Olen tässä vieläkin jäänyt pohtimaan tuota routaisen maan merkitystä maajoukkojen hyökkäyksen kannalta. Valmiiksi asemoidulle tykistöllehän se ei mitään meinaa eikä ilmaiskuille ollenkaan, mutta mikäli halutaan liikkua mahd. tupaten täyteen miinoitettujen teiden ulkopuolella, niin roudan kestävyydellä on alueella liikkuessa varmasti iso merkitys.
En tunne aluetta (olisi kovin antoisaa jos
@vlad olisi vielä osallistumassa keskusteluihimme), mutta oletan sen olevan pääsääntöisesti tasaista, aukeaa, lumen paksuuden olevan maltillinen tai olematon sekä maalajin hietaista tai savista. Tilastoja tutkimalla kävi ilmi, että esim. Kiovasta Chernobylin alueelle, talven pakkaskertymä on pääsääntöisesti joulukkuu-tammikuu vaihteessa siinä 40-60 hujakoilla ja tammikuun ja huhtikuun vaihteessa siinä 120-220 hujakoilla, helmikuun lopussa ehkä 250-350 paikkeilla.
Tähän vällin tungen sitten tämmöisen graafin:
Toisin sanoen, lumen määrästä riippuen (eri käyrät eri lumen paksuuksia) routaa saattaisi olla vuoden vaihteessa se 5-10cm, tammi-helmikuun vaihteessa se 10-20cm ja helmikuun päätteeksi ehkä 20-40cm. Roudan kehittyminen riippuu niin paljon lumen syvyydestä ja kelit vaihtelevat, että se voi tosiasiassa olla alueella olematon tai varsin kantava.
En tiedä minkälaisen roudan paksuuden jokin useita kymmeniä tonneja painava telakalusto vaatii tai mitä joitakin kymmeniä tonneja painavat ajoneuvot vaativat liikuakseen ketterästi, mutta luulisi, että parikymmentä senttiä helposti ainakin. Jalkaväki taas juoksee kevyellä askeleella jo siinä 5cm roudan jälkeen multaisalla maalla.
Hyökkäyksen ajoittamisella tammi-helmikuun paikkeille on toki monia muitakin potentiaalisia syitä, kuten Ukrainan ja muun Euroopan painostaminen kaasuhanojen sulkemisella, mutta uskoisin, että tällä roudan kertymällä on varmaankin osansa.
Jos täällä on nimimerkkejä, joilla on kokemusta raskaan kaluston kanssa multaisella maaperällä tempomisesta, niin jakakaa toki ajatuksenne kaluston liikkuvuuteen ja routaan liittyen.
motolko.help
