Paavo Lipponen Ylelle: "Niinistöllä voi olla hyvin tärkeä rooli Ukrainan kriisin ratkaisussa"
Pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen peräänkuuluttaa valtiojohdon näkemystä Suomen puolustuksen päälinjoista.
Nato on ollut ja on edelleen vaihtoehto, hän sanoo. Niinistölle hän antaa täyden tukensa.
Paavo Lipponen uskoo, että Suomi on jatkossa yhä enemmän mukana EU:n yhteisessä Venäjä-politiikassa mutta tarvitsee silti jonkinlaiset kahdenväliset suhteet. Kuva: Petteri Bülow / Yle
TIMO KERÄNEN
3.3. 15:40
Venäjän hyökkäyksen laajuus on järkyttänyt myös Suomen pitkäaikaista pääministeriä
Paavo Lipposta.
Hän arvioi tuoreeltaan Ylelle, että presidentti
Sauli Niinistö on hakemassa perjantaina diplomaattista ratkaisua Ukrainan sotaan Washingtonissa, missä hän tapaa presidentti Joe Bidenin.
– Suomen presidentillä voi olla siinä tärkeä rooli, hän sanoo.
Hän ei halua arvioida, keskustellaanko perjantaina Washingtonissa Yhdysvaltain ja Suomen puolustusyhteistyöstä tai Natosta.
Venäjästä Lipposen arvio on, että Venäjä toteuttaa nyt Putinin missiota rajuimmalla mahdollisella tavalla ja vie sen loppuun asti.Hän sanoo käsityksensä Venäjästä muuttuneen jo Krimin valtauksen jälkeen. Varsinkin Putinin julistus Venäjän historiallisesta tehtävästä Ukrainan suhteen oli hänen mielestään huolestuttava. Sota voi laajentua edelleen.
– On syytä olla huolissaan laajentumisen mahdollisuudesta.
Sota on jo laajentunut massiivisiin EU:n ja USA:n asettamiiin pakotteisiin, joihin Venäjä todennäköisesti vastaa pian omilla pakotteillaan. Pahimmillaan ne vaikuttavat tärkeään energiakauppaan.
Konsultointi päättyi
Paavo Lipponen on vaikuttanut merkittävästi sekä Suomen EU- että Venäjä-suhteisiin.
Pääministeriaikoinaan vuosina 1995–2003 Lipponen (sd.) tunnettiin EU-myönteisenä poliitikkona, joka kannatti avoimesti vahvaa unionia ja varsinkin sen talouden vahvistamista.
Sama on jatkunut poliitikkouran jälkeen. Lipponen on konsultoinut sveitsiläistä Nord Stream 2 AG -yhtiötä, joka on vastannut Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisesta.
Nord Stream 2:n suurin omistaja on venäläinen kaasujätti Gazprom. Taustalla on myös useita eurooppalaisia yhtiöitä, muun muassa energiajätti Uniper, josta suomalainen Fortum omistaa valtaosan.
Venäjältä tulee Itämeren kautta kaksi kaasuputkea Saksaan. Näistä uudempi valmistui viime syksynä, mutta sitä ei ole otettu käyttöön.
Nord Stream 2 kulkee Venäjältä, Ust-Lugasta Saksan Greifswaldiin. Putki on 1 200 kilometriä pitkä. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle
Lipponen konsultoi putken rakentanutta sveitsiläisyhtiötä perustamansa Cosmopolis Oy:n kautta.
Ei konsultoi enää. Tiistaina uutisoitiin, että sveitsiläisyhtiö on hakeutunut konkurssiin. Yhtiö kaatui amerikkalaisten asettamiin pakotteisiin, ja koko Nord Stream 2 -hankkeen jäädyttämiseen viime viikolla.
Samalla päättyi Lipposen konsultointisopimus, joka olisi muutoin saattanut jatkua ensi kesään saakka.
Lipposen konsulttirooli on herättänyt vuosien varrella myös kritiikkiä. Viimeksi EU-parlamentin erityisvaliokunta arvosteli tammikuussa entisiä eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän ja Kiinan etujen ajamisesta. Lipponen mainittiin mietinnössä.
Lipponen ei halua kommentoida valiokunnan kannanottoa, mutta käsitystään yhteistyöstä hän ei ole muuttanut. Hän on edelleen sitä mieltä, että energia-ala on parasta kansainvälistä yhteistyötä, tai ainakin voisi olla.
– Kun pakotteet laukeavat, niitä asettaa kumpikin osapuoli. Kaikki häviävät.
EU:lla ei ole kunnollista energiastrategiaa
Venäjä on Saksalle tärkein kaasun, raakaöljyn, kaasun ja kivihiilen toimittaja. Käytännössä se on hyvin riippuvainen venäläisestä energiasta.
Oliko Saksalta ja koko EU:lta virhe antautua niin paljon venäläisen energian varaan?
Virhe ei Lipposen mukaan ole venäläinen kaasu vaan se, että EU:lta on puuttunut yhtenäinen energiastrategia.
– On tehty kansallisia ratkaisuja, kuten Saksan kohtalokas Energiewende, päätös luopua ydinvoimasta. Etenkin kaasuhuollossa luotettiin Venäjään, joka tosin toimittaa edelleen kaasua Länsi-Eurooppaan sopimusten mukaisesti, hän vastaa.
Lipponen muistuttaa myös, että Euroopassa siirtoverkkoinvestointeja on raskaasti laiminlyöty. Esimerkiksi Espanjasta pitäisi olla kaasuputki pohjoiseen, ja Ruotsissa parempi sähkönsiirtoverkko. EU:n kaasuhuolto on nyt hänen mukaansa vaikea kysymys.
Hän ei halua arvioida, onko Nord Stream 2 haudattu lopullisesti.
Poliitikoiden näytettävä suuntaa
Suomen omaa puolustusta on Lipposen mielestä vahvistettu jotakuinkin tauotta useita vuosikymmeniä.
Yhdeksänkymmentäluvulla hankittiin Hornet-hävittäjät, luotiin perustaa nykyiselle puolustusjärjestelmälle ja ennen kaikkea alettiin lähestyä rauhankumppanina Natoa jo Lipposen pääministerikausilla.
Kaikille puolustushaaroille on hankittu uutta kalustoa, ja esimerksi Maavoimiin on perustettu valmiusjoukot. Nato-yhteistyön lisäksi Suomi on tehnyt useita yhteistyösopimuksia ulkovaltojen kanssa.
Syksyllä 2019 päätettiin hankkia neljä uutta sotalaivaa Merivoimille, ja viime vuoden lopulla Ilmavoimille uudet F-35-hävittäjät Yhdysvalloista.
Lipponen pitää Suomen turvallisuuspolitiikkaa kaiken kaikkiaan onnistuneena, mutta nyt tarvitaan taas rohkeutta.
– Suomella on ollut uskottava turvallisuuspolitiikka. Odottaisin nykypoliitikoilta vahvempaa itsetuntoa.
Vahvalla itsetunnolla Lipponen viittaa siihen, että poliitikot uskoisivat omaan puolustuskykyyn.
Hallituspuolueet kertoivat tiistaina puolustusmäärärahojen lisäämisestä, mikä on Lipposen mielestä on hyvä asia. Hän kehuu myös sitä, että hallitus pyrkii laajapohjaisiin johtopäätöksiin nykyisessä tilanteessa.
Vaikein päätös on kuitenkin vielä edessä: mahdollinen jäsenhakemus puolustusliitto Natoon. Siinä Lipponen sanoo olevansa presidentti Niinistön linjoilla.
– Asia on punnittava huolellisesti. Nato on ollut ja on oikeasti vaihtoehto.
Lipponen arvioi, että valtiojohto on nyt avainasemassa, kun Suomen puolustuksen päälinjasta päätetään.
– Kansanäänestykseen voidaan mennä vain presidentin ja puolueiden enemmistön kyllä-ehdotuksella. Ei-tulos olisi hänen mielestään katastrofi.
Suomi on lisäänyt puolustusyhteistyötä tuntuvasti Ruotsin kanssa. Yhteisharjoitukseen Gotlannissa maaliskuun alussa osallistui muun muassa hävittäjiä Suomesta ja Ruotsista. Kuva: Daniel Ivarsson
EU:n integraatio voi syventyä
Vaikka Yhdysvallat on osoittanut pysyvänsä eurooppalaisten liittolaistensa rinnalla, EU:n on Lipposen mielestä vahvistettava omaa puolustustaan. Se kuitenkin edellyttää vahva unionia.
– Suomessa pitää kysyä, mitä me haluamme EU:lta. Pitääkö EU:ta kehittää vahvaksi vai tyydymmekö nykyiseen? Jos näemme, että vahva unioni on Suomen kaltaisen pienen maan etu, meidän pitää antaa EU:lle mahdollisuus hankkia itselleen tarvittavat voimavarat.
Samalla on systemaattisesti kehitettävä unionin puolustusyhteistyötä, pantava jäsenmaiden puolustus kuntoon ja haettava keskinäistä synergiaa, Lipponen sanoo.
Lipponen arvioi, että varsinkin Ranskassa ja Saksassa ymmärretään, mitä nykyinen tilanne tarkoittaa. Siellä tiedetään, mitä kello on lyönyt, hän muotoilee.
– EU on heitetty syvään päähän, ensin Afganistanissa, nyt Venäjän taholta Ukrainassa.
Hän pitää hyvänä merkkinä, että Saksa aikoo vahvistaa puolustustaan, niin kuin Suomi on jo tehnyt.
– Oli jo aikakin, että Saksa ryhdistäytyy. Suomi on malliesimerkki valtiosta, joka on huolehtinut omasta puolustuksestaan.
EU:n yhtenäisyyden hän on joka tapauksessa pannut merkille. Yhtenäisyys on ollut tiiviimpää kuin pandemiassa.
– Tästä tulee toivottavasti lopulta käännekohta EU:n yhteistyön, integraation tiivistämiseksi.
Paavo Lipponen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja vuosina 1993–2005 ja Suomen pääministeri vuosina 1995–2003.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 4.3. klo 23:een asti.
Pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen peräänkuuluttaa valtiojohdon näkemystä Suomen puolustuksen päälinjoista. Nato on ollut ja on edelleen vaihtoehto, hän sanoo. Niinistölle hän antaa täyden tukensa.
yle.fi
