Ukrainan konflikti/sota

Jotain Ukrainan jakautuneisuudesta kertoo se, että Pro kremli ja Eurooppa vastaiset puolueet saivat paikallisvasleissa (2020) koko maassa 35% äänistä.

Tässä ei tietenkään mukana Krimin, Donetskin,Luhanskin alueet.
Nuo kun mukaan,niin oltaisiin taas lähellä sitä 50/50.
 
Venäjän suorittamat aluevaltaukset ja miehitykset Ukrainassa, Krimillä, Georgiassa, Moldovassa jne. ovat lähtökohtaisesti aluevalloituksia joita se pyrkii jatkossa laajentamaan.
- vai uskooko joku että Venäjä luopuisi ja vetäytyisi näiltä alueilta, ainakaan vapaaehtoisesti?
Näyttää kiistattomalta, että Venäjä pitää kiinni kynsin ja hampain intressipiiristään tai puskurivyöhykkeestään. Millä nimellä sitä halutaankaan kutsua.
Sekä Georgia että Ukraina ovat lähivuosien esimerkkejä pelkästään EU:n pyrkimyksistä lähentyä entisiä neuvostomaita.
Baltian maat olivat ns. viimeinen niitti. Kuppi läikkyi yli.

Putin syyttää länttä sekä Ukrainan sisäisistä levottomuuksista 2013-14 että Valko-Venäjän tapahtumista 2020. Ja nyt mielenosoitukset ovat levinneet myös Venäjälle. Tämänkaltainen kuvio on toistunut Venäjän historiassa aiemminkin, sekä neuvostoimperiumin että tsaarinvallan romahtaessa. Reuna-alueilla levottomuuksia ja sitten irtaantuminen äiti-Venäjästä ja hallitsija menettää paikkansa valtaistuimella.
 
Jotain Ukrainan jakautuneisuudesta kertoo se, että Pro kremli ja Eurooppa vastaiset puolueet saivat paikallisvasleissa (2020) koko maassa 35% äänistä.

Tässä ei tietenkään mukana Krimin, Donetskin,Luhanskin alueet.
Nuo kun mukaan,niin oltaisiin taas lähellä sitä 50/50.
Äänestysprosentti noissa vaaleissa oli koko maan mitassa alle 40%. Tosta kun laskee Pro Kreml ja anti-Eurooppa porukalle osuuksia, niin kannatus on noin 15 %.
 
Äänestysprosentti noissa vaaleissa oli koko maan mitassa alle 40%. Tosta kun laskee Pro Kreml ja anti-Eurooppa porukalle osuuksia, niin kannatus on noin 15 %.

No ,jos noi laskee, niin länsimielisiä äänesti vain vähän yli 20%.

No, mun mielestä tuollainen vaalien tulkinta on vähintäänkin outoa. Samaa sarjaa kuin xx prosenttia ei äänestänyt sitä ja sitä puoluetta.
 
Venäjällä on omat imperialistiset intressinsä. Joka muuta väittää, valehtelee.
Mutta. Niin on muillakin toimijoilla. Joka muuta väittää, valehtelee myös.

Ukrainan operaatio oli ja on kansainvälisen oikeuden vastainen.
Mutta niin oli myös Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin ilman YK:n turvallisuusneuvoston puoltavaa päätöstä.
On tulkinta-asia, romuttiko tuo Putinin uskon kansainväliseen oikeuteen vai antoiko tekosyyn omille kv-oikeuden vastaisille toimilleen.
Irakin sodalla tokkopa oli merkitystä Ukrainan operaatioon. Tai oli sillä se että länsi voi taas kerran tehdä dokumentteja ja analyysejä että ehkä Irakin sota romutti herkän Vladin uskon elämään ja Yk:hon. Sen sijaan että myöntäisivät ja sanoisivat suoraan rikollisen hallitsevan Venäjää ja kaikki tämä oli nähtävissä jo Putinin hallinnon alkuvuosina. Sehän ei ole tehnyt mitään hyvää naapureilleen. Sotaa,alistamista tai epävakauttamista.
 
Tarjolla olleille vaihtoehdoille ei ollut kannatusta kovinkaan paljon. Itäpuolen Ukrainassa äänestysprosentti taisi olla lähempänä 30 kuin 40. Ihmiset joko haluavat jotain muuta (mitä ei ole saatavissa Venäjän jatkuvan väkivallan takia) tai sitten on liikaa tekemistä omissa pikku kuvioissa, jotta jaksaisi kiinnostua.
 
Ehkä kyseisten Ukrainan aluevaalien osalta keskeistä on se että ne ovat yleisesti todettu rehellisiksi ja kaikki mahdolliset puolueet pääsevät mukaan.

Idän ihmemaassa vaaleissa äänestysprosentti nousee aina 99% tuntumaan...ja niistä Putinin rosvot saavat reilusti 95%:ia.
- enkä epäile lainkaan etteikö Itä-Ukrainan terroristien alueella päästäisi samanlaisiin lukemiin.

Lainaampa vielä "Hämeen hankia":
Sekä Georgia että Ukraina ovat lähivuosien esimerkkejä pelkästään EU:n pyrkimyksistä lähentyä entisiä neuvostomaita.
Siis pelkästään EU:n pyrkimyksistäkö on kysymys?

Itselläni on vahva näkemys siitä että kyseillä mailla on itselläänkin ollut halukkuutta liittyä/päästä EU:n jäseniksi. Lisäksi monet ovat hakeutuneet myös NATO:n jäseniksi.
- jokaisessa maassa ymmärretään suurten yhteisten kotimarkkinoiden merkitys taloudelle.
- ja, tuskinpa kellekään on tullut yllätyksenä halukkuus liittyä länsimaiden yhteiseen puolustusliittoon.

Aivan samalla tavalla kuin EU:n jäsenyyttä haluttiin ja hakivat aikoinaan myös Ruotsi ja Suomi.

Ymmärrettävästi tästäkin ollaan Venäjällä eri mieltä. Syytökset naapurivaltioiden omista päätöksistä kohdistetaan erityisesti EU:n ja NATO:n suuntaan.
- mikä liekään syynä etteivät nämä Venäjän naapurivaltiot ole lähestyneet samalla tavalla Venäjää?
 
Tarjolla olleille vaihtoehdoille ei ollut kannatusta kovinkaan paljon. Itäpuolen Ukrainassa äänestysprosentti taisi olla lähempänä 30 kuin 40. Ihmiset joko haluavat jotain muuta (mitä ei ole saatavissa Venäjän jatkuvan väkivallan takia) tai sitten on liikaa tekemistä omissa pikku kuvioissa, jotta jaksaisi kiinnostua.
Vaalien yhteydessä järjestettiin myös epävirallinen pollauskysely jonka tulokset viittaavat ukrainalaisten kannatavan ennen kaikkea suvereenia itsenäisyyttä ja yhteuksiä nimenomaan Euroopan suuntaan. Esimerkiksi "Budapest'in sopimuksen mukaisen Ukrainan suvereniteetin todentamien" sai n. 75%:in kannatuksen.

Mutta kuten todettu äänestysprosentti jäi huomattavan alhaiseksi, monista syistä (niistäkin oli jossain kyselytuloksia).
- odotellaan seuraavia vaaleja mielenkiinnolla.
 
Irakin sodalla tokkopa oli merkitystä Ukrainan operaatioon. Tai oli sillä se että länsi voi taas kerran tehdä dokumentteja ja analyysejä että ehkä Irakin sota romutti herkän Vladin uskon elämään ja Yk:hon. Sen sijaan että myöntäisivät ja sanoisivat suoraan rikollisen hallitsevan Venäjää ja kaikki tämä oli nähtävissä jo Putinin hallinnon alkuvuosina. Sehän ei ole tehnyt mitään hyvää naapureilleen. Sotaa,alistamista tai epävakauttamista.
Irakin sota ei varmastikaan ollut syy Ukrainan operaatioon. Syynä lienee ollut venäläinen imperialismi, puskurivyöhykeajattelu. Venäjän uuden imperiumin Euraasian talousunionin kilpailu Euroopan Unionia vastaan. "Jos ei meidän, niin ei noidenkaan."

Irakin sota vei kuitenkin länneltä pohjan vedota kansainväliseen oikeuteen. Antoi vähintäänkin tekosyyn Putinille.
 
Irakin sota ei varmastikaan ollut syy Ukrainan operaatioon. Syynä lienee ollut venäläinen imperialismi, puskurivyöhykeajattelu. Venäjän uuden imperiumin Euraasian talousunionin kilpailu Euroopan Unionia vastaan. "Jos ei meidän, niin ei noidenkaan."

Irakin sota vei kuitenkin länneltä pohjan vedota kansainväliseen oikeuteen. Antoi vähintäänkin tekosyyn Putinille.
Jos nyt ihan oikeast lähdetään etsimään sodan (ja jopa kaikkien sotien) syytä niin taustalla on aina taloudellinen hyöty. Kaikki muu on selittelyä ja oikeutuksen hakemista omalle rikokselle.

Venäjän tapauksessa pyritään palauttamaan mahdollisimman suuri osa Neuvostoliiton aikaisesta imperiumista. Toki historialliset taustat menevät vielä pidemmällä. Toisena keskeisenä tavoitteena on pitää keskusvallan hallinnassa kymmenet ja sadat alueeliset tasavallat kansat jne., jotka Venäjä on vuosisatojen aikana saanut alistettua valtansa alle. Myös Suomen asema itsenäisenä valtiona on kyseenalaistettu Putinin toimesta. Suomi kuului yli sadan vuoden ajan (v. 1809-1917) tsaarin aikaiseen Venäjän valtakuntaan.

Yksistään Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Venäjä "menetti" karkeasti katsottuna noin 1/3 imperiumin maa-alueesta, 1/2 väestön kokonaismäärästä ja 2/3 taloutensa volyymistä.
Seuraava ja jo tulossa oleva Putinin diktatuurin kaatuminen johtanee vähintään yhtä suureen muutokseen.
- kymmenet aluetasavallat odottavat sopivaa tilaisuutta itsenäistymiseen.

Yleinen maailman kehitys ja aika on jo ajanut Venäjän kaltaisten, muita kansoja sekä vieraita kulttureja alistavien, diktatuurien ohitse. Muutos tulee väistämättä eikä sitä ole mahdollista estää minkäänlaisilla asevoimilla tai väkivallan käytöllä. Loppu tulee viimeistään siinä vaiheessa kun hallitsija joutuu valtansa vuoksi murha(utta)maan oman maansa kansalaisia..Venäjällä tämäkin vaihe on jo alkanut.
 
Varsin kelvollisena pidettävä analyysi ylempänä.

Kuinka veriseksi vallanpitäjien ripustautuminen valtaan muodostuu ja kuinka laajalle ja missä muodossa se ulottuu, on ehkä mielenkiintoisin ja polttavin kysymys Suomen nykyhetken ja lähitulevaisuuden turvallisuusvinkkelistä katsoen.
 
Irakin sota ei varmastikaan ollut syy Ukrainan operaatioon. Syynä lienee ollut venäläinen imperialismi, puskurivyöhykeajattelu. Venäjän uuden imperiumin Euraasian talousunionin kilpailu Euroopan Unionia vastaan. "Jos ei meidän, niin ei noidenkaan."

Irakin sota vei kuitenkin länneltä pohjan vedota kansainväliseen oikeuteen. Antoi vähintäänkin tekosyyn Putinille.
Heittäisin tähän, että kaksi suurinta taustamotivaattoria Ukrainan (ja Georgian) operaatioihin olivat Ukrainan oranssi vallankumous vuonna 2004 ja Kosovon itsenäistyminen; toki Maidan oli se suorin motivaattori. Kummassakin Venäjän valtapiiri tuli uhatuksi, Ukrainan kohdalla venäläismieliset korruptoituneet hallitsijat vaihdettiin liberaaliin länsimieliseen aidosti kansasta lähteneen liikkeen voimalla, ja Kosovossa länsivallat kävelivät Venäjän ja sen liittolaisen Serbian yli ja perustivat omavaltaisesti Kosovon valtion.

Etenkin 2004 oranssi vallankumous oli Venäjälle suuri järkytys, sillä se osoitti, että länsi ei tue vallanpitäjiä, ja Venäjällä säikyttiin, että sama voisi tapahtua siellä. Vallankumouksen seurauksena valtaan noussut fiksu ja pragmaattinen Juštšenko yritettiin myrkyttää ja lopulta maa saatiinkin regressoitua takaisin venäläismielisen Janukovitsin valtaan. Georgiassa Venäjä niin ikään halusi kurittaa reformistista, länsimielistä, korruptiota vastustanutta ja vastaavalla vallankumouksella valtaan noussutta Saakashviliä. 2014 Maidan oli sitten oranssi vallankumous 2, ja siksi Venäjä ei enää jäänyt katselemaan sivusta, vaan on kaikin keinoin halunnut kampittaa Ukrainan kansan tavoitteita korruption kitkemiseksi ja Ukrainan taloudellista kehitystä. Taustalla on siis se, että Venäjä ei halua antaa mitään ideoita omille kansalaisilleen siitä, että vallankumouksella voisi päästä korruptiosta ja epädemokraattisuudesta ja luoda kansalle hyvinvointia, koska se altistaisi Venäjän vallankumoukselle ja vaarantaisi valtaeliitin aseman.
 
Yksistään Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Venäjä "menetti" karkeasti katsottuna noin 1/3 imperiumin maa-alueesta, 1/2 väestön kokonaismäärästä ja 2/3 taloutensa volyymistä.
Seuraava ja jo tulossa oleva Putinin diktatuurin kaatuminen johtanee vähintään yhtä suureen muutokseen.
- kymmenet aluetasavallat odottavat sopivaa tilaisuutta itsenäistymiseen.

Yleinen maailman kehitys ja aika on jo ajanut Venäjän kaltaisten, muita kansoja sekä vieraita kulttureja alistavien, diktatuurien ohitse. Muutos tulee väistämättä eikä sitä ole mahdollista estää minkäänlaisilla asevoimilla tai väkivallan käytöllä. Loppu tulee viimeistään siinä vaiheessa kun hallitsija joutuu valtansa vuoksi murha(utta)maan oman maansa kansalaisia..Venäjällä tämäkin vaihe on jo alkanut.
Venäjän osuus koko maailman bruttokansantuotteesta on jossain 1,5 prosentin ja 2 prosentin välillä. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppua kohti osuus oli noussut hiukan alle kolmeen prosenttiin. Tuolle tasolle se ei tule nousemaan enää koskaan.
 
Yleinen maailman kehitys ja aika on jo ajanut Venäjän kaltaisten, muita kansoja sekä vieraita kulttureja alistavien, diktatuurien ohitse. Muutos tulee väistämättä eikä sitä ole mahdollista estää minkäänlaisilla asevoimilla tai väkivallan käytöllä

No tämäkin pitää saattaa kyllä maailman tietoisuuteen. Kyllä helpottaa nimittäin ulko-ja turvallisuuspolitiikan hoitamista joka paikassa, kunhan saavat kaikki tuon Faktan käyttöönsä.

Tätä teemaa esitteli vuosia sitten saitilla eräs suomenruotsalaisella aksentilla ??? kirjaillut osallistuja. Tuolloin mietin, että oliko suomenruotsalaiseksi tekeytyminen tarkoituksellista, jotta kielen vivahteiden erot voitiin näin ollen perustella......:salut:
 
Heittäisin tähän, että kaksi suurinta taustamotivaattoria Ukrainan (ja Georgian) operaatioihin olivat Ukrainan oranssi vallankumous vuonna 2004 ja Kosovon itsenäistyminen; toki Maidan oli se suorin motivaattori. Kummassakin Venäjän valtapiiri tuli uhatuksi, Ukrainan kohdalla venäläismieliset korruptoituneet hallitsijat vaihdettiin liberaaliin länsimieliseen aidosti kansasta lähteneen liikkeen voimalla, ja Kosovossa länsivallat kävelivät Venäjän ja sen liittolaisen Serbian yli ja perustivat omavaltaisesti Kosovon valtion.

Etenkin 2004 oranssi vallankumous oli Venäjälle suuri järkytys, sillä se osoitti, että länsi ei tue vallanpitäjiä, ja Venäjällä säikyttiin, että sama voisi tapahtua siellä. Vallankumouksen seurauksena valtaan noussut fiksu ja pragmaattinen Juštšenko yritettiin myrkyttää ja lopulta maa saatiinkin regressoitua takaisin venäläismielisen Janukovitsin valtaan. Georgiassa Venäjä niin ikään halusi kurittaa reformistista, länsimielistä, korruptiota vastustanutta ja vastaavalla vallankumouksella valtaan noussutta Saakashviliä. 2014 Maidan oli sitten oranssi vallankumous 2, ja siksi Venäjä ei enää jäänyt katselemaan sivusta, vaan on kaikin keinoin halunnut kampittaa Ukrainan kansan tavoitteita korruption kitkemiseksi ja Ukrainan taloudellista kehitystä. Taustalla on siis se, että Venäjä ei halua antaa mitään ideoita omille kansalaisilleen siitä, että vallankumouksella voisi päästä korruptiosta ja epädemokraattisuudesta ja luoda kansalle hyvinvointia, koska se altistaisi Venäjän vallankumoukselle ja vaarantaisi valtaeliitin aseman.
Olen samaa mieltä..Kaikki em. ovat keskeisiä ja valideja syitä Putinin diktatuurihallinnolle ja Venäjän asevoimien harjoittamalle väkivallalle.

Näiden lisäksi maan sisäisen väkivallan avulla ylläpidetään (kommunistiaikojen malliin) hallitsevan eliitin (Putinin lähipiiri, puolue/hallinto, oligarkit, silovikit, väkivaltakoneistot FSB, GRU, armeijan johto, miliisin johto jne.) valta-asemaa. Käytännössä tämä etuoikeutettujen runko muodostuu vieläkin merkittävältä osaltaan kommunistien aikaisesta puolue-eliitistä sekä heidän jälkeläisistään. Näiden lisäksi varsinkin (suurimmissa) kaupungeissa myös erilaiset rikolliset, kaikenlaiset rikollisliigat muodostavat kaikkialle tunkevan korruption myötä oman ja usein jopa puoliavoimesti toimivan alamaailmansa.
- tällainen yhteiskunta ja hallintomalli on väistämättä törmäyskurssilla tavallisten kansalaisten päivittiseen elämään nähden..

Venäjältä löytyy paljon myös pitkälle koulutettua väestöä jotka muiden kansalaisten ohella toki ymmärtää hyvin mitä yhteiskunnassa sekä sen johdossa ja hallinnossa tapahtuu. Heistä suurin osa joutuu kuitenkin hiljaisesti hyväksymään oman asemansa ja paikkansa osana järjestelmää. Mutta, tilaisuuden tullen uskollisuus hallinnon pakkovaltaan saattaa joutua koetukselle.
- omaan kansaan kohtaan lisääntyvä ja kaiken kattatava kontrollointi sekä viimekädessä äärimmäisen raaka väkivalta tuskin lisää kansalaisten luottamusta.

Eikä Venäjä muutenkaan ole kovin yhtenäinen kansallisvaltio..Suurin osa itse venäläisistä asuu Euroopan puoleisella osalla maata. Muualla, isompien kaupunkien ulkopuolella, venäläiset jäävät usein hyvin pieneksi vähemmistöksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_väestö
 
No tämäkin pitää saattaa kyllä maailman tietoisuuteen. Kyllä helpottaa nimittäin ulko-ja turvallisuuspolitiikan hoitamista joka paikassa, kunhan saavat kaikki tuon Faktan käyttöönsä.

Eiköhän tämä kuulu ihan normaaliin koulussa opittuun yleistietoon.. Mutta kerrataan hieman.

Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa siirtyminen yksinvaltaisista hallintojärjestelmistä erilaisiksi demokraattisiksi kansalaisvaltioiksi on tapahtunut vaiheittain ja käytännössä vasta viimeisten 200 vuoden aikana. Kansalaisten tietoisuuden lisääntyminen 1800-luvun lopulta alkaen antoi eväitä kehitykselle. Monien maiden ja valtioiden osalta sodat (esim. I- ja II-maailmansota) toivat mukanaan suuria muutoksia.
Näin kävi myös Suomelle.

Venäjällä ei samanlaista yhteiskunnallista muutosta ole päässyt tapahtumaan koskaan. Kolmesataa vuotta kestänyt Romanov-suvun yksinvaltaan perustunut hallinto päättyi I-maailmasotaan..
Tilalle noussut "työväen diktatuuri" eli kommunistinen Neuvostoliitto herätti aluksi suuria toiveita kansalaisyhteiskunnasta - Mutta käytännössä valtaan nousi vielä aikaisempaakin julmempi ja yksinvalttaisempi diktatuuri, ennen kaikkea isä aurinkoinen - Stalin. Sitä työväestön ihanaa valtaa kesti 70 vuotta..kunnes palikat sekaantui ihan omaan mahdottomuuteensa.

Neuvostiliiton jälkeen ja pienen, demokraattisen tuulahduksen tuoneen välivaiheen päätteeksi, valtaan nousi kommunistivallanraunioiden joukosta uusi silovikkien ja KGB/FSB:n johdolla muodostettu Putinin diktatuuri.
- se on nyt pysynyt vallassa lähes 20 vuotta..japikku hiljaa on Venäjällä jouduttu vahvistamaan väkivaltakoneistoa. Samalla kun kaikenlaiset oppositiot ja muut vallan tavoittelijat saatiin eliminoitua.
- koko ajan pakkokeinot ovat Venäjällä lisääntyneet ja raaistuneet. Eikä liene epäilystäkään etteikö sama kehitys jatkuisi edelleenkin. Toistaiseksi ei olla päästy omien kansalaisten tappamisessa Stalinin vauhtiin.
- tulevaisuus näyttää missä vaiheessa Putinin ote vallasta irtoaa..se saattaisi olla alkuna seuraavalle uusjaolle.. Sitä tuskin tarvitsee odotella enää kovin montaa kymmentä vuotta.

Jää nähtäväksi minkälainen hallinto nousee valtaan? Olisiko venäläiset jo siinä vaiheessa oppineet jotain eurooppalaisilta naapureltaan?

Sitä minä en tiedä helpottaako mahdolliset muutokset ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitoa. Tuskinpa niitä näillä saiteilla hoidellaan. Mutta seuraan toki asioita mielenkiinnolla.
- lisäksi minusta on hauskaa että täältä löytyy erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä maailman asioista.. Eikä kukaan ole toinen toistaan parempi tai oikeammassa.
- kaiken lisäksi olen itse mielelläni Venäjän ystävä. Mutta vastustan diktatuuria, murhaajia, muiden alistamista sekä kaikkea muutakin rikollisuutta.
 
Eiköhän tämä kuulu ihan normaaliin koulussa opittuun yleistietoon.. Mutta kerrataan hieman.

Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa siirtyminen yksinvaltaisista hallintojärjestelmistä erilaisiksi demokraattisiksi kansalaisvaltioiksi on tapahtunut vaiheittain ja käytännössä vasta viimeisten 200 vuoden aikana. Kansalaisten tietoisuuden lisääntyminen 1800-luvun lopulta alkaen antoi eväitä kehitykselle. Monien maiden ja valtioiden osalta sodat (esim. I- ja II-maailmansota) toivat mukanaan suuria muutoksia.
Näin kävi myös Suomelle.

Venäjällä ei samanlaista yhteiskunnallista muutosta ole päässyt tapahtumaan koskaan. Kolmesataa vuotta kestänyt Romanov-suvun yksinvaltaan perustunut hallinto päättyi I-maailmasotaan..
Tilalle noussut "työväen diktatuuri" eli kommunistinen Neuvostoliitto herätti aluksi suuria toiveita kansalaisyhteiskunnasta - Mutta käytännössä valtaan nousi vielä aikaisempaakin julmempi ja yksinvalttaisempi diktatuuri, ennen kaikkea isä aurinkoinen - Stalin. Sitä työväestön ihanaa valtaa kesti 70 vuotta..kunnes palikat sekaantui ihan omaan mahdottomuuteensa.

Neuvostiliiton jälkeen ja pienen, demokraattisen tuulahduksen tuoneen välivaiheen päätteeksi, valtaan nousi kommunistivallanraunioiden joukosta uusi silovikkien ja KGB/FSB:n johdolla muodostettu Putinin diktatuuri.
- se on nyt pysynyt vallassa lähes 20 vuotta..japikku hiljaa on Venäjällä jouduttu vahvistamaan väkivaltakoneistoa. Samalla kun kaikenlaiset oppositiot ja muut vallan tavoittelijat saatiin eliminoitua.
- koko ajan pakkokeinot ovat Venäjällä lisääntyneet ja raaistuneet. Eikä liene epäilystäkään etteikö sama kehitys jatkuisi edelleenkin. Toistaiseksi ei olla päästy omien kansalaisten tappamisessa Stalinin vauhtiin.
- tulevaisuus näyttää missä vaiheessa Putinin ote vallasta irtoaa..se saattaisi olla alkuna seuraavalle uusjaolle.. Sitä tuskin tarvitsee odotella enää kovin montaa kymmentä vuotta.

Jää nähtäväksi minkälainen hallinto nousee valtaan? Olisiko venäläiset jo siinä vaiheessa oppineet jotain eurooppalaisilta naapureltaan?

Sitä minä en tiedä helpottaako mahdolliset muutokset ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitoa. Tuskinpa niitä näillä saiteilla hoidellaan. Mutta seuraan toki asioita mielenkiinnolla.
- lisäksi minusta on hauskaa että täältä löytyy erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä maailman asioista.. Eikä kukaan ole toinen toistaan parempi tai oikeammassa.
- kaiken lisäksi olen itse mielelläni Venäjän ystävä. Mutta vastustan diktatuuria, murhaajia, muiden alistamista sekä kaikkea muutakin rikollisuutta.

Ottaen huomioon sen, että systemaattisesti jätät huomioimatta selvät, myös lännessä vahvistetut luvut ja tapahtumat ukrainan kriisissä en oikein näe syytä jatkaa tästä aiheesta.

Mutta kun koulutuksesta ja demokratian kehityksestä aloit puhumaan...

Sanoppa minkä edelleen toimivan koulun oppilaiden keskuudesta on noussut enemmän diktaattoreita, sotilashallintojen päämiehiä ja ihmisoikeusrikkomuksista syytettyjä/epäiltyjä maailmassa?
 
Sanoppa minkä edelleen toimivan koulun oppilaiden keskuudesta on noussut enemmän diktaattoreita, sotilashallintojen päämiehiä ja ihmisoikeusrikkomuksista syytettyjä/epäiltyjä maailmassa?

Jatkokysymys: voiko se olla edes Sattumaa? Tiedän, inhorealismin syvin kukkanen liittyy tähän jatkokysymykseen. :cool: Maailma on viisasta nähdä sellaisena kuin se oikeasti on....toivoa voi ja pitää, mutta todellisuuden ja toivohaaveilun välinen ero on välillä tyrmäävä.
 
Mutta vastustan diktatuuria, murhaajia, muiden alistamista sekä kaikkea muutakin rikollisuutta

No ollaanhan tässä sentään samaa mieltä itse pääasiasta. Ja mielestäni on tosiasia sekin, että Venäjä olisi suht huoletta heittäytyä mukaan läntiseen kehitykseen NLn kuukahdettua. Jos mitä, niin teknologiayhteistyötä se olisi tarvinnut. Mutta se olisi edellyttänyt demokratian pelisääntöjen hyväksymistä.....ja sehän ei sopinut. Kun valtaan pääsi turvallisuusorgaanien oma nomenklatuura, niin eipä he siitä vallasta luovu. Kansallisomaisuutta ja luonnonvaroja ovat ryöstäneet kovin harvat, mutta sitäkin pontevammin.

Sotilaallisen turvallisuuden konteksti. Ymmärrän tässä matoisessa maailmassa sen, että jokainen valtio haluaa turvata sotilaallisen turvallisuutensa. Jos ydinasevaltio Venäjä olisi vaan hypännyt demokratiakehitykseen, niin mikä olisi estänyt silti ylläpitämästä sotilaallista pelotetta.....ei mikään. Se olisi sujunut jopa nähtyä paremmin, takuulla, kun ottaa huomioon sen, että teknologiayhteistyöhön olisi ollut muutamaa kertaluokkaa paremmat tsäänssit. Mutta ei.

Kuka ymmärtäisi Venäjää, huokaillaan edelleen. Ja huokaillaan varmasti vielä meidän jälkeemmekin.
 
Jatkokysymys: voiko se olla edes Sattumaa? Tiedän, inhorealismin syvin kukkanen liittyy tähän jatkokysymykseen. :cool: Maailma on viisasta nähdä sellaisena kuin se oikeasti on....toivoa voi ja pitää, mutta todellisuuden ja toivohaaveilun välinen ero on välillä tyrmäävä.

Tietenkään se ei ole sattumaa. Suurvallat tai sellaiseksi pyrkivät ovat aina ja kaikkialla mitä ovat. Eikä sekään ole aivan totta. Nimittäin kaikki muut maat olisivat samanlaisia jos vain saisivat voimaa:).

Sanoisin vielä niin, että toivo on turhaa. Tärkeintä on ymmärtää juuri tuo todellisuuden ja eritoten julkisen toivohaaveilun välinen ero. Suomi on sen verran nuori maa, eikä meillä ole omaa historiaa, joten on luonnollista, että utopioilla saa arvoa julkisessa keskustelussa. Sen sijaan väittäisin, että ulkopolitiikan johdossa on ainakin ennen ollut myös kovaa realismia ja on osittain vieläkin. Valitettavasti ei ehkä kaikissa poliitikoissa, mutta puolueissa on muitakin päättäjinä kuin keulakuvat.
 
Back
Top