Ukrainan konflikti/sota

Aina toisinaan kirjoitellaan, että Venäjän aggressio olisi yhdistänyt ukrainalaiset Venäjää vastaan. Mutta mahtaako se olla totta juurikaan muualla kuin maan länsiosissa, jossa asiantila oli sellainen jo ennen Maidania?

No jaa. Esimerkiksi Ukrainan vapaaehtoisjoukoissa oli vahvana enemmistönä nimenomaan itäukrainalaisia. Maidanillakin oli muuten vahva itäukrainalaisedustus. Kyllä minulla sellainen käsitys on muutenkin, että erään huilon aggressio on vahvistanut muutenkin vahvaa ukrainalaista identiteettiä entisestään. Vuosikymmeniä jatkunut vaino ja russifikaatio on kuitenkin jättänyt jälkensä.

Ohessa yksi esimerkki joka kuvastaa sitä, että Ukraina tuntuu elävän kovin ristiriitaista aikaa.
Tuo on vielä kevyttä. Radassakin on nyrkit heilunut joukolla säännöllisen epäsäännöllisesti. Ukrainalla on vuosikymmenien/useiden sukupolvien projekti yhä edessä oligarkkien, korruption ja muun paskan siivoamisessa, eikä varsinkaan Venäjältä ole mitään apua siihen tulossa - pikemminkin päinvastoin. Minun nähdäkseni, yleisesti ottaen, suunta on ollut melko hyvä, vaikka välillä vaikuttaakin vaikealta.
 
Minun nähdäkseni, yleisesti ottaen, suunta on ollut melko hyvä, vaikka välillä vaikuttaakin vaikealta.
On Ukrainalla ainakin sinänsä kirkkaat tavoitteet: integroituminen sekä EU:hun että NATO:on. Viimeksi muutama päivä sitten Ukrainen pääministeri pyysi Saksalta tukea edellämainittujen jäsenyyksien saavuttamisessa.
Ukraine hopes for Germany's support on its path to EU and NATO – PM

Varsinkin tuo jälkimmäinen tavoite tosin antaa Venäjälle motiivin pitää Ukrainaa löysässä hirressä Donbassin suhteen hamaan tulevaisuuteen asti.
 
Siinähän pitää, jokainen päivä tuota touhua vie Venäjää lähemmäs hajoamistaan sekä lisää ukrainalaisten yhtenäisyyttä. Suomettuminen ei ainakaan ole vaihtoehto.

Pyrkimys EU:hun ja Natoon on kai kirjattu lakiinkin ajat sitten? Useimmat ukrainalaiset toki ymmärtävät hyvin, ettei EU:hun tai Natoon ole asiaa ainakaan pitkään, pitkään aikaan. Luulen, että EU:n assosiaatiosopimuksella ja viisumivapaudella sekä Naton rauhankumppanuudella mennään vielä kauan.
 
Siinähän pitää, jokainen päivä tuota touhua vie Venäjää lähemmäs hajoamistaan sekä lisää ukrainalaisten yhtenäisyyttä. Suomettuminen ei ainakaan ole vaihtoehto.

Pyrkimys EU:hun ja Natoon on kai kirjattu lakiinkin ajat sitten? Useimmat ukrainalaiset toki ymmärtävät hyvin, ettei EU:hun tai Natoon ole asiaa ainakaan pitkään, pitkään aikaan. Luulen, että EU:n assosiaatiosopimuksella ja viisumivapaudella sekä Naton rauhankumppanuudella mennään vielä kauan.
Juuri näin..

Ukrainalaiset varmasti tietävät minkälaiseksi omaa kansaansa alistavaksi roistovaltioksi Venäjä on muuttunut Putinin rikollisen diktatuurin johdosta.. Toki samalla tavalla sen ymmärtää myös venäläiset. Ikävä kyllä näitä rikoksilla sekä kaiken kattavalla korruptiolla omaa valtaansa ylläpitäviä mafiapäälliköitä ja oligarkkeja löytyy aivan liikaa myös Ukrainasta.

Tottakai myös Neuvostoliiton aikana ankaraa pakkovaltaa ylläpidettiin kommunistiseen puolueeseen kuuluvan etuoikeutettun vähemmistön toimesta. Siitä huolimatta kommunistinen ideologia omalla tavallaan ehkäisi yksittäisten poliitikkojen tai valtaapitävien henkilökohtaisen hyötymisen. Samalla se esti myös yhteiskunnan omaisuuden täysimittaisen kavaltamisen jne.
- edelleenkin monet kansalaiset kaipaavat NL:n aikaista kommunismia koska kommunismi ja "työläisten diktatuuri" miellettiin ainakin ideologian tasolla jossain määrin oikeudenmukaiseksi järjestelmäksi.
- siiitäkin huolimatta että kommunismissa ei kansalaisilla ollut minkäänlaisia poliittisia vaihtoehtoja. Jokapäiväistä elämää ja tekemisiä valvottiin erittäin tarkasti jne.
- ehkä sekin oli parempi järjestelmä kuin nykyinen rikollisten johtama ja rajoittamatonta väkivaltaa omia kansalaisiaan kohtaan käyttävä roistovaltio

Kommunismin romahduksen jälkeen Venäjällä ovat etuoikeutettuun asemaan nousseet Putinin diktatuurin taustalla oleva puoluehallinto, armeijan sekä silovikkikkeinä tunnetun FSB:n (entinen KGB) väkivaltakoneisto jne. Neuvostoliiton aikainen kansalaisten yhteinen omaisuus, teollisuus, kauppa ja osin myös luonnonvarat ovat merkittäviltä osin siirtyneet erilaisten rikolliset ja oligarkkien hallintaan jne.
- Putinin diktatuurin vallankäyttöä pyritään oikeuttamaan venäläisellä nationalismilla (hallinto operoi käytännössä täysin samoilla metodeilla kuin Hitlerin kansallissosialismi aikanaan).

Kuten aikanaan Hitlerin Saksa, myös Putin käyttää asevoimiaan naapurivaltioiden sekä niiden osien/alueiden valtaamiseen ja miehityksiin..
- Hitler lähetti miehitysarmeijansa naapurimaihin, Tsekkeihin, Ranskan rajalle Elsassiin jne... Putin miehittää Georgiaa, Moldovan alueita, Itä-Ukrainaa, Krimiä jne.
- voidaan vain odotella koska Putin marssittaa sotajoukkonsa Valko-Venäjälle ja järjestää pikaiset vaalit liittymisestä Venäjään..Aivan samalla tavalla kuin Hitler valtasi Itavallan.
- sitten voidaankin puntaroida mikä rajanaapuri pääsee uudelleen kokemaan Puolan kohtalon v. 1939...ja siihen liittyen myös Suomen asema saatttaa kokea muutoksia..

Jää nähtäväksi mihin suuntaan asiat kehittyy...mutta ehkä myös ukrainalaiset osaavat lukea historiaa ja valita puolensa. Ainakin tällä hetkellä rajaa sekä rintämaa vartioidaan kaikenlaisten aseiden kanssa idän suuntaan. Samalla kun kaikki mahdolliset ovet ovat auki länteen päin.
 
Mitä ihmettä tarkoitat tällä? Mikä ihmeen vahva ukrainalainen identiteetti?

Sama kuin virolainen identiteetti Neukkulan romahduksen jälkeen - ottaa aikansa ennen kuin näkyy kunnolla. Kun Ukrainassa käy, on se kulttuurillisilta vivahteilta täysin erilainen Venäjään verrattuna.
 
Mitä ihmettä tarkoitat tällä? Mikä ihmeen vahva ukrainalainen identiteetti?

Ehkä kannattaisi kaikessa ystävyydessä keskustella ukrainalaisten kanssa. Heiltä saa varmasti parhaat vastaukset..pitää vain osata kysyä oikeita asioita.

Pari esimerkkiä joilla voi hieman kartoittaa em. kansallista identiteettiä:
A) Mihin suuntaan ukrainalaiset haluaisivat oman kotimaansa kehittyvän?
- vaihtoehtoja on varmasti useita, mutta jos pitäisi valita kahdesta: Putinin ja rikollisten johtama Venäjän diktatuuri vs. itsenäisyys sekä oikeusvaltioperiaate, markkinatalous ja länsimainen demokratia/monipuoluejärjestelmä?

B) Tuntevatko ukrainalaiset itsensä omaksi, itsenäiseksi ja muista erottuvaksi kansalaisuudeksi vs. tuntevatko he enemmänkin olevansa venäläisiä?

C) Uskovat he että Ukrainan kansalla kuuluu olla oma itsenäinen alueellinen valtionsa vs. vai onko Ukraina heidän mielestään vain osa Moskovasta hallittua Venäjää?

Jo noilla kolmella kysymyksellä selviää varsin pitkälle se löytyykö ukrainalaisilta omaa identiteettä. Toki ihan samoja asioita olisi syytä kysyä myös monilta suomalaisilta.

Se lienee ymmärrettävää etteivät ukrainalaiset ole tyytyväisiä oman maansa taloudelliseen eikä myöskään poliittiseen/hallinnolliseen tilanteeseen..
- ukrainalaisilla on varmasti aihetta kovaan kritiikkiin ja monet uskovat omalta kohdaltaan voivansa vaikuttaa ainoastaan omiin henkilökohtaisiin valintoihinsa..
- pitäisin todennäköisenä että suuri osa kansalaisista myös tietää ja osaa luetella syitä Ukrainan nykyiseen ahdinkoon. Toisaalta ehkä silti uskoo parempiin aikoihin tulevaisuudessa.
- mutta samalla tavalla asiat ovat monessa muussakin maassa ja valtiossa..näin ajattelee jopa moni suomalainen vaikka meillä asiat ovat menelta osin paremmin kuin Ukrainassa.

Yhtäläistä suomalaisilla ja ukrainalaisilla on se että ainakin vielä toistaiseksi molempien kotimaassa voi epäkohdista puhua ääneen ja jopa yrittää valita sellainen poliittinen puolue jonka kokee parhaiten edustavat omia näkemyksiään. Kuinka paljon sitten voi luottaa poliitikkojen lupauksiin jäänee enemmän ja vähemmän arvoitukseksi. Lienee sama juttu molemmisssa maissa.
- meillä (kuten uskoakseni myös Ukrainassa) voi suhteellisen vapaasti kritisoida myös demokratiaa, markkinataloutta, oman maan hallintoa, oikeusjärjestelmää, jopa maanpuolustusta jne.

Venäjän kansalle samanlaista mahdollisuutta ei ole suotu vielä koskaan maansa ja kansan historian aikana. Juuri tälläkin hetkellä yhteiskunnan asioista ja valtion tulevaisuudesta päättää (omia kansalaisiaan kohtaan) äärimmäiseen väkivallan käyttöön turvautuvat rikolliset. Selvää myös on ettei tällainen rikollisuuteen perustuva pakkovalta jää pitkäaikaiseksi. Sille ei ole olemassa ideologisia edellytyksiä.
 
Mitä ihmettä tarkoitat tällä? Mikä ihmeen vahva ukrainalainen identiteetti?
Vastaan itsekin omalta osaltani, omasta näkemyksestäni.

Ihan heti alkuun sanon, etten ole minkään sortin asiantuntija ukrainalaisen identiteetin tai yleensäkään ukrainalaisten suhteen. Kuitenkin jotenkin näen ja tunnistan sen selkeästi tietyissä tilanteissa.

Tyypilliseen eurooppalaiseen tyyliin Ukrainassa on niin monenmoista väkeä iloisesti sekaisin, ettei siitä aina oikein tahdo saada selvää. Nähdäkseni siellä on edelleen vanhoja kunnon neuvostojääriä, on suuria erikielisiä ja eriasteisesti integroituneita väestöryhmiä (venäläiset ei suinkaan vähäisimpinä) neuvostoaikojen ja niitä edeltävien aikojen jäljiltä. Nämä sekalaiset porukat, etnisyydestä, alueesta, koulutuksesta ja yhteiskunnallisesta asemastaan riippuen identifioituvat johonkin wanhaan alueeseen, etniseen ryhmään ja/tai maahan tms. (tai jopa siihen suureen mahtavaan).

Ukrainalaiset itse eivät ole yhtä homogeeninen kansa kuin suomalaiset tai virolaiset. Meikäläiset ovatkin jopa naurettavan homogeenista kansaa eurooppalaisittain. Toisaalta ukrainalaiset ovat mielestäni jopa vähän vahvemmin kuin keskivertoeurooppalaiset.

Ukrainalaisilla näyttää olevan asioista monenlaista mielipidettä, vahvojakin, sekä kansalaisten keskuudessa, että hallinnon tasolla. Kiivastakin keskustelua osataan niistä käydä, mutta näinhän sen pitääkin olla oikeasti toimivassa demokratiassa. Maidanin mielenosoittajatkaan eivät suinkaan olleet mikään keskenään samanmielinen joukko, vaikka heitä sitoikin vahvasti tietyt senhetkiset asiat yhteen.

Venäläiset ehtivät, Ukrainan hallinnon halvaannustilan jatkuessa, väkivallan keinoin ja läpikorruptoituneiden poliisivoimien avulla saada haltuunsa useita kaupunkeja Ukrainan itäosissa (Donetsk, Luhansk, Slovjansk, Kramatorsk, jne.), ennen kuin ukrainalaiset vapaaehtoisjoukot alkoivat ottaa hommaa haltuunsa. Toisaalta esimerkiksi Harkovassa, Odessassa ja Mykolajivissa ukrainalaiset näyttivät saman tien kaapin paikan terroristeille.

Käpykaartilaisia on riittänyt, moni on menettänyt toivonsa mädän hallinnon ja korruption suhteen ja moni yksinkertaisesti haluaa vain elää elämäänsä jotenkuten ja tehdä töitä kulloisestakin hallinnosta riippumatta, mutta eivät kaikki ole samanlaisia. Eihän Maidaniakaan olisi muuten syntynyt.

Ukrainalaiset ovat joka tapauksessa maassaan ehdoton enemmistö, ovat asuneet ja asuvat paljon laajemmalla alueella kuin nykyinen Ukraina (pl. jossain määrin viime sotien aiheuttamat rajasiirtymät lännessä?). Heillä on myös alueellinen/valtiollinen historiansa aina Kiovan Rusista lähtien (en tiedä miksi jotkut ovat alkaneet kutsua sitä Kiovan Venäjäksi) nyky-Ukrainaan asti. Kieli on myös omanlaisensa, myös kulttuurillisesti, venäjänkieleen nähden, muistuttaen muuten enemmän puolaa kuin venäjää. Vaikka lähes kaikki ukrainalaiset puhuvatkin sujuvasti venäjää, huomattava osa jopa äidinkielenään, siitä ei vain ole pidetty suurta numeroa. Kautta maan tyypillisesti suurissa kaupungeissa puhutaan venäjää ja maaseudulla ukrainaa. Tämä tilanne tietysti elää nyt.

Diaspora. Yli kymmenen miljoonaa ukrainalaista asuu ympäri maailman ja he ovat muodostaneet lukuisia ukrainalaisyhteisöjä ja tyypillisesti tunnustautuvat selkeästi ukrainalaisiksi. Myös Suomessa on aktiivinen ukrainalaisyhteisö, joka järjestää, tai ainakin järjesti ennen koronaa, silloin tällöin erilaisia ruoka-, kulttuuri- yms. tapahtumia.

Kulttuuri. En edes tiedä, mistä aloittaisin. Aihe on laaja. Joka tapauksessa ehdottomasti omanlaisensa. Laitanpa viestin loppuun yhden musavideon, jossa Skrjabin (tunnettu ukrainalainen bändi, sen laulaja Kuzmenko kuoli 2015) melkein kuin vastaa, kun Ukrainalta kysytään 'jak spravi'. Sana 'rujina' tässä muuten tuo minulle mielleyhtymän samannimisenä tunnettuun ajanjaksoon Ukrainan historiassa.

Olen tasan kolmen ukrainalaisen kanssa vaihtanut kasvokkain enemmän kuin pari sanaa. Perheelleen/muille ystäville he hyvin tyypillisesti puhuivat venäjää (en ole ihan satavarma, kun puhuivat niin nopeasti :D) ja minulle, hitaalle suomalaiselle, hitaasti, välillä ukrainaa, välillä englantia tai romaniaa. Ihan sujuvasti. Tai no, englantia eivät suomalaisetkaan välttämättä osaa kunnolla puhua.

En tietystikään tiedä kaikista, mutta nuo ainakin osaavat kertoa, rehellisesti ja pitkään, heille sattuneista jutuista ja varsin usein huonoista, jos erehtyy heille heittämään 'jak spravi'a tms.

En koe heitä lainkaan samanlaisiksi, kuin esimerkiksi tähän mennessä kohtaamiani venäläisiä.

Sori, ihan liian pitkä teksti, enkä jaksanut ihan jokaista kappaletta sijoittaa/kirjoittaa puhtaaksi.


Sanoituksen englanninkielinen käännös. https://lyricstranslate.com/en/ruyina-ruin.html
 
Ehkä kannattaisi kaikessa ystävyydessä keskustella ukrainalaisten kanssa. Heiltä saa varmasti parhaat vastaukset..pitää vain osata kysyä oikeita asioita.

Usko tai älä, koko viime vuosi meni ukrainalaisryhmän kanssa työhelöidessä. En varmaan ole osannut kysyä "oikeita asioita".....en yleensäkään kysele ihmisiltä mitään, kuuntelen.
- pitäisin todennäköisenä että suuri osa kansalaisista myös tietää ja osaa luetella syitä Ukrainan nykyiseen ahdinkoon. Toisaalta ehkä silti uskoo parempiin aikoihin tulevaisuudessa.
- mutta samalla tavalla asiat ovat monessa muussakin maassa ja valtiossa..näin ajattelee jopa moni suomalainen vaikka meillä asiat ovat menelta osin paremmin kuin Ukrainassa.

Taidat sinä uskoa enemmän kuin yksikään tuntemani ukrainalainen. :)

Suomen asiat ovat niin hyvin, että Ukrainan Asiat eivät sovi edes samalle pellolle yhtäaikaa. Viime vuosi opetti minulle ainakin sen, että me suomalaiset olemme melkoisia valittajia....tyhjästä, kun vertaa mm. venäläisten, ukrainalaisten tai vv-sten ongelmiin....kaikki on suhteellista.
 
Sama kuin virolainen identiteetti Neukkulan romahduksen jälkeen - ottaa aikansa ennen kuin näkyy kunnolla. Kun Ukrainassa käy, on se kulttuurillisilta vivahteilta täysin erilainen Venäjään verrattuna.

Onko esimerkkiä, mulla ei tule mitään isoa eroa mieleen?

Virolainen identiteetti on jonkinlainen Ihme, mielestäni. Sama koskee muitakin baltteja. Jumaleissön, olivat NLn alla, Saksan alla ja taas NLn alla ja jälkimmäinen vaihe kesti melkein 50 vuotta. Ja kun vapautuivat, niin ei mennyt monta vuotta, kun virolainen alkoi olla taas virolainen. Olivat kyenneet säilyttämään melkoisesti sitä omaansa, vaikka miehittäjä ei ollut edes kivoimmasta päästä ja kansallisuuden hävittäminen oli monta kertaa SE.

Minä en asiaa niin tunne, mutta olen kuullut monta kertaa miten Viron maaseutu oli valmiiksi virolainen, kun NL kyykkäsi. Olivat säilyttäneet ruoka-laulu-vaate-käsityö-taide-perinteitään niissä oloissa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Aina toisinaan kirjoitellaan, että Venäjän aggressio olisi yhdistänyt ukrainalaiset Venäjää vastaan. Mutta mahtaako se olla totta juurikaan muualla kuin maan länsiosissa, jossa asiantila oli sellainen jo ennen Maidania?

Ohessa yksi esimerkki joka kuvastaa sitä, että Ukraina tuntuu elävän kovin ristiriitaista aikaa.
Itse olen ymmärtänyt, että läntisessä Ukrainassa Café latte kuppien ääressä ei ketään vittuakaan kiinnosta, että kuoleeko itärajalla omia vai ei.
 
Minä en asiaa niin tunne, mutta olen kuullut monta kertaa miten Viron maaseutu oli valmiiksi virolainen, kun NL kyykkäsi. Olivat säilyttäneet ruoka-laulu-vaate-käsityö-taide-perinteitään niissä oloissa.

Ukrainan maaseudulla on tällaista havaittavissa myös. Pari reissua on tullut prätkällä heitettyä ja silmiin pisti juuri perinteiden hehkuttaminen avoimesti. Kansallisvärit ja liput liehuvat välillä kuin propagandassa ja slava Ukraine! -sotkuja näkyy paljon. Myös valtion vaakunaa hehkutetaan lipun värien lisäksi kaikkialla ja se on läntätty about kaikkeen vähänkin viralliseen mukaan.
 
Onko esimerkkiä, mulla ei tule mitään isoa eroa mieleen?
Isovenäläisyyden ja kaiken keisarillisesta Venäjästä ja Neuvostoliitosta nousevan uhon puute. Ukrainassa on alettu korostaa Kiovan Rusin historiaa ihan eri tavalla, ja ortodoksinen kirkko jäsenineen on siellä paljon puhdasoppisempi kuin Venäjän vallanpitäjien työkaluna Venäjällä oleva. Ukrainalaisuus on oikeastaan hyvin samankaltaista kuin venäläisyys oli ennen 1800-luvun mullistuksia ja isovenäläistä uhoa, sellaista vaatimattomampaa ja kauniimpaa.

Ja kun ukrainalaiset (niin ukrainan- kuin venäjänkielisetkin) ovat nykyiseen itäeurooppalaiseen tapaan aika perinteisiä ja hegeliläisiä valtionäkemykseltään, ei tarvittaisi kuin jokin merkittävä valtioapparaatin kellokas, joka nostaisi snellmanilais-hegeliläiseen tapaan Ukrainan vahvaa kansallistunnetta kokevaksi valtioksi. Tai jo iso muutos koululaitoksen opetuksessa auttanee, tosin sitä kautta se tarvitsisi kuitenkin laajaulotteisesti kootun opetussuunnitelman.
 
Kun puhutaan ukrainalaisista niin olisi kyllä syytä tarkentaa keistä oikein puhutaan eli siellä asuu todella paljon ihan puhtaita venäläisiä. Ja on ihan turha kuvitella että heistä kaikista on nyt tullut innokkaita "ukrainalaisia". Näin ei ole käynyt edes Virossa vaikka yleensä elintason joka siis on korkeampi Virossa kuin Venäjällä "auttaa" sopeutumaan.
 
Kun puhutaan ukrainalaisista niin olisi kyllä syytä tarkentaa keistä oikein puhutaan eli siellä asuu todella paljon ihan puhtaita venäläisiä. Ja on ihan turha kuvitella että heistä kaikista on nyt tullut innokkaita "ukrainalaisia". Näin ei ole käynyt edes Virossa vaikka yleensä elintason joka siis on korkeampi Virossa kuin Venäjällä "auttaa" sopeutumaan.
Suurin osa Ukrainan venäjänkielisistä kuitenkin katsoo olevansa ukrainalaisia, ja esimerkiksi nuo vapaaehtois"pataljoonat" olivat venäjänkielisiä, koska venäjänkieliset olivat niissä enemmistö. Muutenkin venäjänkieliset ovat nimenomaan olleet halukkaampia sotimaan Venäjää vastaan Ukrainassa.
 
ortodoksinen kirkko jäsenineen on siellä paljon puhdasoppisempi kuin Venäjän vallanpitäjien työkaluna Venäjällä oleva

Ukrainan ortodoksinen kirkko erosi Moskovan patriarkaatista muistaakseni pari vuotta sitten ja sille myönnettiin kefalia eli itsenäisyys. Joku osa seurakunnista haluaa kuulua edelleen Moskovan patriarkaattiin. Suomen ort.kirkko on aina pyrkinyt pitämään Moskovan patriarkaatin vähintään mailin päässä. :cool: Todella tympeästi on Moskova ja Kreml käyttänyt uskontoa julkeana käsikassarana Venäjällä ja ns. lähiulkomaissa.

Muutama vuosi sitten Venäjän ortodoksisen kirkon Kremliä kohtaan suuntaama "palvelushalukkuus" sai julkisen kolhun, kun Tsaari itse viitoitti kirkon asemaa ja näytti ne reunamerkit, joissa pitää kulkea.

Moskovan kirkon aktiviteetti kertoi ainakin minulle sen, että Putinin jälkeen voi oikeasti tulla joku melkoinen Lordi Humungus, jonka kanssa ei tule kivaa.
 
Usko tai älä, koko viime vuosi meni ukrainalaisryhmän kanssa työhelöidessä. En varmaan ole osannut kysyä "oikeita asioita".....en yleensäkään kysele ihmisiltä mitään, kuuntelen.


Taidat sinä uskoa enemmän kuin yksikään tuntemani ukrainalainen. :)

Suomen asiat ovat niin hyvin, että Ukrainan Asiat eivät sovi edes samalle pellolle yhtäaikaa. Viime vuosi opetti minulle ainakin sen, että me suomalaiset olemme melkoisia valittajia....tyhjästä, kun vertaa mm. venäläisten, ukrainalaisten tai vv-sten ongelmiin....kaikki on suhteellista.

Itse hiukan luulen, että jotkut haluavat uskoa Ukrainalaiseen yhtenäisyyteen ja positiiviseen tulevaisuuteen koska se on mieltälämmittävä ajatus venäjää vastaan.

Ja vieläpä uskon, että jos venäjä haluaisi jostain kumman syystä ottaa koko ukrainan, en usko näkeväni isänmaallisen innon vallassa olevia säntäämässä kymmentuhatpäisinä laumoinan rekrytointipisteille. Melkein veikkaan, että suunta olisi enemmänkin poispäin ikävistä pumpum-laitteista ja kolisevista telaketjuista.

Ukrainan toivo elää siinä, että he pääsevät sympatiasta (ja Saksan ahneudesta) osaksi EU:ta ja sen rahoja nyt, kun kaasuputkikuppaaminen alkaa näyttää kuolevalta bisnekseltä. Voi vain olla sekin vähän heikkoa kun alkavat EU:n vanhatkin maat olla hiukan heikossa hapessa ja intoa yhden uuden konkurssipesän rahoittamiseen saattaa olla vähänlaisesti euroopassa.
 
Suurin osa Ukrainan venäjänkielisistä kuitenkin katsoo olevansa ukrainalaisia, ja esimerkiksi nuo vapaaehtois"pataljoonat" olivat venäjänkielisiä, koska venäjänkieliset olivat niissä enemmistö. Muutenkin venäjänkieliset ovat nimenomaan olleet halukkaampia sotimaan Venäjää vastaan Ukrainassa.
Tätä juuri tarkoitin, puhut siis venäjänkielisistä mutta siellä on myös etnisiä venäläisiä kuten esim krimiläisistä n. 80%. Venäjää puhutaan eniten etelä ja itäukrainassa ja kuten joku täällä sanoikin länsirajan ukrainalaisia osaa ei vähääkään kiinnosta idän sotiminen.
 
Itse olen ymmärtänyt, että läntisessä Ukrainassa Café latte kuppien ääressä ei ketään vittuakaan kiinnosta, että kuoleeko itärajalla omia vai ei.
Samanlaisia heppuleita löytyy riittämiin itäisestä Ukrainastakin. Noiden edustus on hiukan kasvanut koko Ukrainassa, sillä jotkut muut on rintamalla tai jopa sankareina mullissa.

Ukraina ei kuitenkaan ole sodassa de jure ja yhteiskuntaa on pyöritettävä sen mukaisesti.
 
Isovenäläisyyden ja kaiken keisarillisesta Venäjästä ja Neuvostoliitosta nousevan uhon puute. Ukrainassa on alettu korostaa Kiovan Rusin historiaa ihan eri tavalla, ja ortodoksinen kirkko jäsenineen on siellä paljon puhdasoppisempi kuin Venäjän vallanpitäjien työkaluna Venäjällä oleva. Ukrainalaisuus on oikeastaan hyvin samankaltaista kuin venäläisyys oli ennen 1800-luvun mullistuksia ja isovenäläistä uhoa, sellaista vaatimattomampaa ja kauniimpaa.

Ja kun ukrainalaiset (niin ukrainan- kuin venäjänkielisetkin) ovat nykyiseen itäeurooppalaiseen tapaan aika perinteisiä ja hegeliläisiä valtionäkemykseltään, ei tarvittaisi kuin jokin merkittävä valtioapparaatin kellokas, joka nostaisi snellmanilais-hegeliläiseen tapaan Ukrainan vahvaa kansallistunnetta kokevaksi valtioksi. Tai jo iso muutos koululaitoksen opetuksessa auttanee, tosin sitä kautta se tarvitsisi kuitenkin laajaulotteisesti kootun opetussuunnitelman.
Tämä on muuten yksi iso ero venäläisten ja ukrainalaisten välillä noin yleisesti.

Venäjällä korostetaan selkeästi kirkollisuutta ja hengellisyyttä ja juhlitaan näyttävästi voiton päivää. Ukrainassa mennään hillitymmin ja muistellaan sankareiden päivää.
 
Back
Top