HYBRIDISODASTA on tullut uusi muotikäsite, joka on liian monitulkintainen mihinkään analyyttiseen käyttöön, jos pitää luoda strategiaa tai suunnitella puolustuspolitiikkaa Venäjää vastaan.
Näin arvioidaan Aleksanteri-instituutin perjantaina julkaisemassa englanninkielisessä Russia and hybrid warfare – going beyond the label -raportissa, joka on osa valtioneuvoston rahoittamaa projektia. Raportin ovat toimittaneet tutkijat
Hanna Smith ja
Bettina Renz.
Raportissa käsitellään erityisesti Krimin valtausta maaliskuussa 2014. Venäjä valtasi silloin Krimin ja liitti sen itseensä. Krim nosti hybridisota-termin yleiseen käyttöön. Sillä tarkoitetaan sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen yhdistämistä.
RAPORTTI muistuttaa, että läpi historian sotateoreetikot ovat jonkin menestyksekkään operaation jälkeen yrittäneet rakentaa sen perusteella uutta yleispätevää doktriinia, jolla menestys voitaisiin toistaa. Nyt sellaiseksi on määritelty hybridisota.
Strategia on kuitenkin riippuvainen tilanteesta. Minkään maan sotilaallinen voima ei myöskään ole yleispätevää, vaan riippuu aina vastapuolesta.
Niinpä Venäjä voitti Ukrainan Krimillä, mutta Krimin tapahtumien perusteella ei voi ennustaa, että Venäjä pystyisi toistamaan saman mallin muualla.
Raportin mukaan Venäjän hybriditaktiikka toimi Krimillä hyvin, mikä johtui suotuisista olosuhteista. Se myös yllätti kaikki, sillä se erosi Venäjän aiemmasta sotilaallisesta toiminnasta Tšetšeniassa ja Georgiassa. Niissä se oli käyttänyt kovaa voimaa, kun Krimillä kaikki sujui pääosin rauhallisesti.
Krimillä merkittävä osa väestöstä suhtautui Venäjään myönteisesti, alueella oli valmiiksi Venäjän tukikohtia ja sotilaita, Ukrainan poliittinen johto ja koko valtio olivat heikentyneet äskettäisen Maidan-vallankumouksen seurauksena, minkä lisäksi yllätetty kansainvälinen yhteisö reagoi tapahtumiin hitaasti, raportti listaa.
Sama voi olla vaikea toistaa maissa ja alueilla, joilla Venäjään ei suhtauduta myönteisesti saati alueilla, joilla siihen suhtaudutaan epäillen.
RAPORTTI myös huomauttaa, että hybridisota-käsite ei ole enää vain sotastrategiaan liittyvä käsite, vaan monille myös jonkinlainen teoria selittämään Venäjän ulkopolitiikkaa.
Raportissa tätä pidetään ongelmallisena, sillä hybridisota on vain yksi keino saavuttaa tavoitteet. Hybridisota-käsite ei siksi auta ymmärtämään, mitkä Venäjän tavoitteet ja aikeet ovat.
Hybridisota-käsite myös saattaa laventaa sodan määritelmää liikaa, raportti varoittaa. Sotia ei ole koskaan voitettu pelkällä propagandalla ilman aseita. Krimilläkin kaikki sujui rauhallisesti, mutta väkivallan uhka oli koko ajan taustalla, se muistuttaa.
Puhe hybridisodasta myös antaa kuvan, että Venäjän propaganda olisi jokin uusi asia, raportti huomauttaa.
KRIM ei juuri paljastanut Venäjän joukkojen taistelukykyä, koska yhteenottoja ei juuri ollut.
Raportin mukaan Krimin operaatio kuitenkin kertoo Venäjän uusien erikoisjoukkojen tehokkuudesta. Se myös osoitti, että Venäjän johto pystyy käyttämään koordinoidusti asevoimiaan, valtiollista mediaa, kyberhyökkäysjoukkojaan, sotaharjoituksia pelotteena ja sijaissotilaita saavuttaakseen päämääränsä.
Lähde. Helsinginsanomat
Mukamas liikaa ohjelmaa perheen kanssa ja lentäenkin pitää mennä Constantaan. Autolla olisikin päässyt juuri Chernivtsin kautta Romaniaan.
