Ukrainan konflikti/sota

ohoh, näin rohkeaa lentotiedustelua en ole Flight Radarissa ennen nähnyt. jenkkitiedustelu lentää pillurallia Kaliningradin ympäri. mahtoiko olla hävittäjät rinnalla turvaamassa.
panokset kovenee selvästi.
.
.
aCapture.JPG
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on tykistötulen tarkkuus parhaimmillaan? Kuinka paljon lennokkipohjaisella tulenjohdon ohjauksella voidaan tarkentaa?
En jaksa oikein ymmärtää, miten tykistö kykenee osumaan panssarivaunuihin jostain 15km päästä. Onko nuo puhtaita sattumia, mitä videoissa näkyy, joiden väitetään olevan tykistötulen aikaansaannoksia? Elikä jos 100*100m ruudussa on vaikkapa 10 ajoneuvoa niin kyllä siellä johonkin osuu pienellä keskityksellä?
 
USA:n sotahaukkaosasto alkaa noustamaan profiiliaan. Ehkä tämä ryssän perseily lopetetaan kohta.

Minun mielestä Biden on liian pehmeä. Oma mielipiteeni on ollut jo pitkään, että Putinin kanssa ei kannattaisi paljon neuvotella. Ei se johda mihinkään. Putinilla on hypnoottinen kyky tehdä vastaneuvottelijoistaan pelokkaita vätyksiä. Näkeehän sen tuosta meidän Niinistöstäkin, se on pelkoa täynnä ja varmaan deletoi tulevaisuudessA yksinään meidän Natohakemuksenkin.

En minä oikein tiedä mitä Venäjä nyt oikeasti voisi tehdä, vaikka Nato osallistuisi aktiivisemmin. Voisihan se Natokin sanoa yhtä ja tehdä toista. Se Putinin ydinsotakortti ei kanna pidemmälle ja konventionaalisilla aseilla ne ei pärjää Natolle yhtään. Kyllä Naton kylmästi kannattaisi julistaa Ukraina lentokieltoalueeksi. Sittenhän tuo pelleily Ukrainassa loppuisi. Venäjähän voisi sitten päättää mitä se tekisi. Sitä varmaan mihin sillä on kykyjä eli ei yhtään mitään.
Samoilla haukoilla ei kuitenkaan ollut rohkeutta vastustaa Trumpin perseilyä pari vuotta sitten kun hän yritti kiristää Zelenskyä avaamaan jonkun perusteettoman tutkimuksen Bidenin pojasta vastineena Javelin-toimituksista, jotka kongressi oli jo hyväksynyt. Siitä olen samaa mieltä, että Biden voisi, tehdä enemmänkin, mutta toisaalta hän on vetänyt jo alunperinkin selvän rajan USAn ja NATOn osallistumiselle tähän sotaan ja pyrkii kuitenkin koko ajan toimittamaan enemmän ja erilaista apua Ukrainalle. Venäjän alkuperäinen suunnitelma olisi voinut hyvin onnistuakin ellei Bidenin hallinto olisi pitänyt ääntä Venäjän joukkojen keskittämisestä ja tiedustelutiedoistaan, jolla pystyttiin tuhoamaan Venäjän yllätysmomentti ja perusteet hyökkäykselleen.
 
Kaksi ensimmäistä tällaisia sammutuskoneita;

Kolmas taas tavallinen Antonov AN-26.

Kaikki nousseet Ukrainan puolelta, Puolan rajan tuntumasta, Uzhhorodista ja matkalla Puolan itäosaan, kenties Bydgoszcziin.
 

Keskisarja: Punainen nälkä ja toukokuun kihlaus​

.jpg

Kolumnit
09.03.2022
Teemu Keskisarja

”Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä”, kirjoittaa Teemu Keskisarja Aarteen kolumnissaan.
Jokainen sivistynyt ihminen tietää holokaustin, harva toisen samanmoisen h-alkuisen kauhusanan. Holodomor oli 1930-luvun kansanmurha, jossa kuoli 5–7 miljoonaa ukrainalaista.
Dneprin äyräiden mustamulta on maailman muhevinta maatalousmaata. Se suo vuodessa kaksi viljasatoa ja kasvaa kylvämättäkin miehenmittaista heinää. Niin vain Stalin aikaansai Ukrainassa suunnattoman nälänhädän. Kollektivisointi koitui kuolemaksi viljelyskasveille, karjalle ja maanviljelijöille, joita Stalin kutsui kulakeiksi.
Holodomor ei johtunut kommunismin hulluudesta. Tappaminen oli laskelmoitua. Stalin likvidoi itsenäiset talonpojat ja näiden mukana Ukrainan kansallisuusaatteen. Lisää kannattaa lukea Anne Applebaumin kirjasta Punainen nälkä (suomennos Antero Helasvuo, Siltala 2018).

Holodomor on myös Suomen maataloushistoriaa – täpärästi toteutumatonta. Historianharrastajat joskus jossittelevat talvisodan pitkittymisellä. Mitä olisi tapahtunut, jos puna-armeija olisi miehittänyt Suomen vuonna 1940?
Mitäpä muuta kuin kansanmurha. Neuvostoliiton uuden rajaseudun puhdistus varman päälle. Teloitusmonttuun suojeluskuntalaiset ja älymystö professoreista kansakoulunopettajattariin.
Suomen yhteiskunta ja paljolti sotilasaineskin perustui satoihin tuhansiin pientiloihin. Kolmen lehmän, kymmenen peltohehtaarin ja metsäpalstan omistaja vastasi kulakkia, varsinkin jos piti palkollisia. Suomalaiskulakit tuskin suosiolla suostuisivat ”sovjetisointiin”, käyttääksemme Paasikiven sanaa. Heille oli tarjolla niskalaukauksia.
Neuvostoliittoa eivät tietenkään houkuttaneet Suomen mitättömät vilja-aitat. Metsäteollisuus oli strategisempaa.
Stalin oli 1930-luvulla tyytymätön omiin kombinaatteihinsa. Niissä orjatyövoima lihasvoimalla sahasi ja hakkasi puutavaraa länsimarkkinoille dumpattavaksi. Suomen riittoisa selluloosa kelpasi ruudin valmistukseen. Paperitehtaiden kyljessä oli väkevää vesivoimaa valmiiksi valjastettuna. Vuoksen voimaloista oli luvassa lisäpotkua Leningradin sotateollisuuteen.

En jaksa tässä maa- ja metsätalouskolumnissa jankuttaa sotahistorian opetuksia. Pysyttelen alkutuotannon parissa. Mitä Suomi voi tehdä keväällä 2022 pahimpaan varautuessaan? Olen viime aikoina siteerannut liikaa hienoja valtiomiehiä ja kulttuuri-ihmisiä. Otan vaihteeksi mietelauseen ja käytännön neuvon V. I. Leniniltä:
”Ryhtykää herran nimessä kaikkein tarmokkaimpiin ja vallankumouksellisimpiin toimenpiteisiin viljan, viljan ja viljan toimittamiseksi!!!” Näin Lenin sähkötti vuonna 1918 Ukrainan rintaman ongelmien takia. Elintarpeet olivat A ja O siinä sodassa, kuten aiemmissa ja myöhemmissäkin.
Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä.

Suomen nälänhädästä puhuminen ei ole hysteeristä panikointia. Katsokaamme kansanterveyden ja turvallisuuden uhkakuvia, jotka jo toteutuivat. Vanhasta testamentista lähtien vitsaukset ovat saapuneet sarjoissa.
Missä skenaariossa vehnän, soijan, riisin, broilerin, kirjolohen ja hedelmien maahantuonti muka noin vain jatkuu merten takaa?
Ruokapula ja ennennäkemätön maailmanmarkkinahintojen nousu on todennäköistä. Pian yllätymme tästäkin onnettomuudesta. Vaikka se tuli kello kaulassa.
Ydintalveen maatalous ei käsittääkseni voi varautua. Pienempiin apokalypseihin kyllä. Myös sellaisiin, jotka kestävät monta vuotta. Ja tuovat tullessaan ruokarajoituksen: syö sitä mitä on tai kuole aliravitsemukseen.
Talvisodan selviytymistaisteluun liittyi vuonna 1940 ”tammikuun kihlaus” eli työnantajapuolen ja ammattiliittojen sovinto. Nyt on kohtalonhetki keskustella maataloudessa ”toukokuun kihlauksesta”.
Kaupan keskusliikkeet ja maataloustuottajat ovat keskenään sotajalalla. Maatalouden alasajautuminen tuhoaa huoltovarmuuden. Valtiovalta välittäköön kaupoille ja tiloille toukokuun kihlauksen. Tarkoitan kansallista takuuhintaa ”kannattamattomien” peltojen, kanaloiden, sikaloiden ja navettojen tuotteista. Jokainen siemen omaan maahan. Siis tilanteessa, jossa kansainväliset toimitussopimukset ovat korkeintaan Mäntän tehtaan hyvän vessapaperin arvoisia.

Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sota- ja rikoshistoriaa.
 
USA:n sotahaukkaosasto alkaa noustamaan profiiliaan. Ehkä tämä ryssän perseily lopetetaan kohta.

Minun mielestä Biden on liian pehmeä. Oma mielipiteeni on ollut jo pitkään, että Putinin kanssa ei kannattaisi paljon neuvotella. Ei se johda mihinkään. Putinilla on hypnoottinen kyky tehdä vastaneuvottelijoistaan pelokkaita vätyksiä. Näkeehän sen tuosta meidän Niinistöstäkin, se on pelkoa täynnä ja varmaan deletoi tulevaisuudessA yksinään meidän Natohakemuksenkin.

En minä oikein tiedä mitä Venäjä nyt oikeasti voisi tehdä, vaikka Nato osallistuisi aktiivisemmin. Voisihan se Natokin sanoa yhtä ja tehdä toista. Se Putinin ydinsotakortti ei kanna pidemmälle ja konventionaalisilla aseilla ne ei pärjää Natolle yhtään. Kyllä Naton kylmästi kannattaisi julistaa Ukraina lentokieltoalueeksi. Sittenhän tuo pelleily Ukrainassa loppuisi. Venäjähän voisi sitten päättää mitä se tekisi. Sitä varmaan mihin sillä on kykyjä eli ei yhtään mitään.
Puola voisi esimerkiksi pyytää lomaa NATOsta vaikka pariksi päiväksi ja yksinään pistää ryssän nippuun Ukrainassa. :devilish:
 
Juu. Listojen mukaan Venäjällä on enemmän ydinaseita lukumääräisesti kuin jenkeillä? Epäilen vähän suurimman osan toimintakuntoa, sillä ydinaseiden kunnossapito ei ole halpaa. Miten Venäjällä voi olla varaa kymmenien tuhansien ydinaseiden ylläpitoon?

Veikkaisin, että osa on olemassa oikeastaan paperilla. Ne ovat vanhaa neukkuperua ja oikeasti niiden toimintavarmuus voi olla olematon.
Vaikka Venäjällä on ydinaseita, osa niistä on sellaisia ettei niitä nyt voi käyttää. Jos ydinaseen lentoaika kohteeseen on kovin pitkä, tällöin Nato ehtii varoittamaan Ukrainaa ja jopa mahdollisesti yrittää tuhota ohjuksen. Varsinkin jos ohjus laukaistaan Murmanskin läheltä, jolloin lentorata menisi Baltian maiden ja Puolan läheltä.

Toki Venäjällä on ydinaseita riittävästi Uralin länsipuolella mutta kuinka paljon mahtaa lounais-Venäjällä?

Kohteen pitäisi olla myös riittävän kaukana Ukrainan rajoista, ettei säteily leviä tuulen mukana naapurimaihin, joista osa on Naton jäsenmaita. Valko-Venäjä sai Tshernobylin laskeumaa aikoinaan, joten hekään eivät halua kokea sitä uudelleen. Ja Ukrainan itäreunassa on Venäjän omia joukkoja ja separatistejä, joiden sotimisinto romahtaisi nähdessään sienipilven.

Lisäksi Kiina haluaa saada Ukrainasta puhdasta vehnää ja muita maataloustuotteita, joten heidänkin mielipide on otettava huomioon, ellei Putin halua suututtaa Kiinaa.

Joten jos ydinasetta käytetään, sen pitäisi olla pieni, kohteen pitäisi olla sotilaallinen, eikä ydinlatauksen käyttäminen saisi hermostuttaa naapureita eikä Kiinaa.
 
Samoilla haukoilla ei kuitenkaan ollut rohkeutta vastustaa Trumpin perseilyä pari vuotta sitten kun hän yritti kiristää Zelenskyä avaamaan jonkun perusteettoman tutkimuksen Bidenin pojasta vastineena

Trumpille tarjotaan kovasti pisteita asetoimitusten alottamisesta Ukrainaan mutta paatos ei tainnut oikeastaan olla Trumpin vaan kongressi oikeastaan pakotti. Aanestystulos ei kait ihan ollut 'veto proof' mutt niin lahella, etta asian palauttaminen kongerssiin olisi melkoisella varmuudella tarkoittanut uutta annestysta ja 'veto proof' tulosta ja se olisi ollut hirmuinen poliitinen tappio Trumpille. Just siksi se Trumpin yritys viivyttaa niita asetoimituksia ylitti pressan toimivallan. Hiukan samaan tapaan Biden pakotettiin asettamaan venalaisen oljyn tuontikielto tahto tai ei.
 
Viimeksi muokattu:
Onko Naton ohjuspuolustus miten toimintavarma kuvitteellisessa Naton ja Venäjän yhteenotossa? Ammutaanko Patrioteille millasella osumatarkkuuella Iskandereita ja Kalibreita alas? Mites mannertenvälisten torjunta?
 
Tuskin kovinkaan helposti sitä VLY:tä vaihdetaan, vaikka torni ei edes tulisi eteen. Ei ole T-72 alustasta kokemusta, mutta ainakaan T-55:n kuten tuskin minkään kaalimaan vehkeen suunnittelussa ei ole kyllä mietitty huollon helppoutta. Se on sitä länsimaista hapatusta.
Kaikissa venäjän T-sarjalaisissa on voimapaketin vaihto muistaakseni tuntien/päivien urakka. Ylipäätään T-72 huollot vie tuhottoman paljon enemmän aikaa kuin länsimaisten vaunujen.
 
Kaksi ensimmäistä tällaisia sammutuskoneita;

Kolmas taas tavallinen Antonov AN-26.

Kaikki nousseet Ukrainan puolelta, Puolan rajan tuntumasta, Uzhhorodista ja matkalla Puolan itäosaan, kenties Bydgoszcziin.
Kenties vaikeasti vammautuneita hoitoon? Tuskin aseiden noutoja.
 
Kaikissa venäjän T-sarjalaisissa on voimapaketin vaihto muistaakseni tuntien/päivien urakka. Ylipäätään T-72 huollot vie tuhottoman paljon enemmän aikaa kuin länsimaisten vaunujen.

Tuskin niita on tarkotettu huollettaviksi. Ainakin aika uskottava tornari vaittaa etta venalaisia maastokuorma-autoja kayttoon otettaessa eka homma on oljyproppujen asentaminen.
 
On tuohon siistimpikin keino vastata lännen toimesta. Sitä kutsutaan pakotekartelliksi.

Yksikään toimija, joka myy Venäjälle tai ostaa Venäjältä mitään, joutuu automaattisesti koko läntisen maailman pakotelistalle.

Laiva joka käy venäläisessä satamassa ei voi enää ikinä käydä länsimaan satamassa. Firma joka käy kauppaa venäläisten kanssa ei voi ikinä enää käydä kauppaa lännen kanssa.

Tätäkin voidaan vielä eskaloida valtiotasolle. Kiina laitetaan valitsemaan puolensa. Joko käy kauppaa Venäjän kanssa tai sitten länsimaiden. Eiköhän se vastaus sielläkin ala olemaan aika selvä tuossa vaiheessa.
Ongelmana on se että länsi on sellaisessa suossa ettei se voi bannata Kiinaa. Oma moka mutta valitettavaa todellisuutta.
 
Tämä onkin hankalaa, koska sodanajan ajatellusta reservistä osa ei tuosta selviä ja osa pistää 20 km. Eikä PV:llä ole tietoa ketkä. Samoin jo sodanajan ajatellusta reserviläisten ulkopuolisista osa selviää tuosta hyvinkin mutta eivät ole enään ikänsä puolesta PV:n suunnitelmissa.

Olisi todellä hyödyllistä jos reserviin olisi kaksisuuntainen yhteys tyyliin PV:n reserviläissivut.

Tai sitten sodan-ajan liikennekannallepanossa pitää kutsua saman tien se 400K ja katsoa kuka selviää tai kuka jää keittiön puolelle tai marssipolulle.
Siis onko reservissä sellaista alle 50 v. ei-invalidisoitunutta väkeä, joka ei pysty tst-varustuksessa 2 km tavalliseen marssiin (kävelymarssi tahdissa tai ilman) esimerkiksi metsäautotiellä?
 
Back
Top