Ukrainan konflikti/sota

Enemmän luotan Toverin Pekan arvioihin venäjän valmiudesta. Hänellä on entisenä tiedustelupäällikkönä parempi pohja analyysiin sekä entisenä tankkimiehenä hyvä näkemys mekanisoidun joukon hyökkäysvalmistelusta sekä valmiudesta.

Eiköhän nuo molemmat edellä olleet arvioinnit ikäänkuin täydentäneet toisiaan..ainakin näin ymmärsin. Lainasin tuon toisen koska se oli laajempi ja käsitteli tämän topic'in aihetta kokonaisvaltaisemmin..
 


Reuters: Separatistikomentaja pyytää Venäjän joukkoja Itä-Ukrainaan​

Itä-Ukrainassa separatistikomentaja kehottaa Venäjää lähettämään 30 000 sotilasta vahvistamaan Donetskin kapinallisalueen joukkoja, uutistoimisto Reuters kertoo.

Komentaja Aleksandr Hodakovski sanoo, että separatistijoukot kärsisivät tappion, jos Ukrainan joukot ryhtyisivät suurhyökkäykseen.

Hodakovski kehotti Venäjää lähettämään separatistialueille Grad- ja Uragan-raketinlaukaisujärjestelmiä.

Venäjän tukeman Donetskin separatistialueen johtaja Denis Pušilin sanoi, että täysimittainen sota voi alkaa hetkellä millä hyvänsä ja hänen joukkonsa voivat joutua pyytämään tukea Venäjältä.

Joukkojaan Ukrainan tuntumaan keskittänyt Venäjä on pitkään levittänyt väitteitä siitä, että Ukraina kaavailee hyökkäystä Venäjän tukemille separatistialueille Itä-Ukrainassa.

Venäjän ylläpitämien separatistien lausunnot voi nähdä osana tätä informaatio- ja hermosotaa.
Käytännössä Venäjä pitää taloudellisesti ja sotilaallisesti yllä Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueita ja alueilla toimii jo Venäjän joukkoja.

Kreml ei välittömästi vastannut Reutersin kommenttipyyntöihin.

Venäjällä kommunistien kansanedustajat ovat esittäneet Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueiden tunnustamista itsenäisiksi valtioiksi.

Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov kommentoi, että on vältettävä askeleita, jotka entisestään kiristävät jännitteitä, eikä yrittää kerätä poliittisia pisteitä herkässä tilanteessa.

Lähde: Reuters

Onkohan odotettavissa joku harhautus jonka turvin kalustoa ajetaan asemiin mielikuvitus kansan tasavaltoihin?
 
Kuinka nopeasti hyökkäyskapasiteetti on mahdollista muodostaa?

Pääkaupunkiseudulta suomessa saattaalähteä yli 2000 autoa tunnissa esim joulun viettoon pääväyliä pitkin.

Veikkaisin, että miehistö voidaan valmistella hyökkäyksiin myös etäämmällä eikä nähdyn kaltaista hidasta joukkojen keskittämistä tarvita.

Myös rautateiden osalta pullonkaulaksi tulee varmaan junien purku, mutta panssarivaunut liikahtaa laveteilta pois aika nopeasti.

Jos Venäjä haluaisi (ja olisi valmistellut logistiikan valmiiksi), niin kuinka nopeasti esim 80% Ukrainan rajoille siirretyistä joukoista olisi Muurmannin radan varrella valmiina etenemään kohti Suomea?

Junilla on olemassa maksimipituus. Yleensä se on jotain 500-1000 metrin väliltä. Pituussuunnassa junan hyötysuhde on kaluston osalta jossain 60% kieppeillä. Siitä voi joku matikkanero laskea paljonko kalustoa mahtuu kyytiin. Päälle vielä matkustajavaunut.

Toinen kysymys on, että mikä prioriteetti tälle junaliikenteelle annetaan. Kuinka paljon muu tavarankuljetus saa rataverkolla häiriintyä?

Kolmas kysymys liittyy vaunukapasiteettiin. Paljonko on käytettävissä?

Neljäs kysymys riippuu siitä miten miehistö kuljetetaan. Lentäen vai kaluston mukana?

Tässä on niin paljon muuttujia, että sanoisin homman vievän parista viikosta pariin kuukauteen.
 
Kuinka nopeasti hyökkäyskapasiteetti on mahdollista muodostaa?

Pääkaupunkiseudulta suomessa saattaalähteä yli 2000 autoa tunnissa esim joulun viettoon pääväyliä pitkin.

Veikkaisin, että miehistö voidaan valmistella hyökkäyksiin myös etäämmällä eikä nähdyn kaltaista hidasta joukkojen keskittämistä tarvita.

Myös rautateiden osalta pullonkaulaksi tulee varmaan junien purku, mutta panssarivaunut liikahtaa laveteilta pois aika nopeasti.

Jos Venäjä haluaisi (ja olisi valmistellut logistiikan valmiiksi), niin kuinka nopeasti esim 80% Ukrainan rajoille siirretyistä joukoista olisi Muurmannin radan varrella valmiina etenemään kohti Suomea?
Ei tuollaista operaatiota kyetä salaa organisoimaan..Kaikkea Venäjän asevoimiin liittyvää toimintaa, järjestäytymistä, liikennettä jne. seurataan tarkasti ja reaaliaikaisesti.
- normaalista poikkeavaa toimintaa ja sen tarkoitusta/tavoitteita osataan varmasti arvioida, puolustuksen kannalta riittävän aikaisin. Varsinkin kun monenlaisiin asioihin on puolustuksen osalta valmistauduttu jo etukäteen.
- toisekseen hyökkäysalmistelut kestäisi vähintäänkin joitakin kuukausia, ehkä pidempäänkin.

Hyökkääjä on aina heikoilla tällaisissa tapauksissa. Puolustus ei niinkään.
 


Reuters: Separatistikomentaja pyytää Venäjän joukkoja Itä-Ukrainaan​

Itä-Ukrainassa separatistikomentaja kehottaa Venäjää lähettämään 30 000 sotilasta vahvistamaan Donetskin kapinallisalueen joukkoja, uutistoimisto Reuters kertoo.

Komentaja Aleksandr Hodakovski sanoo, että separatistijoukot kärsisivät tappion, jos Ukrainan joukot ryhtyisivät suurhyökkäykseen.

Hodakovski kehotti Venäjää lähettämään separatistialueille Grad- ja Uragan-raketinlaukaisujärjestelmiä.

Venäjän tukeman Donetskin separatistialueen johtaja Denis Pušilin sanoi, että täysimittainen sota voi alkaa hetkellä millä hyvänsä ja hänen joukkonsa voivat joutua pyytämään tukea Venäjältä.

Joukkojaan Ukrainan tuntumaan keskittänyt Venäjä on pitkään levittänyt väitteitä siitä, että Ukraina kaavailee hyökkäystä Venäjän tukemille separatistialueille Itä-Ukrainassa.

Venäjän ylläpitämien separatistien lausunnot voi nähdä osana tätä informaatio- ja hermosotaa.
Käytännössä Venäjä pitää taloudellisesti ja sotilaallisesti yllä Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueita ja alueilla toimii jo Venäjän joukkoja.

Kreml ei välittömästi vastannut Reutersin kommenttipyyntöihin.

Venäjällä kommunistien kansanedustajat ovat esittäneet Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueiden tunnustamista itsenäisiksi valtioiksi.

Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov kommentoi, että on vältettävä askeleita, jotka entisestään kiristävät jännitteitä, eikä yrittää kerätä poliittisia pisteitä herkässä tilanteessa.

Lähde: Reuters

Onkohan odotettavissa joku harhautus jonka turvin kalustoa ajetaan asemiin mielikuvitus kansan tasavaltoihin?
Jonkin aikaa sitten esillä ollut joukkojen huoltoon liittyvä petosoikeudenkäynti paljasti että Itä-Ukrainassa on jo aikaa sitten ollut ainakin tuo 30000 Venäjän sotilasta huollettavana. Kalustoa on tuonne roudatta ilmeisesti ihan riittävästi.
 
Jonkin aikaa sitten esillä ollut joukkojen huoltoon liittyvä petosoikeudenkäynti paljasti että Itä-Ukrainassa on jo aikaa sitten ollut ainakin tuo 30000 Venäjän sotilasta huollettavana. Kalustoa on tuonne roudatta ilmeisesti ihan riittävästi.
Niin se taisikin olla se muonitus keissi jos en ihan väärin muista :unsure:
 
Kuinka nopeasti hyökkäyskapasiteetti on mahdollista muodostaa?

Pääkaupunkiseudulta suomessa saattaalähteä yli 2000 autoa tunnissa esim joulun viettoon pääväyliä pitkin.

Veikkaisin, että miehistö voidaan valmistella hyökkäyksiin myös etäämmällä eikä nähdyn kaltaista hidasta joukkojen keskittämistä tarvita.

Myös rautateiden osalta pullonkaulaksi tulee varmaan junien purku, mutta panssarivaunut liikahtaa laveteilta pois aika nopeasti.

Jos Venäjä haluaisi (ja olisi valmistellut logistiikan valmiiksi), niin kuinka nopeasti esim 80% Ukrainan rajoille siirretyistä joukoista olisi Muurmannin radan varrella valmiina etenemään kohti Suomea?
Täällä on jo jotain noista junista mainittukin, mutta olisikohan turvallista arvioida, että prikaatin liikuttamiseksi tarvitaan noin 60 vaunuisia, siis hyvin pitkiä (800-1000m) junia 25-35 kappaletta. Kun junilla on semmoinen ominaisuus, että jonnekin ajettu juna pitää saada myös sieltä pois, että on tilaa lisäjunille, niin aikamoinen kalabaliikki siinä on yhdenkin prikaatin siirtämisessä ja aikaa kulunee 5+ päivää. Siinä on myös muu liikenne jouduttu melkolailla siirtämään toissijaiselle prioriteetille.
Mutta keskeisintä on kuitenkin saada koko huolto paikalle, prikaatit ei siirry eikä taistele ilman huoltoa.
Sotaan lähtö ja Joulun viettoon lähtö pk-seudulta on melkolailla eri asia. Eiköhän tuossa mene kuukausia vaikka vanja pinnistäisi ihan täysillä.
 
Jos verrataan toiseen maailmansotaan, niin prikaati vaatii 1500-2000 vaunua ja toisen maailmansodan aikaan tuollainen määrä liikkui vajaassa päivässä. Voisi ajatella että kuljetuskapasiteetti on kasvanut niistä ajoista.

Yksittäinen linja veti jo silloin 1000 vaunua päivässä.

Veikkaan että hyökkäysinfra saadaan näin 2020 luvulla kohteeseen nopeammin kuin täällä moni uskookaan.

Toki isoimpia hyökkäyksiä valmisteltiin sadoilla tuhansilla vaunuilla sotamateriaalia.

Thus, during the first three months of the Kursk campaign (March to July 1943), three major rail lines averaged about 2,800 cars with military cargo per day, reaching a daily peak of 3,249 in May.

 
Jos verrataan toiseen maailmansotaan, niin prikaati vaatii 1500-2000 vaunua ja toisen maailmansodan aikaan tuollainen määrä liikkui vajaassa päivässä. Voisi ajatella että kuljetuskapasiteetti on kasvanut niistä ajoista.
Vasta lukemassani Tie Itään kirjassa väitettiin että kun saksalainen divisioona siirrettiin ennen jatkosodan alkua Norjasta Ruotsin läpi Suomeen siinä tarvittiin 3000 vaunua.
 
Yhteenvetoa
Eri tietolähteisiin perustuen Venäjällä on Ukrainan vastaisella rajalla nyt 127-138 tuhatta sotilasta / n.83 BTG:a (= 50% kaikista Venäjän BTG:sta). Lisäksi 14 BTG:a on matkalla kohti rajaa atm mikä nostaa kokonaismäärän n.100 BTG:iin. Edellä nostettiin esiin mielikuvitustasavalloissa olevat venäläiset sotilaat, joita voisi olla jopa 30 tuhatta. Tämä alkaa vastata kokonaisuudessaan jo tällä hetkellä sitä skenaariota joukkojen määrästä, minkä Yhdysvallat joulukuun alussa on ennustanut kerättävän vuoden alkupuolella ja olevan riittävä Ukrainan operaatioon = n.175 000 sotilasta. Media ei vaan ymmärtääkseni tässä vaiheessa laske Luhansk/Donetsk alueen yksiköitä mukaan (tai kukaan muukaan?) kokonaisuuteen vaan ainoastaan Venäjän maaperällä olevat yksiköt.
 
Yhteenvetoa
Eri tietolähteisiin perustuen Venäjällä on Ukrainan vastaisella rajalla nyt 127-138 tuhatta sotilasta / n.83 BTG:a (= 50% kaikista Venäjän BTG:sta). Lisäksi 14 BTG:a on matkalla kohti rajaa atm mikä nostaa kokonaismäärän n.100 BTG:iin. Edellä nostettiin esiin mielikuvitustasavalloissa olevat venäläiset sotilaat, joita voisi olla jopa 30 tuhatta. Tämä alkaa vastata kokonaisuudessaan jo tällä hetkellä sitä skenaariota joukkojen määrästä, minkä Yhdysvallat joulukuun alussa on ennustanut kerättävän vuoden alkupuolella ja olevan riittävä Ukrainan operaatioon = n.175 000 sotilasta. Media ei vaan ymmärtääkseni tässä vaiheessa laske Luhansk/Donetsk alueen yksiköitä mukaan (tai kukaan muukaan?) kokonaisuuteen vaan ainoastaan Venäjän maaperällä olevat yksiköt.

Alueen "tasavalloissa" on myös 40.000-50.000 paikallista sotimassa Venäjän puolella.

Vahvuudet pikemminkin yli 200.000 itänaapurilla.
 
Yhteenvetoa
Eri tietolähteisiin perustuen Venäjällä on Ukrainan vastaisella rajalla nyt 127-138 tuhatta sotilasta / n.83 BTG:a (= 50% kaikista Venäjän BTG:sta). Lisäksi 14 BTG:a on matkalla kohti rajaa atm mikä nostaa kokonaismäärän n.100 BTG:iin. Edellä nostettiin esiin mielikuvitustasavalloissa olevat venäläiset sotilaat, joita voisi olla jopa 30 tuhatta. Tämä alkaa vastata kokonaisuudessaan jo tällä hetkellä sitä skenaariota joukkojen määrästä, minkä Yhdysvallat joulukuun alussa on ennustanut kerättävän vuoden alkupuolella ja olevan riittävä Ukrainan operaatioon = n.175 000 sotilasta. Media ei vaan ymmärtääkseni tässä vaiheessa laske Luhansk/Donetsk alueen yksiköitä mukaan (tai kukaan muukaan?) kokonaisuuteen vaan ainoastaan Venäjän maaperällä olevat yksiköt.

Media toisti jo syksyllä lukemaa 110t, siirtoja on jatkettu sen jälkeen jatkuvasti. Aina vain 110t, uskoisin että enemmän.
 
Dilemma, Venäjän toimien suhteen on ikäänkuin monitahokas joka muuttuu katselukulmasta lähtien. Jonkinlaista, sinänsä rationaalisella tavalla perusteltua hahmotelmaa Venäjän liikkeistä on mahdollista saada.

Mutta tulkinta tuottaa kerta kerrasta merkittäviä haasteita.

Ja toisaalta, yhtälailla, itse toimet voivat olla myös siinä, ei-tarkastelun-alla olevia.

Kaikkineen. Venäjä saattaa hyvinkin olla voittopuolella, tässä nykyisessä tilanteessa. Ml. rajoitukset viennissä.
 
Alueen "tasavalloissa" on myös 40.000-50.000 paikallista sotimassa Venäjän puolella.

Vahvuudet pikemminkin yli 200.000 itänaapurilla.
Lisäksi sitten siellä olevan väestön asevelvollisuus, mikäli et laskenut niitä tuohon mukaan. Liekö näitä varten varattu ne T-62:t joita sinne joskus kyörättiin...

Aika karua donbassilaisille kyllä joutua miehittäjän sotaväkeen, jos on Ukraina-mielinen.
 
Jos verrataan toiseen maailmansotaan, niin prikaati vaatii 1500-2000 vaunua ja toisen maailmansodan aikaan tuollainen määrä liikkui vajaassa päivässä. Voisi ajatella että kuljetuskapasiteetti on kasvanut niistä ajoista.

Yksittäinen linja veti jo silloin 1000 vaunua päivässä.

Veikkaan että hyökkäysinfra saadaan näin 2020 luvulla kohteeseen nopeammin kuin täällä moni uskookaan.

Toki isoimpia hyökkäyksiä valmisteltiin sadoilla tuhansilla vaunuilla sotamateriaalia.

Thus, during the first three months of the Kursk campaign (March to July 1943), three major rail lines averaged about 2,800 cars with military cargo per day, reaching a daily peak of 3,249 in May.

Niin, esim. 30 junaa x 60 vaunua on 1800 vaunua.
Mikäli juna ei ole yli 900 metrin mittainen, sen saa mahtumaan vielä sivuraiteelle. Jos se ei mahdu, tulee yksiraiteisella rautatiellä lievää suurempia ongelmia.
Siinä samalla radalla pitää kuljettaa myös näiden joukkojen huoltoliikenne. Tuommoisen 30 junan lastaamiseen ja purkamiseen menee aikansa, samoin niiden sovittamiseen muun liikenteen sekaan.

Kurskin osalta annetussa kuljetuskapasiteetissa lienee mukana molemmat suunnat. Tästä muuten hyvin voi havaita että Neuvostoliittohan ei olisi yksin kyennyt millään suorittamaan näitä operaatioita; siis ilman länsiapua. Suurin osa heidän rautatiekalustostaan tuli jenkeistä. (Ja kuorma-autoista, jalkineista, ..).
 
Lisäksi sitten siellä olevan väestön asevelvollisuus, mikäli et laskenut niitä tuohon mukaan. Liekö näitä varten varattu ne T-62:t joita sinne joskus kyörättiin...

Aika karua donbassilaisille kyllä joutua miehittäjän sotaväkeen, jos on Ukraina-mielinen.
Onkohan ne T-62:t olleet koulutuskäytössä reservillä, ja mikähän niiden valmius mahtaa olla. On kuitenkin jokunen vuosi vierähtänyt siitä kun ne sinne jonnekin siirrettiin. Ja, mahtaako kovin nuota kyseiselle aseelle koulutettua miehistöä löytyä - mikä mahtaa olla taisteluarvo.
 
Junilla on olemassa maksimipituus. Yleensä se on jotain 500-1000 metrin väliltä. Pituussuunnassa junan hyötysuhde on kaluston osalta jossain 60% kieppeillä. Siitä voi joku matikkanero laskea paljonko kalustoa mahtuu kyytiin. Päälle vielä matkustajavaunut.

Toinen kysymys on, että mikä prioriteetti tälle junaliikenteelle annetaan. Kuinka paljon muu tavarankuljetus saa rataverkolla häiriintyä?

Kolmas kysymys liittyy vaunukapasiteettiin. Paljonko on käytettävissä?
Venäjällä yli kilometrin mittaiset junat ovat yleisiä. Tämä näkyy esimerkiksi veturien mitoituksessa jotka ovat selvästi järeämpiä kuin Suomessa. Venäjältä Suomeen tulevat junat joudutaan usein jakamaan useampaan osaan ennen kuin ne jatkavat matkaa Suomessa.

Sopiva prioriteetti näille junille järjestynee, eikä diktatuurissa taida suuremmin olla valittamisen varaa asian suhteen.

Tavaravaunuja Venäjällä on noin suuruusluokkaa 1,0–1,2 miljoonaa. Nämä ovat suurimmalta osin ns. yleistavaravaunuja eli yleiskäyttöisiä matalalaitaisia avovaunuja, korkealaitaisia avovaunuja ja umpivaunuja. Yleiskäyttöisyyden ansiosta vaikkapa panssarikaluston kuljettamiseen soveltuvia vaunuja on paljon, kun sotilaskuljetusten tarpeet on luonnollisesti huomioitu vaunujen suunnittelussa jo neuvostoaikana.
 
Back
Top