Tässä HS:ssä Käihkön ja Honigin loppupeliarvioita:
KIOVAN hidas piiritys saattaisi tarjota venäläisille parhaan mahdollisuuden tukea neuvotteluja. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on aiemmin sanonut puolueettomuusjulistuksen olevan vaihtoehto – tosin ukrainalaisten uhraukset sodassa todennäköisesti rajoittavat liikkumatilaa neuvotteluissa. Puolueettomuussopimus voisi muistuttaa Itävallasta vuonna 1955 tehtyä sopimusta.
Kekseliäästi kirjoitettu sopimus sallisi kummankin osapuolen säilyttää kasvonsa. Zelenskyi välttäisi valtavat kärsimykset ja voisi väittää, ettei Ukrainaa ole voitettu sotilaallisesti. Putin voisi sanoa suojelleensa ukrainalaisia syvenevän konfliktin vaikutuksilta, ”neutralisoineensa” ukrainalaiset ”uusnatsit” ja pysäyttäneensä länsimaiden ja Naton vaikutusvallan leviämisen.
Mahdolliseen puolueettomuussopimukseen ei todennäköisesti sisältyisi demilitarisointia. Ukraina aseistautuisi aiempaa vahvemmin, ja maan riippuvuus Euroopan unionista ja Natosta lisääntyisi.
Avainkysymys on, pystyykö Putin hillitsemään sotatavoitteitaan. Vai kärjistääkö hän entisestään sotaa, jonka hyöty tuntuu Venäjän kannalta yhä kyseenalaisemmalta?
KIOVAN hidas piiritys saattaisi tarjota venäläisille parhaan mahdollisuuden tukea neuvotteluja. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on aiemmin sanonut puolueettomuusjulistuksen olevan vaihtoehto – tosin ukrainalaisten uhraukset sodassa todennäköisesti rajoittavat liikkumatilaa neuvotteluissa. Puolueettomuussopimus voisi muistuttaa Itävallasta vuonna 1955 tehtyä sopimusta.
Kekseliäästi kirjoitettu sopimus sallisi kummankin osapuolen säilyttää kasvonsa. Zelenskyi välttäisi valtavat kärsimykset ja voisi väittää, ettei Ukrainaa ole voitettu sotilaallisesti. Putin voisi sanoa suojelleensa ukrainalaisia syvenevän konfliktin vaikutuksilta, ”neutralisoineensa” ukrainalaiset ”uusnatsit” ja pysäyttäneensä länsimaiden ja Naton vaikutusvallan leviämisen.
Mahdolliseen puolueettomuussopimukseen ei todennäköisesti sisältyisi demilitarisointia. Ukraina aseistautuisi aiempaa vahvemmin, ja maan riippuvuus Euroopan unionista ja Natosta lisääntyisi.
Avainkysymys on, pystyykö Putin hillitsemään sotatavoitteitaan. Vai kärjistääkö hän entisestään sotaa, jonka hyöty tuntuu Venäjän kannalta yhä kyseenalaisemmalta?
Vieraskynä | Venäjän strategia kärsi haaksirikon Ukrainassa, ja ilmeinen ratkaisu on siirtyä laajempaan voimankäyttöön
Mittavia tappioita kärsineet hyökkääjät eivät ole onnistuneet saamaan ilmaherruutta tai valloittamaan laajoja maa-alueita.
www.hs.fi