Ukrainan konflikti/sota

Edit: @Maidan kirjoittanut tästä jo aiemmin, ks. seuraava viesti. Ehdotan tätä viestiäni deletoitavaksi.

Nauhoitetut puhelinkeskustelut helmi-maaliskuulta 2014 paljastavat Venäjän aktiivisen toiminnan Itä-Ukrainan horjuttamiseksi. Linkki. Kyllähän tämä on tiedetty, mutta jos nauhoitukset ovat aitoja, siinä on lihaa luiden päälle kansainväliseen oikeuteen.

PUTIN’S HYBRID WAR EXPOSED: Kremlin’s 2014 Ukraine invasion plans laid bare in series of leaked telephone conversations
Evidence has emerged directly implicating senior Russian figures in a plot to stage-manage unrest across eastern and southern Ukraine in early 2014 as a prelude to a full-scale military invasion and Crimean-style occupation of half the country. If authenticated, these leaked telephone conversations would shatter two-and-a-half years of Russian denials and could form part of an international war crimes case against the Kremlin.

 
Viimeksi muokattu:
Nauhoitetut puhelinkeskustelut helmi-maaliskuulta 2014 paljastavat Venäjän aktiivisen toiminnan Itä-Ukrainan horjuttamiseksi. Linkki. Kyllähän tämä on tiedetty, mutta jos nauhoitukset ovat aitoja, siinä on lihaa luiden päälle kansainväliseen oikeuteen.
http://maanpuolustus.net/threads/ukrainan-konflikti-sota.2939/page-1573
Kirjotin jo tästä sivulla 1573. Nauhoitukset ovat aitoja.
Käänsin Andrey Piotkovskyn kirjoituksen Puhovista, joka hänkin puhui Wahingtonissa itseään jo tribunaalin, liittin linkin videoineen.
Mutta ei minua haittaa jos aiheesta tulee uusia tärkentäviä postauksia.
 
Viimeksi muokattu:
Sen Debaltseven hönöilyn jälkeen en odottele itsekään liikoja, mutta katsotaan nyt. On mahdollista, että johtaminen on surkeaa, huolto ei pelaa, vapaaehtoiset jätetään kuseen, vakinaisten joukossa on myyriä.

En halua demoralisoida, mutta en unohda, miten 2014 sisäministeri Avakov vaurastui, nosti muiden juttujen muassa Azovin tilaaman uuden Kamaz-kuorma-auton hintaa sitä mukaa kuin rahaa oli saatu kerättyä. Hinta nousi kuusinkertaiseksi. Ja poikia kuoli siellä. Ihan tavallisia jätkiä, jotka välittivät maastaan.

Jos näistä on päästy, okei. En vain usko. No, sama kai se on vastapuolella.

Keskityksillä on jo rikottu Minsk, sillä siellä seppopuoli ampuu surutta 120-millisillä. Johonkin se tähtää.

Jos jotain positiivista etsii, Debaltsevesta on kulunut jo likimain 1½-vuotta eli on mahdollista, että järkeä on enemmän kuin tuolloin eikä lähdetä surutta tapattamaan omia miehiä mihinkään mottitaisteluihin tai muulla tapaa yritetä jäärpäisesti pitää kiinni asemista, joita ei ole järkevää pitää tai joiden pitäminen tuottaa kansakunnalle liian suuret uhraukset. Toisaalta aikaa on kuitenkin kulunut niin vähän, että välttämättä kokonaisuus huomioiden toimintatavoissa ei ole ehtinyt tapahtua merkittävää muutosta vaikka rintamalla ja tietyissä joukko-osastoissa muutos olisikin jo huomioitava. On pakko pohtia, että kuka joukkoja lopulta komentaa ja huomioidaanko Kiovassa (tai sodanjohdossa) rintamalla vallitseva tilanne riittävän hyvin? Ollaanko halukkaita reagoimaan muutoksiin riittävällä nopeudella? Tai vielä pahempaa, jos siellä Kiovassa (joku kermaperse) päättää, että uhrataan miehiä rintamalla "ylpeyden" tähden niin silläkin voi olla huomattava demoralisoiva vaikutus.

Jos näitä "avakoveja" löytyy edelleen liikaa päättävistä elimistä, niin edessä on tuskien taival. Niistä pitäisi päästä eroon, mutta valitettavasti äänestysprosessien (demokratian keinoin) sarka on raskas, aivan liikaa löytyy väkeä, joka äänestää vanhasta tottumuksesta, joka on ostettu tai joka radaan päästyään "vaihtaa puolta". Tähän päälle sitten poliittisen johdon tietty halu suojella liittolaisiaan (yleismaailmallinen ilmiö), joka korruptoituneessa Ukrainassa johtaa hyvin ikäviin lopputuloksiin. Poliittisessa päätöksentekokoneistossa pitäisi tehdä todella radikaaleja, joidenkin mielestä kansalaisoikeuksia polkevia päätöksiä, eräs tällainen voisi olla sen suuntainen päätös, jossa yksinomaan kiellettäisi oligarkkien poliittinen toiminta tietyn ajan verran (etenkään ei saisi asettua ehdolle poliittisiin virkoihin). Rahaahan voi aina kierrätää, eli ei se täysin estä toimintaa, mutta ainakin hidastaisi. Lain rikkomisesta pitäisi seurata huomattavat omaisuusmenetykset (kaikille osapuolille). Tietenkin pitäisi olla riittävän puolueeton oikeuslaitos tutkimaan asioita - tai ulkoistaa se ulkopuoliselle taholle.

EuroMaidanin kannalta Venäjän suorittama Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota oli huonoin mahdollinen vaihtoehto, koska Ukrainan ajautuminen sotaan omalta osaltaan on hidastanut muutosta ja moni Maidanilla henkensä puolesta taistellut jatkoi matkaansa sitten kriisialueille tai jalkautui kansan keskuuteen tekemään työtä hätää kärsivien kansalaisten parissa, samalla sieltä "takarivistä" nousi sitten kelmejä paistattelemaan auringossa ja keräämään poliittisia irtopisteitä (ja mukavia vakansseja Kiovassa). Todennäköisesti tämä oli Venäjän suunnitelmaa - tyrehdyttää/hidastaa Ukrainan uudistusaaltoa - heittää kapuloita rattaisiin eikä tyytyä sivustakatselijan rooliin.

Hetkittäin tuntuu siltä, että Ukraina tarvitsisi siirtymäkaudelle "valistuneen diktaattorin" mutta kun se valta sokaisee ja valistuneesta diktaattorista voi tulla (tulee) vähemmän valistunut.

vlad
 
Jos jotain positiivista etsii, Debaltsevesta on kulunut jo likimain 1½-vuotta eli on mahdollista, että järkeä on enemmän kuin tuolloin eikä lähdetä surutta tapattamaan omia miehiä mihinkään mottitaisteluihin tai muulla tapaa yritetä jäärpäisesti pitää kiinni asemista, joita ei ole järkevää pitää tai joiden pitäminen tuottaa kansakunnalle liian suuret uhraukset. Toisaalta aikaa on kuitenkin kulunut niin vähän, että välttämättä kokonaisuus huomioiden toimintatavoissa ei ole ehtinyt tapahtua merkittävää muutosta vaikka rintamalla ja tietyissä joukko-osastoissa muutos olisikin jo huomioitava. On pakko pohtia, että kuka joukkoja lopulta komentaa ja huomioidaanko Kiovassa (tai sodanjohdossa) rintamalla vallitseva tilanne riittävän hyvin? Ollaanko halukkaita reagoimaan muutoksiin riittävällä nopeudella? Tai vielä pahempaa, jos siellä Kiovassa (joku kermaperse) päättää, että uhrataan miehiä rintamalla "ylpeyden" tähden niin silläkin voi olla huomattava demoralisoiva vaikutus.

Jos näitä "avakoveja" löytyy edelleen liikaa päättävistä elimistä, niin edessä on tuskien taival. Niistä pitäisi päästä eroon, mutta valitettavasti äänestysprosessien (demokratian keinoin) sarka on raskas, aivan liikaa löytyy väkeä, joka äänestää vanhasta tottumuksesta, joka on ostettu tai joka radaan päästyään "vaihtaa puolta". Tähän päälle sitten poliittisen johdon tietty halu suojella liittolaisiaan (yleismaailmallinen ilmiö), joka korruptoituneessa Ukrainassa johtaa hyvin ikäviin lopputuloksiin. Poliittisessa päätöksentekokoneistossa pitäisi tehdä todella radikaaleja, joidenkin mielestä kansalaisoikeuksia polkevia päätöksiä, eräs tällainen voisi olla sen suuntainen päätös, jossa yksinomaan kiellettäisi oligarkkien poliittinen toiminta tietyn ajan verran (etenkään ei saisi asettua ehdolle poliittisiin virkoihin). Rahaahan voi aina kierrätää, eli ei se täysin estä toimintaa, mutta ainakin hidastaisi. Lain rikkomisesta pitäisi seurata huomattavat omaisuusmenetykset (kaikille osapuolille). Tietenkin pitäisi olla riittävän puolueeton oikeuslaitos tutkimaan asioita - tai ulkoistaa se ulkopuoliselle taholle.

EuroMaidanin kannalta Venäjän suorittama Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota oli huonoin mahdollinen vaihtoehto, koska Ukrainan ajautuminen sotaan omalta osaltaan on hidastanut muutosta ja moni Maidanilla henkensä puolesta taistellut jatkoi matkaansa sitten kriisialueille tai jalkautui kansan keskuuteen tekemään työtä hätää kärsivien kansalaisten parissa, samalla sieltä "takarivistä" nousi sitten kelmejä paistattelemaan auringossa ja keräämään poliittisia irtopisteitä (ja mukavia vakansseja Kiovassa). Todennäköisesti tämä oli Venäjän suunnitelmaa - tyrehdyttää/hidastaa Ukrainan uudistusaaltoa - heittää kapuloita rattaisiin eikä tyytyä sivustakatselijan rooliin.

Hetkittäin tuntuu siltä, että Ukraina tarvitsisi siirtymäkaudelle "valistuneen diktaattorin" mutta kun se valta sokaisee ja valistuneesta diktaattorista voi tulla (tulee) vähemmän valistunut.

vlad

Eikös se helikopteri-Natalia vähän tällaisiakin jutellut, mutta kun meni sanomaan, että seppojen kanssa voisi edes nimeksi jutella, alkoi sellainen trollimyrsky, että jäi korruptiokritiikki piiloon.
 
Eikös se helikopteri-Natalia vähän tällaisiakin jutellut, mutta kun meni sanomaan, että seppojen kanssa voisi edes nimeksi jutella, alkoi sellainen trollimyrsky, että jäi korruptiokritiikki piiloon.

Niinhän hän sanoi ja meni sitten ehdottamaan neuvotteluja ja vieläpä anteeksipyytämistä (tietyissä tapauksissa) - niin johan siellä kiihkomielisimmät lähtivät kadulle, olisikin kiintoisaa tietää keitä kaikkia niiden kiihkomielisten joukoissa on seissyt ja kuinka monen jäljet johtavat Ukrainan itäiseen naapuriin?

Ymmärrän sen, että joku voi hermostua Savchenkon ehdotuksista, mutta sieltä olisi pitänyt löytyä myös rationaalisesti ajattelevia, jotka olisivat toppuutelleet näitä kiihkoilijoita. Ehkäpä täältä Suomesta käsin katson asiaa hiukan toisesta näkövinkkelistä, mutta itse näin oikeastaan melkoisen oivallisena vetona tämän "neuvotteluyhteyden" tarjoamisen. Ensinnä se tietty näyttää maailmalle asian siten, että Ukraina on aktiivinen puoli hakemaan rauhaa kaikin mahdollisin keinoin, se osoittaa miehitetyillä alueilla asuville sen, että ukrainalaiset ovat valmiit neuvottelemaan ts. DNR-propagandalta putoaa pohjaa pois, mutta kaiken lisäksi se voi rikkoa rintamaa siellä "kansantasavalloissa" jos/kun tulee eturistiriitoja ja tuolloin Moskovan ote voi voimistua, jos he eivät hyväksy neuvotteluja - ja kas, jälleen kansainvälisesti Ukrainan asema on parempi ja ainakin osa länsimaiden johtajista joutuu tunnustamaan sen, että rauhantyössä Ukraina on aktiivisempi ja Venäjä jarruttelee entistä enemmän.

Inhimillisellä tasolla sitten ilmoitus, että meidänkin on ehkäpä pyydettävä anteeksi on juuri sitä oikeaa puhetta, jolla vedotaan ihmisten mieliin/tunteisiin. Ei se tarkoita, että terroristilta pyydetään anteeksi (tai en ole nähnyt Savchenkon niin sanovan) vaan että se äiti tai isoäiti, joka menetti typerän poikansa sodassa, saa anteeksipyynnön. Että häneltä pyydetään anteeksi (vaikka mitään todellista syytä ei olisikaan). Se on sitä PR:ää ja tunteisiin vaikuttamista ja yhä edelleen tunteisiin vetoavalla vaikuttamisella on suuri voima - propaganda vetoaa tunteisiin (jonnekin sinne syvimpiin osiin aivoja) ja siksi se on tehokasta. Propagandaa on osattava hyödyntää ja minä näen tällaiset lausunnot "anteeksi pyytämisestä ja antamisesta" juuri tällaisena "positiivisena propagandana". Vaikutetaan ihmiseen positiivisen sanoman myötä.

Tuntuu, että tarkoituksellisesti Savchenkon kohdalla on nostettu esiin näitä lausuntoja ja niitä kierrätetään tietyissä medioissa Ukrainassa edelleen, ja niitä korostetaan hänen (mahdollisilla) Tymoshenko-kytköksillä, joka sitten surutta liitetään korruptoituneeseen valtaeliittiin, joka haluaa suojella oman selustan ja on valmis rauhaan vaikka Venäjän kanssa. Totuutta tässäkin on toinen puoli (korruptoituneisuus tms.), mutta osa on selkeää tarkoitushakuista toimintaa, jonka perimmäinen tarkoitus on tuhota Savchenko eikä kukaan muu.

Tämä omalla tavallaan osoittaa sen, että Ukrainassa eliitti pelkää oman asemansa puolesta - he pelkäävät menettävänsä vallan ja että valta siirtyy eliitiltä kansalle ja sen valitsemille edustajille.

vlad
 
18lnw+


"Tuttavani Venäjältä aidon ihmettelevästi kysyy: "Kunka te voitte rakastaa pendoseja (siis tämä hyvin paljon Putlerin aikana käytetty haukkumanimi amerikkalaisista)?
Vastan: "Ja kuinka monta ukrainalaista nämä pendosit tappaneet koko heidän Pendossian olemassa olon aikana?"
Hän vaikenee. Ei enää kysyy mitään."
 
Viimeksi muokattu:
18lnw+


"Tuttavani Venäjältä aidon ihmettelevästi kysyy: "Kunka te voitte rakastaa pendoseja (amerikkalaisia)?"
Vastan: "Ja kuinka monta ukrainalaista nämä pendosit tappaneet koko heidän Pendossian olemassa olon aikana?"
Hän vaikenee. Ei enää kysyy mitään."
Kiinnostavaa on se, ovatko jenkit päässeet antamaan ylimmälle sotilasjohdolle "kertauskursseja". Aikaisempien taistelujen aikaan Ukrainan kenraalit toimivat kuin viides kolonna ikään.
Voisi kuvitella, että jos on pidetty muutama sotapeli ja käyty läpi, kuinka liikkuvaa sodankäyntiä käydään sen sijaan että jättäydytään mottiin tai ei tueta omia joukkoja, niin silmät luulisi auenneen.
Ukrainan armeijan johdolla kun ei kovin isoja näyttöjä operaatioiden johdosta ole toistaiseksi antaa.
 
Olisko ukrainaan mahdollista järjestää EU:n korruption vastainen poliisi yksikkö? Eli siis koottaisiin tuomareita,poliiseja ym lain oppineista isompi ryhmä mikä sitten hoitaisi tuota korruptio puolta. Huomattavasti vaikeampi varmasti lahjoa eikä tietoa vuotaisi ulos jolloin tutkimukset eivät vaarantuisi, voisivat hoitaa sitten pidätyksiä paikallisen korruptio Poliisi osaston kanssa.
 
Ukrainan armeijan johdolla kun ei kovin isoja näyttöjä operaatioiden johdosta ole toistaiseksi antaa.
Toinen ongelma on, että pieniäkin operaatioita johdetaan liian korkealta hierarkiasta. Päätöksenteko on sellaisten käsissä, joiden tilannekuva kentältä ei ole paras mahdollinen, koulutus vanhentunutta, kokemus puutteellista ja ambitiotaso iän heikentämä. Parempia tuloksia saavutettaisiin painottamalla läntistä Auftragstaktik/Directive control/tehtävätaktiikka-johtamista. Komentaja kertoo, minkä lopputuloksen haluaa ja kuraportaan kapteeni/majuri suunnittelee ja johtaa operaation ja kantaa vastuun.

Olisko ukrainaan mahdollista järjestää EU:n korruption vastainen poliisi yksikkö? Eli siis koottaisiin tuomareita,poliiseja ym lain oppineista isompi ryhmä ...
Voisi olla erinomainen asia, ja sapluuna on olemassa (Kosovon EULEX), mutta tätä ja muita uudistuksia jarruttavat ne, jotka hyötyvät korruptiosta. Valitettavasti Ukrainassa jarruttelu alkaa jo valtapyramidin huipulta.

Lisäys: Uutena tietona itselleni, neuvonanto-operaatio näyttää olleen käynnissä jo pari vuotta (EUAM Ukraine). EULEXiin verrattuna se on kuitenkin paljon suppeampi sekä määrissä että valtuuksissa.
 
Viimeksi muokattu:
Toinen ongelma on, että pieniäkin operaatioita johdetaan liian korkealta hierarkiasta. Päätöksenteko on sellaisten käsissä, joiden tilannekuva kentältä ei ole paras mahdollinen, koulutus vanhentunutta, kokemus puutteellista ja ambitiotaso iän heikentämä. Parempia tuloksia saavutettaisiin painottamalla läntistä Auftragstaktik/Directive control/tehtävätaktiikka-johtamista. Komentaja kertoo, minkä lopputuloksen haluaa ja kuraportaan kapteeni/majuri suunnittelee ja johtaa operaation ja kantaa vastuun.

Ongelma vaan on siinä, että tehtävätaktiikkaa on hankala tuoda sotilasorganisaatioon ulkopuolelta. Kyllä monissa läntisissä asevoimissa vannotaan tehtävätaktiikan nimeen, mutta käytäntö sitten osoittaa jotain aivan muuta. Onhan Afganistanissa amerikkalaisen erikoisjoukkoryhmän johtajana toiminut parhaimmillaan kenraalimajuri sateliittiradion välityksellä. Ukrainassa tilannetta pahentaa se, että maassa ei käytännössä ole edes aliupseeristoa vaan kaikessa johtamisessa luotetaan käytännössä vain upseereihin. Ongelma on perua neuvostoliiton ajoilta jolloin aliupseeriarvot muuttuivat käytännössä vain ylemmiksi miehistöarvoiksi.

Tietenkin Ukrainassa pitäisi ottaa kovemmat otteet käyttöön ja potkia kylmästi pihalle sellaiset upseerit, jotka eivät pysty tai halua johtaa joukkojaan.
 
Ongelma vaan on siinä, että tehtävätaktiikkaa on hankala tuoda sotilasorganisaatioon ulkopuolelta. Kyllä monissa läntisissä asevoimissa vannotaan tehtävätaktiikan nimeen, mutta käytäntö sitten osoittaa jotain aivan muuta.
Olet oikeassa, enkä pane hanttiin. Mutta onko muuta tietä, kuin yrittää sitkeästi ajaa läpi muutosta? Saavutukset saattavat jäädä vähäisiksi, mutta jos edes suunnan saa oikeaksi... Toki siirtymää saattaa tapahtua ihan itsestäänkin, todellisuuden pakottamana. Näin ymmärtääkseni kävi Suomessa sotien aikaan.
 
Asevoiman taso ja tehokkuus eivät juuri voi ylittää kulttuurista taustaansa. Ja mitä enemmän teknologiaa on pelissä, sitä voimakkaammin tämä asia pätee.
Tosiaan oli muutama sivu sitten vähän kärkästä keskustelua mutta niin se kuuluukin välillä olla. Yksi asia mikä on myös tärkeää on sotatiede mikä oli ilmeisesti Ukrainassa aika vähäistä pitkän aikaan. Tästä syystä nähdään hyvin perinteisiä puolustuslinjoja mitkä ovat hyvin alttiita nykyaikaiselle tarkalle ja keskitetylle tulelle missä tasangot suosivat panssaroitua hyökkäävää osapuolta.

Paras kommenti mitä olen ulkomaalaiselta suomen armeijaan perehtyneeltä kuullut meni näin:
"Koska Poliittisten oletusten lisäksi en tiennyt kerta kaikkiaan aikoinaan mitään suomen sotatieteestä, olin arvioinut useimpien maanmiesten lailla Venäjän ja Suomen mahdollisuudet yhteenotossa puhtaasti sotilaallisesta näkökulmasta. Kuten näimme, Venäjän hallitus ja jopa Venäjän armeijan komentajat tekivät täsmälleen saman virheen aikoinaan. He antoivat politiikan hämärtää sotatieteellisen ongelman. Suomalaiset sen sijaan antoivat yhden historian täydellisemmistä esimerkeistä, kuinka sodan ongelmissa noudatetaan tieteellistä menetelmää ja järjestystä. He ovat vuosien ajan mukautuneet hyväksymään erään vääjäämättömyyden. Koskaan ei ollut pienintäkään epäilystä siitä, kuka vihollinen lopulta olisi, mikäli sota lopulta syttyisi. Suomalaiset olivat jo aikaa sitten oivaltaneet, että saivatpa he kansainvälisessä selkkauksessa liittolaisia mistä tahansa, heidän täytyi ainakin alkuun puolustautua yksin. Lisäksi suomalaiset tiesivät, että heidän sotansa olisi varmasti hyökkääjän aloittama puolustussota, jota taisteltaisiin suomalaisten omalla maalla. Suomalaiset tietävät että heidät pelastaa ainostaan päättymätön tieteellinen tutkimus. Sen tulisi tähdätä menetelmään, jossa hyödynnettäisiin kaikilla mahdollisilla tavoilla maan luonnonvarat, ja sen turvin suomi kestäisi monin verroin lukuisamman ja vauraamman vihollisen hyökkäyksen. Suomen sotatiede on määrätietoisuuden vuoksi liittoutunut luonnon kanssa, mikä on ensimmäinen menestyksen kriteeri kaikissa inhimillisten kysymysten ratkaisuissa. Suomalaiset ovat aina harrastaneet puhdasoppista sotatieteen ajatusluuttuamista ja tutkittuaan oman maastonsa tarjoamat edut he varautuvat hyödyntämään näitä tutkittuja etuja.
"
Suomalaiset onnistuivat käyttämään historiassa vähäistä tykistöä paljon tehokkaamin kuin venäläiset, he mm talvisodassa raatteentiellä keskittyivät tuhoamaan venäläisten kenttäkeittiöitä mikä monelle muulle armeijalle olisi välttämättä tullut mieleenkään mutta kun ottaa huomioon silloiset pakkaset ja erittäin hankalat/olemattomat huoltoreitit takaisin venäläisten linjojen taakse kenttäkeittiöiden tuhoaminen oli erittäin järkevää ja tehokasta toimintaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta onko muuta tietä, kuin yrittää sitkeästi ajaa läpi muutosta? Saavutukset saattavat jäädä vähäisiksi, mutta jos edes suunnan saa oikeaksi... Toki siirtymää saattaa tapahtua ihan itsestäänkin, todellisuuden pakottamana. Näin ymmärtääkseni kävi Suomessa sotien aikaan.

Kysymys kuuluu- tapahtuuko muutoksia? Ukrainan aliupseerikoulutus on hyvä esimerkki, kaikenlaista koulutusvaihtoa NATO maihin erityisesti Yhdysvaltoihin järjestetään ja annetaan korkealta tasolta lausuntoja, et nyt ukrainaan ammattimainen aliupseeristo mallia murica. Ja sitten malliksi otetaan Yhdysvaltoja, jonka järjestelmä aliupseerien osalta soveltuu erityisen huonosti ns. tyhjästä polkaistavaksi. Ukrainaan pitäisi perustaa joka aselajille Suomen aliupseerikoulujen kaltaisia laitoksia. Rintamalla olevista yksiköistä otettaisiin niitä miehiä joilla on aloitekykyä ja luontaista johtajuutta. Nopea psykologinen testaus, että riittääkö älli ja nopea kahdeksan viikon au-kurssi. Miehiä ei palautettaisi omaan ryhmään palvelemaan. Sen jälkeen aivan normaali sotilaskuri Suomen armeijan malliin ja nämä rintamalla palvelleet uuden koulukunnan aliupseerit voitaisiin erottaa vaikka erivärisillä arvomerkeillä.

Tuollaisen yksinkertaisen järjestelmän sijaan ryhdytään apinoimaan jenkkien järjestelmää, missä rivimiestä kypsytetään vuosi kaupalla ja ties mitä diiba daabaa, mihin ukrainalla ei ole aikaa ja muita resursseja. Nyt tarvitaan ryhmänjohtajia, joita saa nopeasti koulutettu aliupseerikoulusta, varsinkin kun voidaan valita taistelukokemusta omaavista miehistä ne sopivimmat. Ylempää aliupseeristoa voidaan sitten ryhtyä muodostamaan kun tämä sota on saatu sodittua, sitä ennen pitäisi mennä mallilla sotamies, korpraali, alikessu ja kessu. Joku 10 portainen järjestelmä voidaan sitten luoda ja kouluttaa kun aikaa on.
 

Mikä on au-kurssi?

26.8 elokuutta Kamenets-Podolskissa päättyi kanadalaisten järjestämä korkeampi tasoinen itserakennettujen pommien, niiden etsinnän ja purkun kurssi, sen läpäisi 15 ukrainalaista, kurssi oli kanadalaisten uuden rotaation intruktoreiden tekemä.
http://censor.net.ua/n403310
 
Viimeksi muokattu:
Kysymys kuuluu- tapahtuuko muutoksia? Ukrainan aliupseerikoulutus on hyvä esimerkki, kaikenlaista koulutusvaihtoa NATO maihin erityisesti Yhdysvaltoihin järjestetään ja annetaan korkealta tasolta lausuntoja, et nyt ukrainaan ammattimainen aliupseeristo mallia murica. Ja sitten malliksi otetaan Yhdysvaltoja, jonka järjestelmä aliupseerien osalta soveltuu erityisen huonosti ns. tyhjästä polkaistavaksi. Ukrainaan pitäisi perustaa joka aselajille Suomen aliupseerikoulujen kaltaisia laitoksia. Rintamalla olevista yksiköistä otettaisiin niitä miehiä joilla on aloitekykyä ja luontaista johtajuutta. Nopea psykologinen testaus, että riittääkö älli ja nopea kahdeksan viikon au-kurssi. Miehiä ei palautettaisi omaan ryhmään palvelemaan. Sen jälkeen aivan normaali sotilaskuri Suomen armeijan malliin ja nämä rintamalla palvelleet uuden koulukunnan aliupseerit voitaisiin erottaa vaikka erivärisillä arvomerkeillä.

Juuri näin.

Vietnamin sodan aikana Yhdysvaltain armeijassakin koulutettiin ryhmänjohtajat asevelvollisista aliupseerikouluissa. Ohjelmaa pidettiin yleisesti ottaen onnistuneena järjestelynä.
 
En tiedä onko tämä toimiva taktiikka Ukrainan kohdalla, mutta tälläistä olen itse pyöritellyt.

Ensinmäinen Ukrainan ongelmasta sotilaallisesti liittyy panssarivaunuihin. Ongelma koostuu seuraavista tekijöistä.
Kaikki viimeaikaiset sodat ovat yllätys yllätys korostaneet automaattiaseiden merkitystä. Hyökkäävä jalkaväki ei voi edetä avomaastossa niin kauan kun puolustajien kyky ampua sarjatulta pysyy ennallaan. Jollei vihollisen kykyä voida tuhota, sarjatulen tehokasta kantomatkaa täytyy jotenkin rajoittaa, jotta hyökkäävä jalkaväki pääsee täysissä voimissa tarpeeksi lähelle vastustajaa tuhotakseen sen. Hyökkääjää ei hyödytä turvautua yksinomaan käsiase tuleen, venäläisten täytyy hyökätä avomaastossa. Vaikka Venäläiset voivatkin hyökätessä maastoutua hyvinkin laajalle alueelle, puolustajat ovat kuitenkin kaivautuneet suoja-asemiin, joten heillä on aina yliote.

Hyökkääjät voivat ratkaista ongelman kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on keskittää tykistön/vastaavan tulta, toinen on panssarivaunujen käyttö.
Venäläiset käyttävät Ukrainassa varmasti molempia tapoja.

Mikäli Venäläiset pyrkisivät hyökkäyksessä turvautumaan pääasiassa tykistöön Ukrainalaiset voisivat ainakin aluksi vastata ongelmaan viivytys taktiikalla. Heti kun venäläisten tykistö on ajettu asemiinsa ja sen huoltoyhteydet varmistettu, kantomatka mitattu ja ammusvarastot täytetty, vetäytyminen uusiin asemiin teki kaikesta tästä vaivannäöstä turhan. Työläästi ukrainalaisten asemia valmisteltu tykistö toteaisi linjan tyhjäksi ja joutuisi taas siirtymään uusiin asemiin. (Isoissa keskityksissä)
Koska alkuvaiheessa ensimmäinen tavoite Ukrainalaisilla olisi ajan voittaminen. Tätä taktiikkaa Venäläiset saattavat kuitenkin odottaa ja yrittävät tod.näk käyttää hyökkäyksessä vahvasti panssarivaunujaan.

Ukrainalaisten kannattaisi hyödyntää Venäläisten joukkojen nojaaminen panssarivaunuihin. Ukrainan isot ja sokkeloiset kaupunki alueet ovat panssarivaunulle lähes yhtä paha este kun sankka metsä panssarivaunulle. Sekä Olalta ammuttavat ja raskaammat panssarintorjunta ohjukset ovat yhtä tuhoisia läheltä ammuttuna panssarivaunuille kun konekiväärit jalkaväelle. Huonommallakin aseella voidaan päästä ampumaan vaunua taakse tai kattoon.
Ukrainan kannattaisi varmaankin hyödyntää molempien puutteet. Ukrainassa ei ole metsiä, mutta kaupunkeja on senkin edestä, on pieniä ja isoja missä pätee hyvin samanlaiset lainalaisuudet kuin sankassa metsässä. Mikäli näin on, hyökkääminen automaatti aseilla puolustettuja asemia vastaan palaisi panssarivaunuja edeltäneeseen alkupisteeseen. Ennen kun epäsuora tuhoaisi panssaritorjunta-aseet, panssarivaunut eivät voisi edetä syvemmälle kaupunkiin. Venäläiset myös sortuvat lähes aina historiassa tähän virheeseen että he luottavat liikaa panssarivaunuihin.

Ilmeisesti tällä hetkellä Ukrainassa Venäläisten ja separistien panssarivaunut menevät jalkaväen edellä tuhoamaan vihollisen pahimmat pesäkkeet ja puolustuslinjat mutta Tuolloin kaupunki sodassa jouduttaisiin pakottamaan jalkaväki etenemään ennen panssari vaunuja ja niiden sivulla jolloin Ukrainalle jäisi enemmän pelimerkkejä.
Ukraina voisi varustautua juuri kaupunki sotaan, se voisi vahvistaa asemia kaupungissa sekä linnoittaa. Tukea/vahvistaa kellaritiloja, varata varusteita ja ruokaa pitkään eristyksessä olemiseen sekä tietysti panssaritorjunta-aseita, tutkia viemäri ym maanalaiset reitit sekä tehdä niistä kattavat kartastot sotilaille. Kaupungissa vanhemallakin kalustolla pärjää mikä tasoittaisi Ukrainan Ja Venäjän varuste eroa entisestään sekä kaupunki sota on erittäin kuluttavaa viholliselle, muistellaan esimerkiksi Lentokentän valtausta.

Kaupungissa vihollinen on paikoin niin lähellä puolustajaa että tykistön käyttö paikoin on mahdotonta sekä se on osin myös kaupunki alueella tehotonta.
Panssarivaunut myös ei ole paras vaihtoehto kaupungissa kun niiden toiminta säde rajoittuu paikoin katuihin jne jonne taas puolustaja tod.näk sijoittaa panssarintorjunta aseita sekä ansoittaa katuja / rakentaa esteitä ( sorruttaa talon ym kadulle)
Tällöin vaunut jäävät tukemaan jalkaväkeä tai kiertelemään kaupungin sivustoille sekä tulittavat kiivaasti vihollisen asemia kun jalkaväki etenee kaupunkiin mikä nähtiinkin Debaltsevan motissa. Kaupunki saarettiin ja vaunut tukivat jalkaväkeä reunoilta ja hyökkäsivät oliko pohjoisesta kaupunkiin.? Sekä yrittivät estää motin uudelleen aukeamisen, saartorengas oli ohut eikä Ukraina uskaltanut hyökätä koska Minskin sopimus oli juuri kirjoitettu.

Venäläiset voivat kiertää kaupungit mutta kaupungin piiritys sitoo joukkoja ja ennen pitkään osa kaupungeista on putsattava.

Toinen asia mitä Ukrainan omasta mielestä olisi kannattavaa tehdä olisi tehdä vahva hyökkäävä panssaroitu nyrkki/nyrkkejä.

Viivytys taktiikkalla on oikeastaan kaksi tehtävää ostaa aikaa joko vasta hyökkäykseen tai ulkomaalaisen avun saapumiseen.
Nämä liikkuvat joukot eivät olisi niin alttiita epäsuoralle kun kiinteästi pitkässä linjassa olevat mihin voidaan osoittaa tarkkaa epäsuoraa ja keskittää kova voima kapealle alueelle hyökkäyksessä.

Hyökkäävään "reserviin" sitten keskitettäisiin turvaksi Ukrainan hyvää ilmatorjuntaa eikä ilmatorjuntaa levitettäisi mihinkään pitkään linjaan.
Tällöin esim kaupungin piiritysjoukkojen kimppuun käyvän liikkuvan joukon suojaksi saataisiin sillä alueella varsin kattava ja tehokas ilmatorjunta jolloin venäjän ilmavoimat eivät pääsi hyökkäämään suoraan ns nyrkkien kimppuun.
Avomaasto ja arot kuitenkin suosivat enemmän hyökkäävää osapuolta, eikä ukrainalla ole juurikaan mitään luonnon esteitä mitkä tätä rajottaisi.

Tälläisiä mietteitä.
 
Olisko ukrainaan mahdollista järjestää EU:n korruption vastainen poliisi yksikkö? Eli siis koottaisiin tuomareita,poliiseja ym lain oppineista isompi ryhmä mikä sitten hoitaisi tuota korruptio puolta. Huomattavasti vaikeampi varmasti lahjoa eikä tietoa vuotaisi ulos jolloin tutkimukset eivät vaarantuisi, voisivat hoitaa sitten pidätyksiä paikallisen korruptio Poliisi osaston kanssa.

@Korsumajuri viittasi jo tähän EUAM Ukraineen, mutta epäilemättä tehokkaampia toimia kaivattaisi ja sikäli ehdotuksesi EU:n toimesta järjestetystä korruptionvastaisesta yksiköstä on ehdottomasti kannatettava ajatus. Tietty korruption laajuus asettaa selkeitä rajoituksia eli oma näkökulmani on se, että jos tällainen yksikkö perustettaisi, sen olisi järkevää kohdistaa toiminta Ukrainan poliittisen ja taloudellisen eliitin tautojen tutkimiseen, samoin turvallisuuselinten eri organisaatioiden huippujen taustojen tutkimiseen, samoin Verkhovna radan jokaisen edustajan taustat olisi tutkittava - näiden lisäksi ulottaisin tutkinnan eri alueiden johtoon ja heihin läheisesti linkittyviin tahoihin. Jo tällaisella rajauksella tutkittavaa olisi vuosiksi ja siihen päälle vielä mahdolliset oikeudenkäynnit, jotka ehkäpä kannattaisi käydä Ukrainan rajojen ulkopuolella kokonaisturvallisuuden kannalta tarkasteltuna, näin pyrittäisi takaamaan tuomioistuimen riippumattomuus.

Jos ajattelee loogisesti niin Ukrainan (etenkin kansan) kannalta tällainen organisaatio riittävin valtuuksin olisi omiaan parantamaan korruption vastaista taistelua vaikka se tuskin korruptiota lopettaisi - katkaisisi kuitenkin lukuisia päitä ja vaikeuttaisi vallan huipulle keskittyneen korruption toimintaa. Tähän yhdistettynä riittävä valvonta, Ukrainassa riittävän hyvin palkatut puolueettomat tutkijat ynnä erikoisyksikkö, niin olisi mahdollista päästä jonkun vuoden kuluessa tilanteeseen, jossa korruption toiminta on aiempaa olennaisesti hankalampaa ja uskoisin, että kansalle tällainen vaihtoehto kelpaisi todella mainiosti.

Ikävä kyllä vallan huippu vastustanee tällaista organisaatiota "viimeiseen hengenvetoon" saakka, mikä osaltaan kertoo paljon tilanteesta vallan huipulla ja siihen linkittyvissä tahoissa. Jollain muotoa tämä tai vastaava organisaatio pitäisi saada toimintaan lähitulevaisuudessa, se helpottaisi taistelua laajalle levinnyttä korruptiota vastaan.

vlad
 
Mikä on au-kurssi?

26.8 elokuutta Kamenets-Podolskissa päättyi kanadalaisten järjestämä korkeampi tasoinen itserakennettujen pommien, niiden etsinnän ja purkun kurssi, sen läpäisi 15 ukrainalaista, kurssi oli kanadalaisten uuden rotaation intruktoreiden tekemä.
http://censor.net.ua/n403310

Au-kurssi = aliupseerikurssi.
 
Back
Top