Yksi kuva näyttää: Näin riippuvainen Suomi on Venäjän öljystä – kaupan katkeaminen aiheuttaisi hintashokin
Asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että ”energia-ase” otetaan käyttöön Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
Energiakaupan katkaisu Venäjältä nostaisi Euroopassa energian ja polttoaineiden hintoja. PENTTI J. RÖNKKÖ
Elli Harju
[email protected]
Tänään klo 9:00
- Energia-asiantuntija Peter Lundin mukaan energiakaupan katkaisu olisi länneltä kovin mahdollinen pakotekeino.
- Myös Venäjä voisi sulkea energiahanat vastapakotteena.
- Energiakaupan loppu nostaisi energian ja polttoaineen hintaa Euroopassa, ja sillä voisi Lundin mukaan olla laajat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.
Euroopan unionin ja Venäjän välinen energiakauppa voi pahimmassa tapauksessa katketa Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, arvioi Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori
Peter Lund. EU:n mukana kauppa katkeaisi myös Suomen ja Venäjän välillä.
Tähän mennessä EU:n ja Yhdysvaltojen asettamat pakotteet eivät ole vaikuttaneet energian tuontiin Venäjältä. ”Energia-ase” olisi Lundin mukaan dramaattinen päätös, jolla olisi mittavat vaikutukset niin Eurooppaan kuin Venäjälle – päätös näkyisi myös ihmisten sähkölaskussa ja bensapumpuilla.
Lund arvioi, että kauppa on mahdollista katketa joko EU:n asettamilla pakotteilla tai Venäjän vastapakotteilla.
– Se on kova kortti, jos Eurooppa sanoo, että me emme osta. Se on todennäköisesti viimeinen iso sanktio, mitä voidaan laittaa. Sen jälkeen jäljelle jäävät sotilaalliset toimenpiteet, Lund sanoo.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton ennustepäällikkö
Markku Lehmus arvioi, että on olemassa mahdollisuus, että keino otettaisiin käyttöön.
– Sanoisin, että se on äärimmäinen keino. Mutta kyllähän tässä äärimmäiset keinot ovat olleet esillä myös. Sellaisia voidaan harkita sitten, kun tilanne on todella paha, Lehmus sanoo.
Riippuvuus Venäjän energiasta
Lund ja Lehmus eivät usko, että Suomen valtio tai suomalaiset yritykset, kuten Neste, tekisivät päätöstä kaupan katkaisusta Venäjälle yksin, vaan päätös olisi esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen.
Ranskan mukaan
Euroopan energiaministerit kokoontuvat maanantaina hätäkokoukseen Brysseliin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Suomessa energian vastuuministeri on elinkeinoministeri
Mika Lintilä (kesk).
Lund arvioi, että kokouksessa pöydällä on esimerkiksi kysymykset siitä, voisiko Eurooppa katkaista energiahanat Venäjälle ja miten toimitaan, jos kauppa lopuu. Taustalla on energian hintojen nousu jo ennen laajamittaista sotaa Ukrainassa, ja sota nostanee hintoja entisestään.
EU pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2050, ja Venäjältä tuotavasta fossiilisesta polttoaineesta pyritään siis irti joka tapauksessa vähitellen. Vielä Eurooppa ja Suomi on kuitenkin riippuvaisia Venäjän energiasta. Venäjä on Euroopan tärkein energiakumppani.
Suomen tilanne tulee selväksi yllä olevasta taulukosta: kaikki maakaasu ja noin 90 prosenttia raakaöljystä tuli vuonna 2019 Venäjältä. Maakaasun osuus on Suomen energiapaletista pieni, ja tuonnin arvo oli noin 500 miljoonaa euroa. Sen sijaan raakaöljyä tuotiin noin 4,5 miljardilla ja öljytuotteiden miljardilla. Kokonaisuudessaan Suomen energiatuonnista noin 60–65 prosenttia tulee Venäjältä, Lund sanoo.
Puolestaan koko Euroopassa öljystä yli neljännes tulee Venäjältä. Esimerkiksi Saksan, Italian ja Itä-Euroopan maiden lämmitys on puolestaan hyvin riippuvainen Venäjän maakaasusta.
– Kun verrataan suhdetta maan kokoon ja Venäjän energian käyttöön, Suomi on kärkimaita, Lund sanoo energiariippuvuudesta.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Etlan Markku Lehmus arvioi, että pitkän tähtäimen hankkeiden osalta Suomi voi tehdä itsenäisiä päätöksiä. Näin on tapahtumassa Fennovoiman ydinvoimalahankkeen osalta, josta ministeri Mika Lintilä sanoi, että hankkeen rakennuslupaprosessi jäädytetään. Venäläisyhtiö on hankkeen osaomistaja. ALMA-MEDIAN ARKISTO/FENNOVOIMA
Mitä energiakaupan katkaisu tarkoittaisi?
Lund arvioi, että mikäli energiakauppa Venäjälle katkaistaisiin, että Suomessa ei tulisi huutavaa energiapulaa. Hän arvioi, että sekä energian että polttoaineiden hinta kuitenkin nousisi.
– Voi hyvin olla, että ei noin vain löydy Euroopan kokoiselle alueelle lisäöljyä. Öljyn varmuusvarastoilla voidaan lieventää tilannetta, mutta öljyn hinta nousisi aivan uusiin lukemiin, Lund sanoo.
– Se vaikuttaa myös kuluttajiin bensiinin hinnassa. Puhuttaisiin hintashokista samaan tapaan kuin öljykriisin aikaan tai vuosina 2007–2008 ennen finanssikriisiä. Se aikaa myöden vaimenisi, kun saadaan lisää tuotantokapasiteettia käyttöön, hän jatkaa.
Keski-Euroopassa venäläinen kaasu on merkittävä kotitalouksien lämmittäjä. Jos venäläisen kaasun osuus pitäisi korvata, se näkyisi sähköntuotannossa myös Keski-Euroopassa, Lund arvioi.
– Jos Keski-Euroopassa sähkön hinta nousee, niin nousee meillä pohjoismaissakin.
Peter Lund pitää energiakaupan katkaisua mahdollisena, koska ”energia-asetta” on käytetty aiemminkin. Venäjä katkaisi maakaasun viennin Ukrainaan vuonna 2006 hintakiistaan liittyvänä poliittisena toimena. Ukraina oli kaasuputken kauttakulkumaa, jolloin kaasun saanti lakkasi myös monessa muussa Euroopan maassa. MAURI RATILAINEN
Energiakaupan katkeaminen olisi kova isku sekä Venäjän että Euroopan taloudelle. Lund arvioi, että se tarkoittaisi Venäjälle jopa 100 miljardin luokan vuosittaista tulonmenetystä.
Suomessa suuret tappiot nähtäisiin yrityspuolella, esimerkiksi Nesteen ja Fortumin kaltaisissa yhtiöissä.
Suomessa raakaöljyä Venäjältä ostaa ja jalostaa käytännössä vain Neste Oy, joka ostaa lähes kaiken raakaöljynsä Venäjältä. Lund sanoo, että öljyn voisi ostaa muualtakin, mutta kysymys kuuluu mistä ja millä hinnalla.
Fortumin tytäryhtiö Uniper tuo kaasua Venäjältä Eurooppaan. Lisäksi yhtiö on tehnyt miljardi-investoinnit Venäjälle ja Nordstream-kaasuputkeen, joiden hyöty valuisi hukkaan, Lund arvioi.
– Uniperin liikevaihto on suurempi kuin Suomen valtion budjetti, Lund huomauttaa.
Laajat sosiaaliset vaikutukset
Lund muistuttaa, että Venäjän energiakaupan katkaisemiseen liittyy myös suuri sosiaalinen kysymys: mikäli energian ja polttoaineiden hinnat nousevat merkittävästi, seurauksena voi olla energiaköyhyyttä ja levottomuutta Euroopassa.
– Tästä voi tulla ketjureaktio, joka murentaa jo Euroopan unionia. Siksi voin kuvitella, että mietitään tarkasti, käyttääkö Eurooppa energia-asetta ja jos Venäjä käyttää, miten toimitaan solidaarisesti jäsenmaiden välillä, jotta ei synny valtavia sosiaalisia ongelmia, Lund sanoo.
– Jos ajatellaan, että bensa lähestyisi kolmea euroa ja ihmiset eivät voisi maksaa sähköstä, kyllä se merkitsee valtavaa haastetta koko Euroopan unionille, Lund jatkaa.
Lund arvioi, että Yhdysvalloista tuotavalla kaasulla voisi osin korvata kaasun menetystä Euroopassa, mikäli maat sopivat tästä keskenään. Lundin mukaan keskeinen kysymys on, saisiko Eurooppa Yhdysvalloilta kaasua samaan sopimushintaan kuin Venäjältä, vai kriisin nostattamaan korkeaan markkinahintaan.
– Tässä punnitaan Yhdysvaltojen ja Euroopan transatlanttisen suhteen syvyyttä. Auttaako Yhdysvallat Eurooppaa vai joudummeko me maksamaan viulut, ja Yhdysvallat tienaa, Lund sanoo.
Lundin mielestä on nähtävissä merkkejä siitä, että Yhdysvaltojen ja Euroopan energiayhteistyöstä on keskusteltu: viikonloppuna Saksa, Italia ja muut aiemmin vastaan hanganneet maat ovat ilmoittaneet suostuvansa sittenkin pudottamaan Venäjän pois Swift-rahansiirtojärjestelmästä.
Swift-pakotekeino vaikuttaisi myös Venäjän ja lännen energiakauppaan. Lund uskoo, että Keski-Euroopan maiden myöntymiseen vaikuttaa se, että niiden kaasun ja öljyn saanti on luvattu turvata jostain muualta, esimerkiksi Yhdysvaltojen lisäksi sen liittolaisilta Persianlahdelta.
– Selvää on, että jonkinlaisia takeita on annettu, Lund sanoo.
. 
