http://professorinajatuksia.blogspo...=Feed:+blogspot/Ipsas+(Professorin+ajatuksia)
Tästä Kainuun Sanomien pääkirjoitustoimittaja innostui toteamaan, että "politiikka ei kuulu Euroviisuihin. Tästä järjestäjien on huolehdittava ensi vuonna nykyistä ryhdikkäämmin".
......
Summa summarum: pääkirjoittaja osoittaa siis intoa oman poliittisen agendansa ajamisessa. Valitettavasti hän tulee samalla osoittaneeksi ylenkatsetta myös lehteänsä lukevaa asiakasta kohtaan. Mutta tokihan hänellä on siihen oikeus, sillä Suomessa vallitseee edelleen perustuslaillinen sananvapaus.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jussi Förbom - puolueeton asiantuntija vai aktiivinen poliittinen toimija?
Miksi media vaikenee tieteen menestyjistä?
Älyllisesti epärehellistä kirjoittelua
Toimittaja painostaa sanaan "polittikka", mutta entä historia? Saako enää viisuissa olla ylipäänsä ajattelua vaan pelkkä trallalalala tai lololololo? Tunteeko hän itse historiaa? Vai onko historian tietääminen on jo epäolennainen toimittaja toinnissa?
Vai onko tietämättömyys on nykytrendi jota kovasti yritetään iskosta ihmisten mieliin? Suomen toimittajat myös heittäytyneet epätietoiseksi histariasta? Mahtava!
Lainaan kirjoitusta Kasparov.ru:lta "Tietämättömyys -voima?"
Venäjällä on sanonta "znanie - sila", eli tieto on voima (tai valta), kirjotuksen otsikko puhuu itsestään:
Anastassia Kirilenko: Tämä on tälläinen yleinen trendi aikanamme
"Ranskalainen TV esitti Jamalan laulun "Jamalan mummon karkoitus" (departation). Ennen sitä suorassa lähetyksessä uutistoimitaja Stephan Sioan sanoi näin:"Tätä historiaa ei tunneta Euroopassa. II Maailman sodan aikana Stalin ulosheitti kansan vähemmistön - Krimin tataarit - Keskiasiaan. Tässä yhteydessä moni kuollut".
Ajattelen että tälläisellä (epä)tietolla "vähemmistöistä" (ja miten heistä tälläinen vähemmistö tulikin, ei ole lainkaan tärkeä) hyvätahto-slavistit (täällä on sellaisia paljonkin, jotka mielelläni haukkuvat anti-neuvostoliitolaiset Ukrainan lait ja vetoavat Ukrainaan tehdä rauhaa Venäjän kanssa "yhteisen historian" tähden), ryhtyvät ylipäänsä keskustella "venäläisestä Krimista").
No ei heidän tarvitsekaan tietää sitä että 1930 luvulla kolme ukrainalaista lingvistia hirttäytyi, banduristeille* järjestettiin kokous ja siellä heidät teloitettiin ampumalla..Ja niin edelleen. Pitää nopeasti generoida mielipide, ja tietääminen saa odottaa, varsinkin sellainen tieto, josta tulee epämiellyttävä olo".
http://www.kasparov.ru/material.php?id=5739896B7579A
------------
Itseltäni:
Kyllä näitä epätietoisiä (ja typerähköjä) jornalisteja löytyy joka maasta, ensin pitää pölyttää jotain, sitten ajatella mitä piti sanoa..Huoritteleviakin löytyy joka makuun, ja Ranskassakin näköjään. Mutta kyllä tästä asiasta myös puhuttuu (sielläkin) asiallisen sävyyn. On rehellisia ja älykkäitä slavisteja ja NL:n ja Venäjän historian asiantuntioita joka maassa, pitkään Venäjällä oleskelleistakin.
"Yleisesti ottaen Jamalan voitto ja varsinkin Venäjän reaktio voitoon avasi ranskalaisille silmät ja nyt ymmärretään myös paremmin mitä tapahtui Ukrainan ja Venäjän välillä, pakko sanoa ettei tähän moni rehellinen ja objektiivinen poliittinen ja kansainvälinen asiantuntija kyennyt aikaisemmin. Moneen ranskalaisen tajuntaan olikin jäännyt iloisten simferopolilaisten ihmisjoukko referendumin tuloksien julistamisen jälkeen"
(keskustelusta kirjoituksen alla)
* bandura on ukrainalainen musiikkisoitto instrumentti.
Lisäys:
"Kansojen, joista tuli totalitarismin uhreja, PITÄÄ tulla kuuluksi. Maailman pitää lopettaa sormien läpi katselun tapahtuneisiin tragedioihin, lopettaa kaupata ihmisoikeuksia. Tälläinen on Jamalan sanoma ja tästä on hänen voitto. Mitä tulee "politisoinniksi"... Se on joka asiassa ja kaikkialla, sitä ei pääse eroon - ja mitä äänekkämmin kuuluvat manaukset de-politisoinnista, sitä voimakkammin politisointi tulee esiin".