Ukrainan konflikti/sota

Mietiskelen tässä ruotsalaista fantasiaa. Saabilla laaditaan esitystä AT4-singoista. "Jåå, Ukrainassa Harkovan taistelussa silloin heti helmikuussa oli paljon näitä. 148 kappaletta ammuttiin. Näistä 95 kappaletta osui ja niistä jokaisella tuli läpäisy... Taitavia ampujia ukrainalaiset, varsinkin naiset. En nyt viitsi luetella, montako ruskipoikaa lähti esi-isiään niillä tapaamaan, mutta sanotaanko että numero on huomattavan suuri."
123.JPG
 

Ilmeisesti Pantsir-S2 unohtunut keskelle peltoa. En ihan varma ole, mikä Pantsirin versioista tuo on, mutta tutkan mallin perusteella veikkaisin S2 mallia.
Kelirikko näkyy hyvin. Kaikki ajoneuvot jotka ovat poikenneet tieltä ovat jääneet kiinn

Ilmeisesti Pantsir-S2 unohtunut keskelle peltoa. En ihan varma ole, mikä Pantsirin versioista tuo on, mutta tutkan mallin perusteella veikkaisin S2 mallia.
Kelirikko - rasputitsa 🤫
 

Venäjän aggressio pakottaa Suomen siivoamaan kaappinsa vanhoista kerrostumista – uusi yhteenkuuluvuus on syytä käyttää harkiten​

Suomessa sijaa saanut uusi yhteenkuuluvuus kysyy meiltä myös ennennäkemätöntä vastuuta. Jokainen koulukiusauksen ele, kadulla tai työpaikalla osoittelu ja muu fyysisen tai henkisen koskemattomuuden loukkaus on suora syöttö Putin-trollien lapaan, kirjoittaa HS:n päätoimittaja Antero Mukka.

Eduskunnan täysistunto ja istuntosali Helsingissä 14. joulukuuta 2021.

Eduskunnan täysistunto ja istuntosali Helsingissä 14. joulukuuta 2021. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Antero Mukka HS

13:41

SIITÄ on jo toistakymmentä vuotta, kun päädyin tyhjentämään syntymäkotini vanhempieni kuoleman jäljiltä. Vastassa oli kerrostumia menneiden vuosikymmenten ajalta. Sota-ajan eläneet vanhempani olivat omaksuneet säästäväisyyden hyveen, pahaan päivään varautumisen. Mikään arkinenkaan tarpeisto ei ollut liian arvotonta pois heitettäväksi.

Roskalava ja kirpparikuorma täyttyivät, kun siivoustyö eteni kaappi ja varasto kerrallaan.


Tuntuu kuin Suomi olisi nyt samassa tilanteessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mitä suurimmassa määrin Suomen asia, ja joudumme asemoimaan itsemme uudelleen nopeasti muuttuvassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössä.


Samalla joudumme tekemään tiliä oman menneisyytemme kanssa. Kun uutta rakennetaan, joudumme väistämättä siivoamaan kaapeistamme myös kerrostumia, joiden parasta ennen -päivä on jäänyt auttamatta taakse.


TIIVIISIIN taloussiteisiin, henkilökohtaisiin kontakteihin ja sujuvaan arkiseen naapuruuteen perustunut käsitys Suomen ja Venäjän erityissuhteesta asettuu nyt uuteen valoon. Moni suomalainen on viime päivinä päätynyt pohtimaan, perustuiko liian pitkään jatkunut Venäjän yliymmärtäminen vähin erin normalisoituvana naapurina liikaan toiveikkuuteen, harhaluuloon demokratian ja länsimaisen arvomaailman vääjäämättömästä voittokulusta. Kyynisempi tulkinta on se, että katsoimmeko liian pitkään ja selitellen tuurijuopon isäpuolen oikkuilevaa käytöstä.

Lue lisää: Suomella ei ole erityistä ymmärrystä Venäjästä


Huonot merkit olivat pitkään kaikkien luettavissa niin Venäjän sisäisestä demokratiavajeesta ja sitä ylläpitävästä väkivallasta kuin pyrkimyksestä vahvistaa asemaansa kansainvälisenä toimijana puhtaasti voimankäytön varaan.


Venäjä tulee aina olemaan naapurimme, ja joudumme varmasti löytämään tähän maailmanaikaan ja eurooppalaiseen arvopohjaan sopivat keinot tulla toimeen hankalankin naapurin kanssa. Nyt on kuitenkin koittanut se päivä, jolloin liturgiaan ja silmien sulkemiseen perustuva Paasikiven-Kekkosen linjan jatkoaika tuli tiensä päähän.


SUOMI on EU-jäsenyyden myötä asettunut monella mittarilla tiiviiksi osaksi länsimaista arvoyhteisöä. Siitä, mihin sakkiin kuulumme, ei pitäisi kenelläkään olla epäselvyyttä. Jos Suomi olisi talo, keittiöt ja kamarit ovat tupatarkastuksessa ajanmukaisessa kunnossa, viimeisen päälle olevia kodinkoneita myöten. Huoltofirmankin kanssa on kohtuullisen toimiva yhteistyö, vaikka sitovaa kontrahtia ei ole vielä rohjettukaan tehdä.

Tuon viimeksi mainitun joudumme nyt ratkaisemaan, kun käymme kaapeissamme lojuvien luurankojen kimppuun.


Ukrainan tilanteen takia voivat asetelmat liikahdella myös kotimaan politiikassa. Tilanne lähialueillamme on poikkeuksellisen jännittynyt, vaikka Suomeen ei suoraa turvallisuusuhkaa kohdistukaan. Tämänkaltaisissa tilanteissa kansalaiset hakeutuvat ymmärrettävästi vakaimpina ja kokemukseltaan uskottavimpina pidettyjen poliittisten johtajien perässä kulkijoihin. Lähiviikot tulevat näyttämään, keiden kyvykkyys kriisioloissa vakuuttaa suomalaiset äänestäjät parhaiten.


Selvältä näyttää se, että menneisyyteen takertuminen ei ole tässä se voittava konsepti. Tässä mielessä useammilla aikanaan valtiomiesainekseksikin arvioiduilla tunnetuilla poliitikolla voi olla liikaa menneisyyden painolastia.


Tässä tilanteessa liika ymmärrys Vladimir Putinin ja Venäjän toimintaa kohtaan ei osoita keneltäkään järin hyvää tilannetajua. Tämä koskee myös henkilöiden menneiden toimien arviointia, ei vain näinä viikkoina lausuttuja asioita.


AJALLISEN perspektiivin rinnalla myös asioiden mittakaava tässä ajassa asettuu uuteen asentoon. Koronapolitiikkaan, maahanmuuttoon, bensan hintaan tai ylipäänsä identiteettipolitiikkaan kytkeytyvät ristiriidat näyttäisivät ainakin toviksi asettuneen taustalle. Pelonsekainen kokemus siitä, että nyt tapahtuu jotakin oikeasti merkityksellistä, koko maailmanrauhaa uhkaavaa, saakin monet vielä vähän aikaa sitten poliittisena käyttövoimana toimineet näkemyserot näyttämään naurettavan itsetarkoitukselliselta naljailulta ja riidankylvöltä.

Keskeiset poliittiset jakolinjat koskevat varmaankin nyt Suomen uudelleenasemoinnin nopeutta ja muutoksen kulmakerrointa, ei suuntaa itsessään.


Tietoisesti itsensä systeemioppositioon määrittävät voimat ajavat nyt itsensä marginaalin marginaaliin. Jos koronatoimia vastaan saattoi vielä marssia muka patrioottina, nyt jäljellä olevien foliohattujen alta paljastuvat vääjäämättä epäisänmaallisten trollien tarkoitushakuiset kasvot.


SUOMESSA sijaa saanut uusi yhteenkuuluvuus kysyy meiltä myös ennennäkemätöntä vastuuta. Vahva maanpuolustustahto ja vilpitönkin pyrkimys siivittää hyvän voittoa pahasta johtaa helposti ylivirittyneeseen kansallistunteeseen, jossa syyllisiksi tilanteeseen osoitetaan syyttömiä sivullisiakin.

Ylilyöntejä kannattaa kaihtaa.

Juuri nyt meillä suomalaisilla on kaikki syyt pitää henkilökohtaisestikin huolta siitä, että täällä elävän ja asuvan venäjänkielisen väestön käsitys uudesta kotimaastaan turvallisena, inhimillisenä ja sivistyneenä länsimaana säilyy ja vahvistuu. Ukrainan tilanne on itsessään monille perheille traumaattinen kokemus, kun ne joutuvat pohtimaan suhdettaan asiaan paitsi itsensä myös mahdollisten Venäjällä tai Ukrainassa asuvien sukulaistensa ja ystäviensä asemista.

Putinin sotaretki ei ole täällä koulua käyvän lapsen tai suomalaisen yhteiskunnan eteen työtä tekevien perheenisien ja -äitien syytä. Jokainen koulukiusauksen ele, kadulla tai työpaikalla osoittelu ja muu fyysisen tai henkisen koskemattomuuden loukkaus on suora syöttö Putin-trollien lapaan. Jokaista tällaista kokemusta tullaan käyttämään hyväksi Venäjän aggressioiden oikeutuksessa.


TAVALLISIA venäläisiä on ylipäänsä vaikea nähdä syyllisinä muuhun kuin kenties välinpitämättömyyteen kehityksen sivustaseuraajina. Venäjä ei ole oikeasti demokratia, jossa asioiden kulkuun voisi vaikuttaa äänestämällä. Muutamia uskalikkoviestimiä lukuun ottamatta maasta puuttuu myös vapaa media, joka välittäisi todenmukaista tilannekuvaa kansalaisille.

Omat lähtökohtamme ovat toiset. Siksi jokainen meistä toimii nyt isänmaamme ja arvojemme parhaana käyntikorttina.

Kaapeissa on paljon arvokastakin, jota ei kannata heittää pois.
 
On Thursday the head of Russia's space agency "warned that new sanctions imposed on his country could have dire consequences for the International Space Station program," reports Space.com (in an article shared by Slashdot reader Hmmmmmm): "Do you want to destroy our cooperation on the ISS?" read one of the tweets from Roscosmos Director-General Dimitry Rogozin, which was translated by Rob Mitchell for Ars Technica senior space editor Eric Berger, who shared Mitchell's translation on Twitter. Russia and the United States are the major partners in the ISS program, which also includes Canada, Japan and multiple European nations...

NASA, however, told Space.com later Thursday that civil cooperation between the U.S. and Russia in space will continue, particularly with regard to the ISS.

But Rogozin struck a much different tone, suggesting that the new sanctions could potentially result in the ISS crashing to Earth in an uncontrolled fashion. (The Russian segment of the ISS is responsible for guidance, navigation and control for the entire complex, according to the European Space Agency. And Russian Progress cargo craft provide periodic orbit-raising boosts for the ISS, to ensure that it doesn't sink too low into Earth's atmosphere....) Rogozin also stressed that the ISS would deorbit naturally without periodic reboosts courtesy of Progress freighters....

Just days ago, however, a Cygnus spacecraft built by aerospace company Northrop Grumman arrived at the ISS with a mandate to perform the program's first operational reboost, which may eventually transfer this capability to U.S. vehicles as well.

Business Insider reports that Thursday's tweets from the head of Russia's space agency also included a dire hypothetical. "If you block cooperation with us, who will save the ISS from an uncontrolled deorbit and fall into the United States or Europe?"

On Saturday Elon Musk "responded by posting the logo of his company, SpaceX." Musk appeared to confirm that SpaceX would get involved, should the ISS fall out of orbit. A Twitter user asked if that's what the tech mogul really meant, to which Musk simply replied: "Yes."

NASA, meanwhile, said it "continues working with Roscosmos and our other international partners in Canada, Europe, and Japan to maintain safe and continuous ISS operations," in a statement to Euronews.
 
Jo nyt on tullut selväksi, että suomen pitää hankkia TB2 tyyppisiä aseistettuja lennokkeja.
Etukäteen spekuloitiin lennokkien mahdollisuuksista, kun tähän saakka niillä oli operoitu lähinnä jotain b-luokan joukkoja vastaan, mutta nyt vastassa olisikin armeija, jolla on kunnollinen it ja elso. Mutta siltä se nyt näyttää, ettei venäläisilläkään mitään taikatemppuja niitä vastaan ole.
 
Etukäteen spekuloitiin lennokkien mahdollisuuksista, kun tähän saakka niillä oli operoitu lähinnä jotain b-luokan joukkoja vastaan, mutta nyt vastassa olisikin armeija, jolla on kunnollinen it ja elso. Mutta siltä se nyt näyttää, ettei venäläisilläkään mitään taikatemppuja niitä vastaan ole.

Olemme jopa nähneet, kuinka ko. droneilla tuhotaan ilmatorjunnan laukaisualustoja. Säälittävää, Venäjä.
 
Novoaidar, WTF.. ei näy minun Ukrainan taistelukartassa tuota nimeä. KVG - näyttäisi olevan lomakylä tai kärpäsenlika Luhanskista hieman luoteeseen, joka minun käyttämässäni kartassa on merkitty ryssien hallussa olevaksi jo toissapäivänä. Ilot ryssillä vähissä, mutta sen ymmärtää.
Talvisodassa vastaava oli Nautsi.
Puna-armeija juhli Nautsin kaupungin valloitusta.
Kylässä on noin yksi rakennus.


 
Back
Top