Ukrainan konflikti/sota

Googlella kääntämällä: Venäjä syytti Ukrainaa Belgorodin alueen kylien pommittamisesta. Sotilasasiantuntija: "Tämä on provokaatio aloittaa mobilisointi"

 
Tuon Teterivisken länsipuolella on edetty.
Mitään mottia ei ole.

Tässä mun suunnitelma Ukrainalaisille, että siinä on se iso motti. Metsä M täyteen sissiosastoja AT-aseiden ja telamiinojen kanssa. Sitten syvä siilipuolustus AT-aseineen kohtiin S ja paikasta T tykitetään kunnes vihollinen ei pääse enää kohdasta X yli. Etäisyys T:stä X:ään on 15km. Tällöin kaikki venäläiset Teteriv joen eteläpuolella on eristetty huollostaan ja loppupeli Dneperin länsipuolella voi alkaa.
 

Liitteet

  • teteriv_03-23.jpg
    teteriv_03-23.jpg
    407.7 KB · Luettu: 340
Suomella ei ole, BUK-järjestelmää enää käytössä. Oletko perehtynyt, AMV:n määriin, Suomessa?

Esittämääni kysymykseen, tuo viestisi. Minkäänlaista vastausta ei tuonut. Toki. Mikäli vitaalia osaa Suomen osallisuudesta Ukrainan sotaan materiaalisen avun kautta haetaan ja määritellään. Niin mikä tahansa, vaikkakin UA:n tarpeisiin sopimaton, olisi merkityksellistä?

Tuo; "Ihan vaan tehokkuuden näyttämään", paljon kertoo. Olet epäilemättä hyvällä tarkoitetulla tavalla asiassa liikkeellä. Ymmärrän motiivisi. Tarkoitus ei ole vinoilla.

Tässä kuitenkin pääosaa pitäisi näytellä UA:n tarvitsema, koulutus- yms. rajoitteiden kautta oleva voimanhyödyntämisolettama. Ei se, millaista kivaa mieltä, lahjoittaminen lahjoittajalle tuottaa.

Sekä. Edelleen. Suomen jo lokaation itsessään tuottama lisääntynyt puolustuskyvyn tarve.
Ei ole BUk käytössä, mutta onko varastoituna(ohjukset)? Tilalle USA (Israel) toimittaa jotain väliaikaista. AMV amos ihan myynti mielessä olisi hyvä paikka näyttää mihin pystyy ihan oikeassa sodassa. Krazt kuorma autot voisi lähettää ja ostaa tilalle MAN kuormurit UKn ylijäämästä. Kaikki mikä saadaan kohtuudella korvattua ja mieluiten tukee kotimaista teollisuutta. Vanhentuvat ammukset. BMP-2 100 kpl sinne ja Ruotsista CV9040 käytetty tilalle ja ruotsi hankkii uudet.
 
Tässä kun Venäläinen on näyttänyt suurta kykyään perseillä, olen hiukan tässäkin ketjussa ollut huomaavinani, että Venäläistä aletaan vahvasti jopa aliarvioida (muutamat perinteiset palstajäsenet ovat tästä jonkin verran huomautelleetkin, että ei ehkä kuitenkaan kannata). Minulle kertoi eilen ammattilainen, eli ammatikseen näiden sotimiseen liittyvien asioiden kanssa työskentelevä henkilö: Suurin virhe olisi kuitenkin nyt lähteä aliarvioimaan sitä, että mihin Venäjä kyvyt riittävät. Tiedossa on kuulemma hyvin, että ovat todellakin epäonnistuneet monissa asioissa ja iso tappiokin saattanee olla tiedossa, mutta varaa ei ole löysäillä yhtään eikä myöskään kuvitella liikoja Venäläisen sotilaallisesta heikkoudesta.
Eli toivottavasti Ukraina kyykyttää Venäläistä minkä pystyy ja me autamme minkä voimme kuitenkaan unohtamatta sitä, että pääpaino on vahvistaa omaa sotilaallista kykyämme ja sekin osaltaan lopulta auttaa Ukrainaa. Politiikan puolelta pitää toivoa, että tulee viisas päätös ajatellen Natoa tai puolustustakuita USA:lta.
 
Pelkkä ajatuskin lämmittää, että amerikkalaiset tulevat pumppaamaan näitä Ukrainaan, kunnes koko neuvostoliiton aikainen panssarireservi makaa romuna pitkin peltoja.
Ryssänä alkaisin vakavasti miettiä kannattaako sijoittaa omaa ainoaa persettä lähellekään mitään käynnissä olevaa polttomoottoria.

Jos oikein muistan, Bidenin viimeisin kommitmentti oli 2400 Jallua tässä satsissa tulossa lisää.

Ei hajuakaan kuinka paljon toimitettu jo aikaisemmin.
 
  • Tykkää
Reactions: e7i
On takuulla ollut jo ketjussa joten pahoittelen. Täytyy kuitenkin sanoa, että tämä sai kyyneleen vierähtämään poskelle. :cry: Kiovalaisen pommisuojan 7-vuotias laulajatyttö pääsi turvaan Puolaan ja hyväntekeväisyyskonsertissa lauloi Ukrainan kansallislaulun. Äiti ja isä ilmeisesti jäivät Ukrainaan taistelemaan.

En todennäköisesti ole lähtökohtaisesti erityisen empaattinen henkilö. Minua on useammin kuin kerran, tässä suhteessa autistiseen kirjoon kuuluvaksi määritelty. Näistäkin ("annetuista") lähtökohdista käsin, uskoisin ymmärtäväni. Tarkoituksesi. Olen sodan kuluessa, useamman kerran kokenut aivan poikkeuksellista myötäelämisen tunneskaalaa Ukrainaa kohtaan.

Osa tuosta hyvin mahdollisesti juontaa motiivinsa, "samaistumisen mahdollisuudesta". Vaikkapa sotiemme uhrauksista tuon aggressiovaltion suuntaan. Sekä tietenkin siitä, että olen kahden pojan isä. Siis yhtäkaikki, muistakin, kuin altruistisista syistä.

Jonkin tietyn, vaikkakin haastavasti määriteltävän rajan jälkeen. Näin ajattelen. Täytyy tehdä valinta. Vaikka tuon valinnan kautta myös viattomiin (venäläisiin) toimintaa kohdistuisi.
Minkäänlaista epäilystä itselläni ei enää ole. Toiminnan moraliteettien loppumattoman pohdinnan jatkamisen hyödyttömyydestä. Mikä on ollut, kaikkien näiden vuosikymmenien kuluessa harjoitetun liennytyksen ja monentasoisen- myös taloudellisen molemminpuolisen sitoutumisen tulos?

Tuon fasistisen valtion laajenemispyrkimyksille. Täytyy loppu tehdä. Myös näiden eri motiiveista kumpuavien apogaleettojen toiminnan suhteen.

Luuta kurkkuun. Perkele.
 
...
 
Näiden ukrainalaislähteiden (tjaa, ukr nimissä ainakin...), joita Nexta, Euromaidan ym. tuntuvat käyttävän, ja väitteiden luotettavuudesta ei itselläni tietoa. Ehkä, ehkä ei:

 
VIISI TAI KUUSI kaatunutta kenraalia ja parikymmentä everstiä! Lähes kuukauden kestänyt Ukrainan sota on niittänyt ällistyttävän paljon Venäjän armeijan johtoa.

Eversti evp. Martti J. Kari toimi Ukrainan tiedustelupalveluiden strategisena neuvonantajana vuonna 2020. Hän tietää Ukrainan sotilastiedustelun, GUR:n, signaalitiedusteluosastosta, jonka tehtävä on etsiä kenraaleita radioliikenteestä.
– Harkovan luona meni yksi kenraali sillä tavalla. Signaalitiedustelu paikansi, ja tykistö eliminoi sen pelistä pois.
– Yksi kenraali meni tarkka-ampujan luodista Hostomelin alueella, Kari kertoo.

 
Anteeksi OT. Mutta tämä venäläisten naurettava Z-mekkalointi on silkkaa postmodernia lainaamista; lapsuuteni suosikkisarjakuvan, Pikon ja Fantasian kiistakumppani, suuruudenhullu tiedemies Zorbul on kuin ilmestyskirjasta. Vuodelta 1961:

5bae8d5f483a65259c191f0ffc822927ea2c0e88.jpg


image6160.jpg


19549019.jpg
 
On syytä muistaa, että Ukrainan sähköverkko ei ole yhtä digitalisoitu ja "hieno" kuin Suomen. Lisäksi siellä on luultavasti ylimääräistä energiaa paljonkin, ei ole kommunismin hengessä tehty niin tarkkaan laskelmaa mikä olisi optimimäärä sähköä joten sitä piisaa. Siellä voi sähköä saada siinä mielessä paljon helpommin, joku käy vaan vetämässä muuntajasta vivun kiinni ja läheinen sähkölaitos syöttääkin virtaa vaan omaan kaupunkiin tms. Suomessa ei onnistuisi millään, eikä tuota ole edes harjoiteltu jostain syystä (Suomessa ollaan ajatuksessa, että parempi että koko maa on pimeänä, kuin että sähköjä olisi edes siellä täällä missä se on mahdollista).
Homma ei toimi lainkaan noin ”vipuja vetelemällä” mitä ajattelit, asiaa sen enempää avaamatta.
 
Tässä kun Venäläinen on näyttänyt suurta kykyään perseillä, olen hiukan tässäkin ketjussa ollut huomaavinani, että Venäläistä aletaan vahvasti jopa aliarvioida (muutamat perinteiset palstajäsenet ovat tästä jonkin verran huomautelleetkin, että ei ehkä kuitenkaan kannata). Minulle kertoi eilen ammattilainen, eli ammatikseen näiden sotimiseen liittyvien asioiden kanssa työskentelevä henkilö: Suurin virhe olisi kuitenkin nyt lähteä aliarvioimaan sitä, että mihin Venäjä kyvyt riittävät. Tiedossa on kuulemma hyvin, että ovat todellakin epäonnistuneet monissa asioissa ja iso tappiokin saattanee olla tiedossa, mutta varaa ei ole löysäillä yhtään eikä myöskään kuvitella liikoja Venäläisen sotilaallisesta heikkoudesta.
Eli toivottavasti Ukraina kyykyttää Venäläistä minkä pystyy ja me autamme minkä voimme kuitenkaan unohtamatta sitä, että pääpaino on vahvistaa omaa sotilaallista kykyämme ja sekin osaltaan lopulta auttaa Ukrainaa. Politiikan puolelta pitää toivoa, että tulee viisas päätös ajatellen Natoa tai puolustustakuita USA:lta.
On tässä sellainen riski, että jos Venäjä nyt häviää tämän taistelun totaalisesti ja ajetaan Ukrainan toimesta vuoden 1991 rajoille, niin Suomessa aletaan keskustella, että ei me sitä Natoa nyt tarvitakaan, kun Venäjä onkin noin heikko.
 
Tässä kun Venäläinen on näyttänyt suurta kykyään perseillä, olen hiukan tässäkin ketjussa ollut huomaavinani, että Venäläistä aletaan vahvasti jopa aliarvioida (muutamat perinteiset palstajäsenet ovat tästä jonkin verran huomautelleetkin, että ei ehkä kuitenkaan kannata). Minulle kertoi eilen ammattilainen, eli ammatikseen näiden sotimiseen liittyvien asioiden kanssa työskentelevä henkilö: Suurin virhe olisi kuitenkin nyt lähteä aliarvioimaan sitä, että mihin Venäjä kyvyt riittävät. Tiedossa on kuulemma hyvin, että ovat todellakin epäonnistuneet monissa asioissa ja iso tappiokin saattanee olla tiedossa, mutta varaa ei ole löysäillä yhtään eikä myöskään kuvitella liikoja Venäläisen sotilaallisesta heikkoudesta.
Eli toivottavasti Ukraina kyykyttää Venäläistä minkä pystyy ja me autamme minkä voimme kuitenkaan unohtamatta sitä, että pääpaino on vahvistaa omaa sotilaallista kykyämme ja sekin osaltaan lopulta auttaa Ukrainaa. Politiikan puolelta pitää toivoa, että tulee viisas päätös ajatellen Natoa tai puolustustakuita USA:lta.
En usko yksittäisiä puheenvuoroja lukuunottamatta, joissa näissäkin mukana on usein tietyntasoista "hybristä", lähtöolettamiin peilaten. Tuosta erityistä riskiä seuraavan, rationaalisen maanpuolustusymmärryksen suhteen. Laajemmassa mielessä. Saatikka ammatillisen maanpuolustustoiminnan suhteen.

Päinvastoin, yleistä mielipidettä historiallisessa kontekstissa seuraamaan pyrkiessä. Tuskin koskaan sotien jälkeisessä ympäristössä. Näin konkreettisella tasolla, Venäjän uhkaa on nähty. Perushepun tai heputtaren suunnalta. Näin yhtenäisessä moodissa.

Toki, esittämäsi aihe-alue, hyvä olisi julkisuudenkin kautta käytävässä keskustelussa esillä pitää. Realismin lippua, mielekkäällä tavalla heiluttamiseksi. Eikö tuota esiinnostamaasi, huomiotta missään tapauksessa kannata jättää.
 
Back
Top