Analyysi: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sarja Putinin raskaita virheitä, mikä uhkaa kostautua
Presidentti Vladimir Putin ajaa Venäjää umpikujaan, ja se lisää vallanvaihdon mahdollisuutta Moskovassa, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen.
Ukrainalaiset sotilaat etsivät taistelun jälkeen räjähtämättömiä ammuksia Kiovassa 26. helmikuuta. Kuva: Sergei Supinsky / AFP
MIKA MÄKELÄINEN
28.2. 12:25
Venäjän presidentti
Vladimir Putin näyttää juuri nyt olevan tappiolla kaikilla rintamilla, ainakin omiin odotuksiinsa nähden.
Ensinnäkin varsinaisella rintamalla Ukrainassa Putin odotti pikaista voittoa, kuten muun muassa australialainen kenraalimajuri
Mick Ryan arvioi(siirryt toiseen palveluun). Putin odotti hyökkäyksen keihäänkärjen tunkeutuvan nopeasti pääkaupunkiin Kiovaan.
Sen sijaan Venäjän joukot ovat kohdanneet paljon odotettua
kovempaa vastarintaa(siirryt toiseen palveluun). Ukrainalaisilla riittää aseita ja puolustustahtoa.
Venäjän joukoissa on tunnetusti paljon kokeneita ammattilaisia. Silti Ukrainasta on saatu
videoita(siirryt toiseen palveluun), joissa sotavangeiksi jääneet varusmiehet kertovat tilanteestaan.
Heidän mukaansa tarkoitus oli vain harjoitella sotaa. Yksi kertoo, että heidät pakotettiin tykinruuaksi miehitysretkelle uhkaamalla heitä sotaoikeudella ja kuolemalla. Yle ei kuitenkaan ole voinut varmistaa videon aitoutta.
Toiseksi Putin odotti ukrainalaisten jakautuvan kahtia länsimielisiin ja Venäjä-mielisiin, jotka ottaisivat miehittäjän vastaan avosylin ja vaihtaisivat nopeasti puolta – kuten osa Ukrainan joukko-osastoista teki Krimin valtauksen yhteydessä
vuonna 2014(siirryt toiseen palveluun).
Mitä vielä. Ukrainan asevoimat ovat kehittyneet sen jälkeen valtavasti, ja Ukraina on kansana osoittanut yhtenäisyytensä.
Venäjä on kohdannut kovaa vastarintaa lähes kaikkialla idästä länteen. Ukrainalaisten luottamus maansa presidenttiin
Volodymyr Zelenskyiin on noussut
ennätykselliselle tasolle.
Kolmanneksi Putin odotti EU:n riitaantuvan pakotteista ja jahkailevan loputtomasti, kuten Krimin miehityksen jälkeen.
Mitä vielä.
EU osoitti yhtenäisyytensä tosipaikan edessä ja onnistui nopeasti päättämään kaikkien aikojen kovimmista talouspakotteista yhdessä Yhdysvaltain ja Britannian kanssa.
Lisäksi EU teki historiaa sopimalla aseavusta Ukrainalle.
Kuka olisi vielä muutama päivä sitten uskonut, että EU voisi toimittaa Ukrainaan
jopa hävittäjiä?
Neljänneksi Putin odotti kotirintaman kiitosta, koska hän voisi ratkaista sodan nopeasti – ja jopa marssittaa television kuvaruutuihin Ukrainan presidentin joko
antautuneena tai surmattuna(siirryt toiseen palveluun).
Sekään ei ole onnistunut.
Sen sijaan Venäjän omat tappiot lävähtävät yhä useampien venäläisten silmille
ulkomaisesta mediasta, somessa kiertävistä kännykkävideoista ja
uuden Telegram-kanavan kautta(siirryt toiseen palveluun).
Ukrainan sisäministeriön perustaman kanavan kautta omaiset Venäjällä saavat tietoa vangituista sotilaista.
Viidenneksi Putin odotti kotirintaman tuen jatkuvan, koska sota ei liikaa vaikeuttaisi keskivertomoskovalaisten taloutta eikä turvallisuuden tunnetta.
Miten
kävikään maanantaiaamuna. Ruplan romahdus, pörssiromahdus, valuuttapako ja Venäjän pankkijärjestelmän kaaos uhkaavat jo kotirintaman vakautta.
Tavalliset venäläiset
tuntevat sodan nahoissaan(siirryt toiseen palveluun) vähintään taloudellisesti.
Venäjä on siis kärsinyt raskaita tappioita ensimmäisen viiden päivän aikana joka rintamalla. Venäjää ajaa umpikujaan nimenomaan Putin, mikä lisää vallanvaihdon mahdollisuutta Moskovassa.
Entinen Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläs
Michael McFaul on yksi niistä asiantuntijoista, jotka
ennustavat(siirryt toiseen palveluun), että sota johtaa ennen pitkää Putinin syrjäyttämiseen.
Mitä nopeammin näin tapahtuisi, sen vähemmällä Ukraina, Venäjä ja koko muu maailma selviäisivät.
Tätä todennäköisesti punnitaan nyt myös Putinin lähipiirissä. Heidän on valittava, haluavatko he pysyä vuotavan laivan kyydissä väärällä reitillä keskellä vuosisatamme pahinta myrskyä.