloin syrjäyttämiselle ei ollut riittävää tukea Ukrainan parlamentissa eikä lännessä. Nyt Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden soitti Jatsenjukille ja kiitti häntä hyvästä työstä mutta ei taivutellut jäämään.
Valtataistelun jatkuessa rintamalinjat parlamentissa ovat liikkuneet niin, että Jatsenjukin johtama puolue kansanrintama ja Porošenkon ryhmä jatkavat hallituksessa, jolla olisi edelleen takanaan myös parlamenttienemmistö. Parlamentin puhemiehenä toiminut Volodymyr Groisman on määrä vahvistaa uudeksi pääministeriksi tänään tiistaina.
Pääministerinvaihdos voi selkiinnyttää päätöksentekoa, koska Groisman tulee Porošenkon ryhmästä. Vaihdos kertoo kuitenkin valitettavan paljon myös tavasta, jolla Ukrainan politiikka yhä toimii.
Hallituksen ehdottomasti tärkeimpänä tehtävänä on kitkeä järjestelmällinen korruptio ja saada hallinto toimimaan. Myös Itä-Ukrainan jatkuvat sotatoimet edellyttävät tätä.
Päätöksissä jokainen kuitenkin suojelee lähipiiriään. Rintamalinjat vaihtelevat, ja ratkaisuissa kuullaan oligarkkeja.
__________________________________________________________________________
Ukrainan tehtävä omat kotiläksynsä
Mikään puolue ei voisi luottaa ukrainalaisten tukeen vaaleissa.Hallitukseen luotetaan vähemmän kuin ennen vallankumousta 2014.
Pääkirjoitukset Julkaistu 12.4.2016 klo 00:05
Ukrainan sisällissota jatkuu ja on viime aikoina jopa kiihtynyt. Vielä syyskuussa molemmat osapuolet uudistivat sitoutumisensa tulitaukoon, mutta Syyrian sodan varjossa tulitus ja kahakointi ovat jatkuneet monin paikoin separatistien hallitsemien alueiden ja Ukrainan hallituksen joukkojen välillä. Ukrainan mukaan Venäjä jatkaa separatistien aseistamista.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva on erittäin huolissaan tilanteesta ja erityisesti siitä, että jopa Etyjin siviilitarkkailijoita vastaan on taas hyökätty. Kanervan mukaan on välttämätöntä, että pääministeri Arseni Jatsenjukin erottua maahan saadaan nopeasti hallitus, joka toteuttaa Ukrainan kipeästi kaipaamat korruptionvastaiset ja muut uudistukset teoissa eikä vain sanoissa. Kanerva avasi Etyjin yleiskokouksen puheenjohtajiston kokouksen maanantaina Kööpenhaminassa.
Ulkopuolinen kuvittelisi, että Venäjän toimista alkunsa saaneen sisällissodan riivaamassa maassa maan laillinen valta, parlamentti, hallitus ja presidentti, yhdessä yrittäisivät toimia tehokkaasti maan valtavien ongelmien ratkaisemiseksi. Silti kilpailevat poliittiset ryhmittymät näyttävät usein keskittyvän riitelemään enemmän keskenään kuin selviämään katastrofaalisesta tilanteesta.
Ukrainalaisten luottamus vallanpitäjiin on romahtanut, eikä presidentti Petro Porošenkon nimen paljastuminen Panama-papereista ainakaan edesauta tilannetta. Kansalaisten protesti kohdistuu paljolti nimenomaan siihen, ettei vanhan vallan korruptiorakenteita ole purettu vaan suklaamiljardööri Porošenkon kaltaisilla oligarkeilla on suoraa valtaa ja välillistä vaikutusvaltaa hallinnossa. Mukana hämmentää edelleen myös entinen pääministeri Julija Tymošenko, joka rikastui aikanaan epämääräisillä kaasusopimuksilla Venäjän kanssa. Hänen puolueensa veti tukensa Jatsenjukin hallitukselta jo helmikuussa.
Porošenko on painostanut pääministeriä eroamaan. Syynä on se, että poliittinen kriisi on jäädyttänyt Kansainvälisen valuuttarahaton IMF:n tuen eivätkä kiistat edistä myöskään lähentymistä EU:n kanssa. Jatsenjukin tilalle ainakin väliaikaisesti on nousemassa presidentin tukijoihin laskettu parlamentin puhemies Volodomyr Groysman, mutta hallituspohja säilyy entisellään.
Ukrainan lehdistössä on ollut viime aikoina huhuja siitä, että maan avainpoliitikot – ns. strateginen seitsikko – olisivat olleet kokoamassa yhteistä allianssia välttääkseen uusien vaalien järjestämisen sekasortoisessa tilanteessa. Porošenkon mukaan uusista vaaleista ei ole nyt apua vaan parlamentin ja hallituksen on vietävä lupaamansa uudistukset läpi. Juuri nyt mikään puolue ei voi luottaa kansalaisten tukeen vaaleissa. Hallitukseen luotetaan jopa vähemmän kuin ennen vallankumousta 2014, jossa presidentti Viktor Janukovyts joutui maanpakoon Venäjälle. Myös riski äärinationalistien voimistumisesta on olemassa.
Hollannissa viime viikolla järjestetty kansanäänestys Ukrainan ja EU:n assosiaatiosopimuksesta luultavasti johtaa siihen, ettei vuoden vaihteessa voimaan astunutta sopimusta voida ratifioida. Vaikka äänestysprosentti jäi 32:een, se oli riittävä antaakseen tulokselle vahvistuksen: äänestäneistä 64 prosenttia vastusti Ukraina-sopimusta. Äänestyksen merkittävyyttä nostaa se, että Hollanti hoitaa paraikaa EU:n puheenjohtajuutta.
Venäjän pyrkimyksille hajottaa EU:ta ja painostaa Ukrainaa Hollannin äänestystulos oli herkullinen voitto. Venäjä pystyy osoittamaan ukrainalaisille, ettei EU edes tahdo auttaa teitä. Vähin mitä EU voi Ukrainalta vaatia, on omien kotiläksyjen hoitaminen ja uuden ratkaisukeskeisen hallituksen kokoaminen. Hollannissa äänestäneistä 64 prosenttia vastusti EU:n Ukraina-sopimusta. Äänestystulos oli herkullinen voitto Venäjälle.
Mannerheim huomautti aikanaan Suomalaisten poliitikkojen touhuista: ”Niin, kaikki viittaa siihen, että poliitikkojen häikäilemätön kaupankäynti vallasta ei vain onnistu ennen pitkää hävittämään kauniita menneiltä sukupolvilta perittyjä traditioita, vaan ajaa vähitellen heidän kansansa perikatoon.” Ukrainassa on vaarana että käy juuri näin.
Ukrainan valtarakenne istuu tiukassa
Pääkirjoitus | Turun Sanomat
Ukrainan sota- ja kriisiuutisten yhteydessä helposti unohtuu, että kriisissä on myös maan sisäpolitiikka. Pääministeri Arseni Jatsenjukin sunnuntaista eroilmoitusta ei voi pitää suurena yllätyksenä.
Presidentti Petro Poroshenko kehotti viimeksi helmikuussa pääministeriä eroamaan. Parlamentti on pitänyt hallitusta pitkään toimintakyvyttömänä, mutta ei ole suostunut hyväksymään epäluottamuslausetta.
Hallituksen pitkässä kujanjuoksussa Jatsenjukin oma puolue on marginalisoitunut parin prosentin kannatuksen liikkeeksi.
Uudeksi pääministeriksi on nousemassa parlamentin puhemies Volodomyr Groysman, presidentti Poroshenkon vankka tukija. Pääministerinvaihdoksen arvellaan vahvistavan presidentin asemaa entisestään. Uusia vaaleja ei ainakaan tällä tietoa ole luvassa.
Jatsenjukin hallitus ei ole kyennyt vastaamaan sille asetettuihin toiveisiin ja odotuksiin. Maan vanhanaikainen talous on sekasorron tilassa, pankit kriisissä ja energiahuolto ja -tuotanto pahoissa vaikeuksissa. Korruptio rehottaa valtoimenaan.
Itä-Ukrainan sotatila, Krimin menetys ja Venäjän-kaupan tyrehtyminen varjostavat optimismin hentoja oraita.
Osa ratkaisun avaimista on Ukrainan hallituksen omissa käsissä. Syvälle juurtuneen korruption kitkemiseksi on tehty luvattoman vähän. Eurooppalaistyylistä tehokasta hallintoa ei ole saatu aikaan oligarkien hallitsemassa yhteiskunnassa.
Talouden ja tuotannon suunnanmuutos vaatisi pääomia, innovaatioita ja kovaa tahtoa. Venäjän markkinoille tarkoitetut koneet ja laitteet eivät käy kaupaksi länteen. Muutkin talousreformit ovat jääneet tekemättä.
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen EU:n lähentymis- ja vapaakauppasopimuksen viivästyttäminen ei auttanut Ukrainaa sopeuttamaan talouttaan EU:ta vakuuttavaksi. EU:n osuus Ukrainan ulkomaankaupasta on hitaasti kasvanut, mutta Venäjän-kaupan menetyksiä kasvu ei ole kompensoinut.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU ovat panneet osan yli 20 miljardin euron velkaohjelmistaan jäihin, koska talouden ja yhteiskunnan uudistukset eivät etene velkaehtojen mukaisesti. IMF on väläytellyt velkojen uudelleen järjestelyä, Ukraina anteeksiantoa. Korruption ja reformien puutteen takia niitä ei voi harkita.
Tuleva pääministeri on saanut kehuja uudistusmielisyydestään. Nopeita ratkaisuja kohti parempaa on silti turha odottaa. Vanhat valtarakennelmat ovat paikallaan.
Itä-Ukrainan kriisin ja EU:n ja Venäjän suhteiden liennyttäminen loisivat edellytyksiä talousuudistuksiin ja -kasvuun. Ukrainan omat vaikutusmahdollisuudet ovat tällä tiellä rajalliset. Ukrainan hyvinvoinnin kasvu ja vakaus palvelisivat ajan mittaan myös Venäjän etua.
__________________________________________________________________________________________
Pääkirjoitus
Ukrainassa valta ja vastuu keskittyvät Porošenkolle
Ukrainan pääministerin vaihtuminen selkiinnyttää päätöksentekoa, mutta kertoo myös politiikan pinttyneestä sisäpiirin edunvalvonnasta
Pääkirjoitus 12.4.2016 2:00
Helsingin Sanomat
Ukrainalla on takanaan kaikilla mittareilla vaikea viikko.
Ensin presidentti Petro Porošenkon nimi löytyi Panaman papereista veroparatiiseihin yhtiöitä perustaneiden henkilöiden joukosta. Sitten hollantilaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimuksen. Viikonvaihteessa pääministeri Arseni Jatsenjuk ilmoitti eroavansa valtataistelun jälkeen. Samalla tulitus Itä-Ukrainassa kiihtyi jälleen, ja velkojat seurasivat Ukrainan uudistustahtia epäluuloisina.
Tapahtumien jälkeen valta ja vastuu uudistusten etenemisestä oli entistä selvemmin Porošenkolla, jonka asemaan Panama-paljastukset eivät ainakaan välittömästi vaikuttaneet. Porošenkolla on nyt aiempaa vähemmän mahdollisuuksia syyttää muita, mikäli korruption vastaiset toimet eivät etene Ukrainan lupaamalla tavalla.
Jatsenjukin eroilmoitus osoitti, että myös länsimaat olivat taipuneet pääministerin vaihdon kannalle. Porošenko vaati Jatsenjukin eroa jo helmikuussa, mutta silloin syrjäyttämiselle ei ollut riittävää tukea Ukrainan parlamentissa eikä lännessä. Nyt Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden soitti Jatsenjukille ja kiitti häntä hyvästä työstä mutta ei taivutellut jäämään.
Valtataistelun jatkuessa rintamalinjat parlamentissa ovat liikkuneet niin, että Jatsenjukin johtama puolue kansanrintama ja Porošenkon ryhmä jatkavat hallituksessa, jolla olisi edelleen takanaan myös parlamenttienemmistö. Parlamentin puhemiehenä toiminut Volodymyr Groisman on määrä vahvistaa uudeksi pääministeriksi tänään tiistaina.
Pääministerinvaihdos voi selkiinnyttää päätöksentekoa, koska Groisman tulee Porošenkon ryhmästä. Vaihdos kertoo kuitenkin valitettavan paljon myös tavasta, jolla Ukrainan politiikka yhä toimii.
Hallituksen ehdottomasti tärkeimpänä tehtävänä on kitkeä järjestelmällinen korruptio ja saada hallinto toimimaan. Myös Itä-Ukrainan jatkuvat sotatoimet edellyttävät tätä.
Päätöksissä jokainen kuitenkin suojelee lähipiiriään. Rintamalinjat vaihtelevat, ja ratkaisuissa kuullaan oligarkkeja.
__________________________________________________________________________
Ukrainan tehtävä omat kotiläksynsä
Mikään puolue ei voisi luottaa ukrainalaisten tukeen vaaleissa.Hallitukseen luotetaan vähemmän kuin ennen vallankumousta 2014.
Pääkirjoitukset Julkaistu 12.4.2016 klo 00:05
Ukrainan sisällissota jatkuu ja on viime aikoina jopa kiihtynyt. Vielä syyskuussa molemmat osapuolet uudistivat sitoutumisensa tulitaukoon, mutta Syyrian sodan varjossa tulitus ja kahakointi ovat jatkuneet monin paikoin separatistien hallitsemien alueiden ja Ukrainan hallituksen joukkojen välillä. Ukrainan mukaan Venäjä jatkaa separatistien aseistamista.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva on erittäin huolissaan tilanteesta ja erityisesti siitä, että jopa Etyjin siviilitarkkailijoita vastaan on taas hyökätty. Kanervan mukaan on välttämätöntä, että pääministeri Arseni Jatsenjukin erottua maahan saadaan nopeasti hallitus, joka toteuttaa Ukrainan kipeästi kaipaamat korruptionvastaiset ja muut uudistukset teoissa eikä vain sanoissa. Kanerva avasi Etyjin yleiskokouksen puheenjohtajiston kokouksen maanantaina Kööpenhaminassa.
Ulkopuolinen kuvittelisi, että Venäjän toimista alkunsa saaneen sisällissodan riivaamassa maassa maan laillinen valta, parlamentti, hallitus ja presidentti, yhdessä yrittäisivät toimia tehokkaasti maan valtavien ongelmien ratkaisemiseksi. Silti kilpailevat poliittiset ryhmittymät näyttävät usein keskittyvän riitelemään enemmän keskenään kuin selviämään katastrofaalisesta tilanteesta.
Ukrainalaisten luottamus vallanpitäjiin on romahtanut, eikä presidentti Petro Porošenkon nimen paljastuminen Panama-papereista ainakaan edesauta tilannetta. Kansalaisten protesti kohdistuu paljolti nimenomaan siihen, ettei vanhan vallan korruptiorakenteita ole purettu vaan suklaamiljardööri Porošenkon kaltaisilla oligarkeilla on suoraa valtaa ja välillistä vaikutusvaltaa hallinnossa. Mukana hämmentää edelleen myös entinen pääministeri Julija Tymošenko, joka rikastui aikanaan epämääräisillä kaasusopimuksilla Venäjän kanssa. Hänen puolueensa veti tukensa Jatsenjukin hallitukselta jo helmikuussa.
Porošenko on painostanut pääministeriä eroamaan. Syynä on se, että poliittinen kriisi on jäädyttänyt Kansainvälisen valuuttarahaton IMF:n tuen eivätkä kiistat edistä myöskään lähentymistä EU:n kanssa. Jatsenjukin tilalle ainakin väliaikaisesti on nousemassa presidentin tukijoihin laskettu parlamentin puhemies Volodomyr Groysman, mutta hallituspohja säilyy entisellään.
Ukrainan lehdistössä on ollut viime aikoina huhuja siitä, että maan avainpoliitikot – ns. strateginen seitsikko – olisivat olleet kokoamassa yhteistä allianssia välttääkseen uusien vaalien järjestämisen sekasortoisessa tilanteessa. Porošenkon mukaan uusista vaaleista ei ole nyt apua vaan parlamentin ja hallituksen on vietävä lupaamansa uudistukset läpi. Juuri nyt mikään puolue ei voi luottaa kansalaisten tukeen vaaleissa. Hallitukseen luotetaan jopa vähemmän kuin ennen vallankumousta 2014, jossa presidentti Viktor Janukovyts joutui maanpakoon Venäjälle. Myös riski äärinationalistien voimistumisesta on olemassa.
Hollannissa viime viikolla järjestetty kansanäänestys Ukrainan ja EU:n assosiaatiosopimuksesta luultavasti johtaa siihen, ettei vuoden vaihteessa voimaan astunutta sopimusta voida ratifioida. Vaikka äänestysprosentti jäi 32:een, se oli riittävä antaakseen tulokselle vahvistuksen: äänestäneistä 64 prosenttia vastusti Ukraina-sopimusta. Äänestyksen merkittävyyttä nostaa se, että Hollanti hoitaa paraikaa EU:n puheenjohtajuutta.
Venäjän pyrkimyksille hajottaa EU:ta ja painostaa Ukrainaa Hollannin äänestystulos oli herkullinen voitto. Venäjä pystyy osoittamaan ukrainalaisille, ettei EU edes tahdo auttaa teitä. Vähin mitä EU voi Ukrainalta vaatia, on omien kotiläksyjen hoitaminen ja uuden ratkaisukeskeisen hallituksen kokoaminen. Hollannissa äänestäneistä 64 prosenttia vastusti EU:n Ukraina-sopimusta. Äänestystulos oli herkullinen voitto Venäjälle.
