konfliktit
26.11.2018 klo 15:07päivitetty 26.11.2018 klo 16:10
Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin laajeneminen merelle on poliittisesti merkittävä askel konfliktissa, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori
Jyri Raitasalo arvioi.
Selkkaus alkoi myöhään sunnuntaina, kun Venäjä otti haltuunsa kolme ukrainalaista alusta Kertšinsalmessa.
Yle seuraa: Ukrainan parlamentti hyväksyi poikkeustilalain, Naton pääsihteeri tuomitsi Venäjän toimet– katso Ylen erikoislähetys tästä
Venäjä kuljetti alukset Kertšin satamaan Krimille ja sulki liikenteen salmessa säiliöaluksella. Se syytti Ukrainaa tunkeutumisesta aluevesilleen.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB
on julkaissut tapahtumista videon (siirryt toiseen palveluun), jolla näkyy Venäjän rannikkovartioston aluksia ja A947-Jani Kapu -hinaaja.
Kolme ukrainalaista alusta oli sunnuntaina matkalla Odessasta Mariupoliin, kun Venäjä otti ne haltuunsa Kertšinsalmessa. Venäläistietojen mukaan kaksi ukrainalaisalusta lähti liikkeelle Berdjanskista mutta muutti kurssia ennen salmea ja palasi takaisin.Yle Uutisgrafiikka
Pääsy Venäjän hyvän tahdon varassa
Kertšinsalmen selkkaus on siinä mielessä uusi tilanne Ukrainan neljä vuotta jatkuneessa sodassa, että Ukraina ja Venäjä ovat nyt vastakkain julkisesti ja tunnustetusti.
– Tilanne on erilainen kuin Itä-Ukrainassa, jossa Venäjä kiistää tukevansa suoraan sotaa käyviä kapinallisia, Raitasalo arvioi.
Raitasalon mukaan Ukraina on sotilaallisesti selkeä altavastaaja tilanteessa.
Venäjä hakee selkkauksella itselleen edullista asetelmaa, jossa se voi hallita meriliikennettä Asovanmerellä. Venäjä miehitti merialueen lounaispuolella sijaitsevan Krimin niemimaan keväällä 2014. Se hallinnoi Kertšinsalmen molempia rantoja sekä jo ennestään alueita Asovanmeren itäpuolella.
– Ukrainaa on estetty käyttämästä omaa aluettaan Kertšinsalmen läpi. Tässä Venäjällä on selkeä sotilaallinen ylivoima, Raitasalo sanoo.
Venäjä voi käyttää Kertšinsalmen selkkausta painostuskeinona, jos välit Ukrainaan kiristyvät myöhemmin muilla rintamilla.
– Venäjä pystyy osoittamaan, että sillä on yliote Ukrainasta. Meritse Ukrainan itäosiin pääsy on Venäjän hyvän tahdon varassa, Raitasalo toteaa.
"Kukaan ei halua sotilaallista ratkaisua"
Sotilasprofessorin mukaan kumpikaan osapuoli ei halua kriisiin sotilaallista ratkaisua, ei Ukraina eikä Venäjä. Haasteena onkin, miten kiristynyt tilanne ratkaistaan niin, ettei se laajene avoimeksi konfliktiksi.
– Ukrainan kannalta kyseessä on kuitenkin poikkeuksellinen tilanne, johon pitää vastata merkittävillä toimenpiteillä, Raitasalo toteaa.
Venäjänkään tavoitteena ei ole aseellinen kriisi, koska se tarkoittaisi lähes varmasti uusia talouspakotteita ja entistä heikompia suhteita länsimaihin. Krimin valtauksen jälkeiset pakotteet ovat iskeneet voimakkaasti Venäjän talouteen.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo.Yle
Kriisi voisi kärjistyä sodaksi siinä tapauksessa, että Ukrainan ja Venäjän välillä tapahtuisi jokin odottamaton ja ennakoimaton tapahtumaketju.
– Osittain onnettomuutena tai vahinkona käynnistynyt sotilaallinen toiminta voisi olla tällainen tekijä, Raitasalo sanoo.
Poikkeustila Ukrainassa olisi uusi asia
YK:n turvallisuusneuvosto
kokoontuu maanantaina illalla hätäistuntoon kriisin takia.
Naton ja EU-maiden, kuten Saksan, ensikommenteissa Venäjää ja Ukrainaa on vaadittu pidättäytymään kiristämästä tilannetta.
– Diplomaattinen ratkaisu on kaikkien etu. Halutaan varmistua siitä, että Ukrainan on mahdollista käyttää aluevesiään suvereenin valtion tapaan, Raitasalo sanoo.
Ukrainalaiset osoittivat mieltään Venäjän suurlähetystön edustalla Kiovassa sunnuntaina.Stepan Franko / EPA
Ukrainan parlamentissa taas käsitellään iltapäivällä ehdotusta poikkeustilan julistamisesta kahdeksi kuukaudeksi.
Presidentti
Petro Porošenko ei ole aiemmin Venäjän ja Ukrainan kriisin aikana halunnut julistaa poikkeustilaa, josta säädettiin laki kolme vuotta sitten, kertoo
ukrainalaissanomalehti Kyiv Post (siirryt toiseen palveluun).
Poikkeustilan nojalla kansalaiset voidaan esimerkiksi pakottaa töihin puolustuskohteisiin. Valtio voi eristää tai sijoittaa muualle "vihamielisten valtioiden kansalaisia" sekä rajoittaa sellaista toimintaa, jonka se katsoo uhkaavan kansallista turvallisuutta.
Lisäksi poikkeustilan aikana voimaan astuu ulkonaliikkumiskielto, eikä mielenilmauksia tai julkisia kokoontumisia saa järjestää.
https://yle.fi/uutiset/3-10525761
