Epäilen, että EU:n johtovaltiot ovat tuota rauhanturva asiaa suomelta kyselleet. EU:n toive on Suomen laki.
Esimerkiksi Saksalla on intressejä Venäjän suhteen. Barbarossa kakkosta ei ole tulossa, eikä Saksa halua panostaa suuria summia puolustukseen. Ukrainan kysymys on jotenkin saatava pois päiväjärjestyksestä. Tämä päiväjärjestyksestä poistaminen ei tarkoita Venäjän poistamista Ukrainasta ja varsinkin Krimin suhteen menetykset on jo hyväksytty.
Kansallismielisiä ukrainalaisia ratkaisu tuskin miellyttää, mutta joka EU:hun himoaa se itsenäisyytensä myy. (Itäisillä hyväksikäyttö- ja puolustusvyöhykkeillä elävien kannattaa huomioida, että oman maan etu ohitetaan kylmästi EU:n johtovaltioiden tarpeiden tyydyttämiseksi.)
Joka tapauksessa 2020-luvun alussa suomalaiset lantikka partiot voivat hyvinkin sahata pitkin entisten kolhoosien raitteja. Kaukaisella posella kirotaan omaa asemapaikkaa ja unelmoidaan viikonloppuvapaasta Donetskin funky townissa, missä yökerho Bailando ja DonMak odottelevat janoisia ja nälkäisiä Yk-faittereita. Mersuja ei reissulta enää tuoda, mutta faittereiden mielipiteet ovat jakautuneet siitä, kummalta puolelta demarkaatiolinjaa vaimo kannattaa ottaa.