Ukrainan konflikti/sota

Britanniassa blokattiin Venäjän propagandistisen RT:n tilit. :) Lopullisesti.
Simonjan itkee twitterissa "Meille suljettiin tilit Britanniassa. Kaikki tilit. Ratkaisusta ei voi valittaa. Eläköön sanavapaus!"
RT jornalistille ei menee perille millään että valehteleminen ja jornalismi ovat aivan eri asioita.
 
Viimeksi muokattu:
Venäjä: Ukraina sieppasi kaksi venäläissotilasta Krimillä
MAAILMA STT 10:27 0
Ukrainan tiedustelupalvelu on siepannut kaksi venäläissotilasta Krimillä, kertoo uutistoimisto Tass. Venäjän puolustusministeriön mukaan miehet siepattiin maanantaina ja kuljetettiin Nikolajevin alueelle Ukrainassa.

Puolustusministeriön lähteiden mukaan sotilaita vastaan yritetään nostaa oikeusjuttu väitetyistä rikoksista Ukrainaa vastaan.

–  Ei ole poissuljettua, että sotilaita vastaan käytettäisiin fyysistä voimaa tai psykologista painostusta, jotta heidät saataisiin tunnustamaan se, mitä Ukraina haluaa, puolustusministeriö sanoi.

Puolustusministeriö vaatii Ukrainaa päästämään kaksikon välittömästi vapaaksi, jotta he voivat palata Venäjälle.


ULKOMAAT
Video julki kohutapauksesta: Venäjän sotilaat kaapattiin rajusti pakettiautoon Krimin rajalla
KASPERI SUMMANEN
51 minuuttia sitten (päivitetty 41 minuuttia sitten)
Ukrainan turvallisuuspalvelun videolla pidätetään sen mukaan kaksi maanpetoksesta epäiltyä entistä ukrainalaissotilasta.

  • fd9922c161784158e08ff48322871b0e47f7fc69969196e74af69f84c0fb9745

    Sotilaat tulivat Ukrainan puolelle.

    (SBU/youtube.com)
Ukrainan turvallisuuspalvelu on julkaissut videon (alla) kansainvälistä kohua herättäneestä tapauksesta, jossa se vangitsi kaksi Venäjän asevoimien sotilasta.

Videolla näkyy huppupäisiä henkilöitä Ukrainan ja Krimin välisellä rajavalvontapaikalla. Siviilipukuiset Ukrainan turvallisuuspalvelun virkailijat iskevät yllättäen venäläissotilaiksi kerrottujen henkilöiden kimppuun ja ottavat heidät kiinni (videolla kohdan 0.35 jälkeen).

Sitten paikalle kaahaa valkoinen pakettiauto, johon miehet ilmeisesti siirretään. Videon perusteella miehet jäivät kiinni Ukrainan puolella rajaa.

Venäjän puolustusministeriö väitti aikaisemmin, että Ukrainan turvallisuuspalvelu on "kaapannut kaksi venäläistä sotilasta Krimiltä". Verkkouutiset kertoi tapauksesta tässä.

Venäjän mukaan sotilaat Maksim Odintsov ja Alksander Baranov kaapattiin Venäjän miehittämän Krimin puolelta rajaa. Ukraina on väittänyt päinvastaista. Video vaikuttaisi tukevan Ukrainan versiota.

Ukrainan viranomaisten mukaan miehiä syytetään maanpetoksesta Venäjän armeijaan loikkaamisen takia. Monia Ukrainan asevoimissa Krimillä palvelleita sotilashenkilöitä loikkasi tiettävästi Venäjän armeijaan sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Niemimaan helmikuussa 2014.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ukr_venajan_sotilaat_krim_kaappaus-58018
 
Näin se paluu oli helppo järjestää. Eivät oikeat maanpetturit mene vahingossa töttöröimään metriäkään Ukrainan puolelle selkeällä rajapisteellä.

Mitähän Krimin suunnalla nyt on tapahtumassa. FSB:n mukaan on pidätetty "Ukrainalle vakoillut henkilö" ja eräiden lähteiden mukaan kyseinen henkilö on ex. Venäjän asevoimien upseeri:


Onko kyse "Mainila xx" järjestämisestä vai - vaihtoehtoisesti - alkaako Krimillä tai laajemmin Venäjällä ilmetä hallinnon toimien vastustamista ja tämä ynnä muut epäilyttävät toimet ja pidätykset kertovat hallinnon toimien vastustamisesta.

vlad
 
Mitähän Krimin suunnalla nyt on tapahtumassa. FSB:n mukaan on pidätetty "Ukrainalle vakoillut henkilö" ja eräiden lähteiden mukaan kyseinen henkilö on ex. Venäjän asevoimien upseeri:


Onko kyse "Mainila xx" järjestämisestä vai - vaihtoehtoisesti - alkaako Krimillä tai laajemmin Venäjällä ilmetä hallinnon toimien vastustamista ja tämä ynnä muut epäilyttävät toimet ja pidätykset kertovat hallinnon toimien vastustamisesta.

vlad

Voi olla että ovat oikeasti saaneet kiinni vaikoiluringin ja nuo kaapatutkin tosiaan pakenivat FSB:tä.
 
Voi olla että ovat oikeasti saaneet kiinni vaikoiluringin ja nuo kaapatutkin tosiaan pakenivat FSB:tä.

Sisäinen kuri kiristyy...Putin etenee "sisäisen turvallisuuden" suhteen aivan samoin askelin kuin Stalin aikoinaan. Pienikin arvostelu johtaa montun reunalle. Kaikkein tehokkain vaikutus syntyy siitä että likvidoidaan tarkoituksellisesti ja satunnaisesti myös syyttömiä..Stalinin aikana sanottiin: "ettei ollut olemassakaan syyttömiä, oli vain huonosti kuulusteltuja."
 
Tsekataan, mitä siellä muuta liikkuu. Jotain on meneillään.

Verkkotelevisiokanava Dozhdin kuvausryhmä pidätettiin Donetskissa, ja nyt he ovat kadonneet. DNR:n turvallisuusviranomaiset pidättivät mutta nyt eivät tiedä mitään.

https://tvrain.ru/news/zaderzhali_zhurnalistov_dozhdja-421907/

Lisäksi 58. valkoisten rekkojen kolonna tuli. 47 rekkaa. Sen tiedämme, mitä se merkitsee. Boom boom.

http://112.international/conflict-in-eastern-ukraine/58th-humanitarian-convoy-form-russia-11341.html

Ja tämä nyt viimeistään on hiukan pahaenteistä. Venäjä on jättänyt Ukrainalle tänään virallisen nootin koskien Ukrainan suunnittelemia ohjusten laukaisuja 1.-2.12. Tämän jutun mukaan se on kansainvälisten sopimusten rikkomista. Ukraina aikoo ampua ohjuksia Venäjän ilmatilassa Krimillä.

https://ria.ru/defense_safety/20161125/1482201730.html
 
Ja tämä nyt viimeistään on hiukan pahaenteistä. Venäjä on jättänyt Ukrainalle tänään virallisen nootin koskien Ukrainan suunnittelemia ohjusten laukaisuja 1.-2.12. Tämän jutun mukaan se on kansainvälisten sopimusten rikkomista. Ukraina aikoo ampua ohjuksia Venäjän ilmatilassa Krimillä.
Vai että oikein kansainvälisten sopimusten rikkomista? Olen kyllä huomannut tiettyjen tahojen kuten vihervasemmiston, äärioikeiston ja Venäjän uudelleenmäärittelevän termejä mielensä mukaan omaan narratiiviinsa sopiviksi, mutta että kansainvälisten sopimusten rikkomista...
 
Arto Luukkaisen näkökulma on mielenkiintoista luettavaa:

Puheenvuoro: Venäjä voi hyökätä Ukrainaan
Venäjän sotilasasioiden tuntija epäilee, että Venäjä pitää Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta avaimena Ukrainan kysymyksen "lopulliseen ratkaisuun", kirjoittaa dosentti Arto Luukkanen.
ULKOMAAT26.11. 05.32

Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos on monimutkaistanut kansainvälisen politiikan tilannetta. Näyttää siltä, että Venäjä on kiinnostunut neuvottelemaan uuden presidentin kanssa jonkinlaisesta vaikutuspiirien jakamisesta Euroopassa.

On kuitenkin hyvin mahdollista, että vaalien tulos nähdään avaimena ennen kaikkea Ukrainan kysymyksen ”lopulliseen ratkaisuun”.

Se yhdessä Syyrian tilanteen kanssa on säilynyt itäisen naapurimme tärkeimpänä poliittisena prioriteettina.

Näin ainakin ajattelee Venäjän sotilasasioiden ekspertti Pavel Felgenhauer, joka esitti lokakuussa näkemyksensä tulevasta tammikuisesta konfliktista. Hänen mukaansa Venäjä on odottanut Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta ja valmistautunut samalla Ukrainan itäosien miehitykseen ja Odessan valtaukseen.

Kuten Venäjän asevoimien kenraali Valeri Gerasimov on todennut, Venäjän taktisten pataljoonien määrä on kasvanut 66:sta 96:een. Ensi vuoden alussa niiden määrä nostetaan jo 115:een.

Felgenhauerin kuvaama skenaario on seuraava: Venäjä valmistelee iskuaan tammikuuhun saakka ja on enemmän kuin valmis sen jälkeen neuvottelemaan Donald Trumpin kanssa.

Neuvottelujen lopputulos ei ole kuitenkaan tärkeintä, sillä Venäjä laskee, että se voi toteuttaa omat sotilaalliset toimensa ilman lännen puuttumista asiaan.

Ukrainaan kohdistuvan iskun ennakoiminen on erityisen vaikeaa, sillä Venäjä on viime vuosina nostanut sotilaallisten harjoitusten määrän uudelle korkealle tasolle. Niitä järjestetään säännöllisesti ja hajautettuina, kunnes ne lopuksi yhdistetään toisiinsa.

Valmistautuminen todelliseen sotilaallinen toimintaan on aina ajoitettu harjoitusten loppuvaiheeseen, jolloin joukot voivat siirtyä luontevasti tositoimiin. Venäjä toimii kuten nyrkkeilijä, joka antaa valeiskuja ja sitten valitessaan oikean hetken iskee täysillä. Sotilaallisten liikkeiden ennakointi on äärimmäisen vaikeaa, ja reagointiaika lasketaan yleensä tunneissa.

Hyvänä esimerkkinä toiminnan tiivistämisestä on uutistoimisto Ria-Novostin ilmoittama 20-Kaartinarmeijan uusi ryhmitys länteen ja sen 17. marraskuuta aloittama ”komentoesikuntaharjoitus” (KŠT). Voronežiin, Brjanskiin ja Belgorodiin sijoitettu voimaryhmä siirtyy lähemmäksi Ukrainan rajaa.

Siirtoa perustellaan sillä, että lännen ”venäjänvastainen retoriikka” Ukrainan kanssa liitossa olevien maiden kanssa on kasvanut. Kyseisen voimaryhmän siirtyminen 430 kilometrin päähän Kiovasta on näin selvä signaali.

Tällaista harjoittelua ei ole nähty sitten Varsovan liiton hajoamisen. Ukrainan kriisi käynnisti harjoitukset.

Suuremmat yhtymät kykenevät itsenäiseen taistelutoimintaan, ja niiden siirtäminen länteen merkitsee virallisesti sitä, että ”ei haluta kokea uudelleen vuotta 1941”, toisin sanoen yllätyshyökkäystä ja maahantunkeutumista.

Kyseessä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ”uuden natsi-Saksan” hyökkäyksen odottaminen vaan oman hyökkäyksen valmistelu.

Näyttää siltä , että Venäjän sotilasjohdolla nyt on komennossaan noin 250 000 miehen toimintavalmiit joukot Moskovan ja Ukrainan välissä. Valmistelevat ryhmitykset suoritetaan 1. joulukuuta mennessä. Sen jälkeen kaikki riippuu poliitikoista.

Varsinaisen toiminnan aloittaminen Ukrainaa vastaan ei merkitse hyökkäystä Natoa vastaan. Operaation tarkoituksena lienee Itä-Ukrainan teollisten keskusten, kuten Harkovan, ja ennen kaikkea Odessan, Hersonin tai Mykolaiv’in kaupunkien valloittaminen.

Hyökkäys olisi siten kaksiosainen. Eteläinen suunta olisi laivaston tukema, ja joukot voisivat hyökätä Ukrainan alueelle myös Transnistriasta käsin. Pohjoinen suunta tunkeutuisi Harkovan seudulle ja uhkaisi mahdollisesti Kiovaa.

Felgenhauerin mukaan valloituksella olisi Venäjällä ilmapiiriä kohentava vaikutus; Odessaa pidetään itänaapurissamme venäläisenä kaupunkina, ja Hersonilla on tärkeä kulttuurinen merkitys.

Venäjän voitonvarmuus näyttää järkkymättömältä. Kyseessä on Venäjän valtiojohdon hanke.

Presidentti Vladimir Putin on todennut, että ”teollisuuden ja yritysten kyky tarvittaessa aloittaa perustarvikkeiden tuotanto sekä varmistaa aseiden ja tavaroiden toimitukset riittävässä määrin on eräs maamme turvallisuuden perusehto”.

Kysymys kuuluu: miten Suomi reagoi tähän mahdolliseen kriisiin? Nielaiseeko Venäjä liian suuren palan? Entä miten Yhdysvallat todella suhtautuu näin avoimeen hyökkäykseen? Solmitaanko ennen hyökkäystä jonkinlainen uusi Molotov–Ribbentrop-sopimus? Entä onko silloin Suomi jonkinlainen ”vaihtoraha”?
 
Venäjän Nootti Krimin yli tehtävästä ohjuskokeeksta on kiukuttelua ehkä myös siksi, että Ukraina on saanut käynnistymään oman ohjustuotannon. Pari viikkoa sitten asiasta oli uutinen. Kun ohjusta tai ohjuksia tulee nyt liukuhihnalta,niin täytyyhän niitä testata ja käytäntöjä treenata. Voi olla, että Ukrainan ohjusjoukot muodostavat ihan oikean uhan Venäjän toimille.

Samalla: Ukraine has everything necessary for the latter, because our journey to European-style democracy has now passed a point of no return.

Ukraine’s army is no longer weak and unprepared as it was back in 2014. Thanks to the expertise and assistance of our partners, including the US and the EU, and the bravery of the Ukrainian people, our military is now able to firmly stand its ground. Isn’t that what makes Russia’s forces in Donbass and their mercenaries nervous to the extent that they continue.

http://www.telegraph.co.uk/news/2016/11/24/ukraine-climbing-towards-true-democracy-need-wests-help/
 
Tietääkö kukaan, onko Mariupolin taktisena suojana edelleen pieni amerikkalaisosasto?
Jos on niin silloin tuo skenaario on paljon vaarallisempi toteuttaa.
 
Se oli venäläistä propagandaa missä näytettii videokuvaa jenkki osastosta Mairupolissa. videokuvakin oli eri maasta kuvattu. Azovin miehiä muutamia saattaa olla jenkeistä
 
Pitääkö paikkansa, että Trumpin valinnan varmistuessa Venäjä ja tuo -itärintama- oli pitänyt oikean ilotulituksen tykistöllä, raketin- ja kranaatinheittimillä? Väitteen mukaan ammuttu oikein tolkusti.
 
Aijaa. Voihan se olla että tämän jälkeen jotain uutta tullut.
Yksi tällänein kuitenkin aikoinaan torpattiin
 
Arto Luukkaisen näkökulma on mielenkiintoista luettavaa:

Puheenvuoro: Venäjä voi hyökätä Ukrainaan
Venäjän sotilasasioiden tuntija epäilee, että Venäjä pitää Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta avaimena Ukrainan kysymyksen "lopulliseen ratkaisuun", kirjoittaa dosentti Arto Luukkanen.
ULKOMAAT26.11. 05.32

Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos on monimutkaistanut kansainvälisen politiikan tilannetta. Näyttää siltä, että Venäjä on kiinnostunut neuvottelemaan uuden presidentin kanssa jonkinlaisesta vaikutuspiirien jakamisesta Euroopassa.

On kuitenkin hyvin mahdollista, että vaalien tulos nähdään avaimena ennen kaikkea Ukrainan kysymyksen ”lopulliseen ratkaisuun”.

Se yhdessä Syyrian tilanteen kanssa on säilynyt itäisen naapurimme tärkeimpänä poliittisena prioriteettina.

Näin ainakin ajattelee Venäjän sotilasasioiden ekspertti Pavel Felgenhauer, joka esitti lokakuussa näkemyksensä tulevasta tammikuisesta konfliktista. Hänen mukaansa Venäjä on odottanut Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta ja valmistautunut samalla Ukrainan itäosien miehitykseen ja Odessan valtaukseen.

Kuten Venäjän asevoimien kenraali Valeri Gerasimov on todennut, Venäjän taktisten pataljoonien määrä on kasvanut 66:sta 96:een. Ensi vuoden alussa niiden määrä nostetaan jo 115:een.

Felgenhauerin kuvaama skenaario on seuraava: Venäjä valmistelee iskuaan tammikuuhun saakka ja on enemmän kuin valmis sen jälkeen neuvottelemaan Donald Trumpin kanssa.

Neuvottelujen lopputulos ei ole kuitenkaan tärkeintä, sillä Venäjä laskee, että se voi toteuttaa omat sotilaalliset toimensa ilman lännen puuttumista asiaan.

Ukrainaan kohdistuvan iskun ennakoiminen on erityisen vaikeaa, sillä Venäjä on viime vuosina nostanut sotilaallisten harjoitusten määrän uudelle korkealle tasolle. Niitä järjestetään säännöllisesti ja hajautettuina, kunnes ne lopuksi yhdistetään toisiinsa.

Valmistautuminen todelliseen sotilaallinen toimintaan on aina ajoitettu harjoitusten loppuvaiheeseen, jolloin joukot voivat siirtyä luontevasti tositoimiin. Venäjä toimii kuten nyrkkeilijä, joka antaa valeiskuja ja sitten valitessaan oikean hetken iskee täysillä. Sotilaallisten liikkeiden ennakointi on äärimmäisen vaikeaa, ja reagointiaika lasketaan yleensä tunneissa.

Hyvänä esimerkkinä toiminnan tiivistämisestä on uutistoimisto Ria-Novostin ilmoittama 20-Kaartinarmeijan uusi ryhmitys länteen ja sen 17. marraskuuta aloittama ”komentoesikuntaharjoitus” (KŠT). Voronežiin, Brjanskiin ja Belgorodiin sijoitettu voimaryhmä siirtyy lähemmäksi Ukrainan rajaa.

Siirtoa perustellaan sillä, että lännen ”venäjänvastainen retoriikka” Ukrainan kanssa liitossa olevien maiden kanssa on kasvanut. Kyseisen voimaryhmän siirtyminen 430 kilometrin päähän Kiovasta on näin selvä signaali.

Tällaista harjoittelua ei ole nähty sitten Varsovan liiton hajoamisen. Ukrainan kriisi käynnisti harjoitukset.

Suuremmat yhtymät kykenevät itsenäiseen taistelutoimintaan, ja niiden siirtäminen länteen merkitsee virallisesti sitä, että ”ei haluta kokea uudelleen vuotta 1941”, toisin sanoen yllätyshyökkäystä ja maahantunkeutumista.

Kyseessä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ”uuden natsi-Saksan” hyökkäyksen odottaminen vaan oman hyökkäyksen valmistelu.

Näyttää siltä , että Venäjän sotilasjohdolla nyt on komennossaan noin 250 000 miehen toimintavalmiit joukot Moskovan ja Ukrainan välissä. Valmistelevat ryhmitykset suoritetaan 1. joulukuuta mennessä. Sen jälkeen kaikki riippuu poliitikoista.

Varsinaisen toiminnan aloittaminen Ukrainaa vastaan ei merkitse hyökkäystä Natoa vastaan. Operaation tarkoituksena lienee Itä-Ukrainan teollisten keskusten, kuten Harkovan, ja ennen kaikkea Odessan, Hersonin tai Mykolaiv’in kaupunkien valloittaminen.

Hyökkäys olisi siten kaksiosainen. Eteläinen suunta olisi laivaston tukema, ja joukot voisivat hyökätä Ukrainan alueelle myös Transnistriasta käsin. Pohjoinen suunta tunkeutuisi Harkovan seudulle ja uhkaisi mahdollisesti Kiovaa.

Felgenhauerin mukaan valloituksella olisi Venäjällä ilmapiiriä kohentava vaikutus; Odessaa pidetään itänaapurissamme venäläisenä kaupunkina, ja Hersonilla on tärkeä kulttuurinen merkitys.

Venäjän voitonvarmuus näyttää järkkymättömältä. Kyseessä on Venäjän valtiojohdon hanke.

Presidentti Vladimir Putin on todennut, että ”teollisuuden ja yritysten kyky tarvittaessa aloittaa perustarvikkeiden tuotanto sekä varmistaa aseiden ja tavaroiden toimitukset riittävässä määrin on eräs maamme turvallisuuden perusehto”.

Kysymys kuuluu: miten Suomi reagoi tähän mahdolliseen kriisiin? Nielaiseeko Venäjä liian suuren palan? Entä miten Yhdysvallat todella suhtautuu näin avoimeen hyökkäykseen? Solmitaanko ennen hyökkäystä jonkinlainen uusi Molotov–Ribbentrop-sopimus? Entä onko silloin Suomi jonkinlainen ”vaihtoraha”?

Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan Ukrainan tilanne kehittyy seuraavan puolenvuoden aikana. Ratkaiseeko Venäjä konfliktin vai tuleeko Ukrainasta vain yksi Itä-Euroopan jäätynyt konflikti.
 
Pitääkö paikkansa, että Trumpin valinnan varmistuessa Venäjä ja tuo -itärintama- oli pitänyt oikean ilotulituksen tykistöllä, raketin- ja kranaatinheittimillä? Väitteen mukaan ammuttu oikein tolkusti.

Väite pitää paikkansa.

Oman vaalivalvojaiseni aikana seurasin twiittivirtaa, yölläkin tuli infoa raskaista tykistökeskityksistä etenkin Mariupol ja Donetsk sektoreilla. Tulitus oli alkanut normaalia aktiivisempana jo illalla jatkuen aamuyöhön saakka. Käytössä oli kaikkea krh:sta MLRS:ään - ml. telatykit ja kenttätykit.

Tuolloin maailman katse vaalien ohella oli keskittynyt Syyriaan ja Aleppoon, odotettavissa oli tavanomaista massiivisempi kaupungin itäalueihin kohdistuva tulitoiminta. Itä-Ukraina jäi hiukan näiden varjoon mutta twitter päivysti.

vlad
 
Back
Top