Ukrainan konflikti/sota
Oikean alakulman kuva, mutta eri perspektiivistä kuvattuna näytti vahvasti sille että osalla päällä ryssäcamoa takarivissä.
Kannattaa vedellä happea. Ryssä haluaa nyt keinolla millä hyvänsä siirtää huomiota muualle Butsan tapahtumista.
Myös epäilemättä tuollaisilla kuvilla haetaan Mariupolissa taistelevien omaisilta reaktiota, jossa he laittaisivat viestiä Mariupoliin puolustajille "muutkin antautuu, ei niille mitään pahaa tehty, näin videolta, pelasta nyt ittes!!".
Korostan myös: enää mikään video ei lähtökohtaisesti ole "lähde", myllätty on edes takaisin niin paljon että molemmilla puolilla on toistensa romuja, joilla saa varustettua "uskottavan oloisen kuolemanpartion", esimerkiksi vangeille tuhmia tekemään (tällainenkin leviää, nyt, aitoutta voi vain arvailla).
Jäitä hattuun. Ja Ukrainaan taas lahjoituksia, pentele, kuu vaihtui - tili tuli - älä sitä kokonaan omi!
Eilen julki tulleella pätkällä ovat georgialaiset leikanneet VDV-vangeilta kurkut auki. Idiootit vielä kuvaavat itse. Se on seuraava tarina, johon ryssä todennäköisesti tarttuu(tai sitten ei, heillä on tapana tuottaa propagandansa alusta loppuun itse).
PekoniSoturi
Kapteeni
Ukrainassa äidit kirjoittavat lapsen selkään tiedot, jotta heidät on helpompi myöhemmin tunnistaa.
Ottamatta enempää kantaa: jos Suomea joskus joudutaan tosissaan puolustamaan, niin siellä on se demarikin puolustamassa. Ja historiaan jos katsotaan, niin ilman sitä demaria olisi Suomi kuulunut 1940-luvulta alkaen Neuvostoliittoon ja oltaisiin Baltian maiden tasolla nyt. Mihinkähän nimimerkki Kultsi väitteensä perustaa?
Tämä on parasta peliä ryssän pussiin luoda sisäistä ristivetoa kansalaisten välille. Tätä olen kovasti ihmetellyt myös Suomen sotilaan päätoimittaja Pekka Virkin jatkuvissa twitter ulostuloissa.
Samaa sarjaa kuin Kokkari Sammallahden jatkuvat tölväisyt.
Näiden aika ei todellakaan ole nyt, kun yhtenäisyyttä pitäisi luoda kansan ja jopa poliitikkojen välille.
Sisäpoliittisiä irtopisteiden keräilyä, phyi
Urakkatyöt on painaneet. Joten en ole kerinnyt kuin tehä töitä. Ja hioa VEH:n aikana julmia tappajan taitojania. Geneven sopimuksen puitteissa toki.
1. Onko mitään tietoa minkä verran Ukraina on saanut, ampunut ja pudottanut Stingereillä?
2. Ukrainan tappiot? Miehistö ja kalusto
3. Onko ukrainalaiset käyttäneet mekanisoituja prikaatejaan?
1. Onko mitään tietoa minkä verran Ukraina on saanut, ampunut ja pudottanut Stingereillä?
2. Ukrainan tappiot? Miehistö ja kalusto
3. Onko ukrainalaiset käyttäneet mekanisoituja prikaatejaan?
Nyt pitäsi aloittaa some kampanja petsamolaisten halusta liittyä Suomeen
Venäjä ei ole suoranaisen fasistinen valtio – silti Putinia voi verrata Hitleriin, ja myös Venäjä hallitsee kansalaisiaan propagandalla, militarisoi yhteiskuntaa ja lietsoo nationalismia
Venäjän presidentti Boris Jeltsin keskusteli päääministeri Vladimir Putinin kanssa Kremlissä joulukuussa 1999. AFP / LEHTIKUVARasmus Ekström, Eeva Nikkilä-Kiipula / STT
Venäjän ja fasististen valtioiden, kuten natsi-Saksan, vertaaminen on yleistynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja on samaan aikaan kaventanut omien kansalaistensa oikeuksia. Mielenosoituksissa on esiintynyt jopa suoria vertauksia presidentti Vladimir Putinin ja natsi-Saksan fasistijohtaja Adolf Hitlerin välillä.
Venäjän vertailu fasistisiin valtioihin ei kuitenkaan ole Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan perusteltua.
– Venäjältä puuttuu fasistisen valtion tunnuspiirteet, kuten ideologia ja fasistinen kansanliikehdintä, jota valtio käyttää hyväkseen, Lassila sanoo.
Venäjän fasistisuudesta käydään kuitenkin Lassilan mukaan keskusteluja tutkijapiireissä, eikä asiasta ole yksimielisyyttä.
Fasismin keskiössä on kansankunnan uudelleensyntyminen
Myös Helsingin yliopiston akatemiatutkija Oula Silvennoinen arvioi, että Venäjä ei ole varsinaisesti fasistinen valtio.– Fasismi on populistisen äärikansallismielisyyden muoto, joka tavoittelee kansakunnan uudelleensyntymistä. Kansan, ja ihmisen itsensä, on synnyttävä uudelleen asuttamaan ihanteellista yhteiskuntaa, Silvennoinen sanoo.
Putinin Venäjällä ei näytä olevan Silvennoisen mukaan näin selkeää ideologiaa takanaan. Hallintoa kiinnostaa vain sen oma selviytyminen sekä materiaaliset edut.
Fasistisiin yhteiskuntiin kuuluu Ulkopoliittisen instituutin Lassilan mukaan myös kokonaisvaltainen voiman ja väkivallan kultti, vahva tulevaisuuteen katsominen sekä nationalistisen liikehdinnän kautta nouseva johtaja.
– Putin on tullut valtaan suoraan eliitin sisältä, eikä kansanliikkeen kautta. Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin nimitti hänet seuraajakseen vuonna 1999. Maa katsoo myös lähinnä menneisyyteen ilman määrätietoista näkemystä tulevaisuudesta, Lassila sanoo.
Jotta Venäjä olisi fasistinen, sen pitäisi Lassilan mukaan myös aidosti hyväksikäyttää nationalistisia kansanliikkeitään valtion vallan vahvistamiseksi. Sen sijaan Venäjä on tukahduttanut kaiken kansalaistoiminnan, ei pelkästään sodanvastaisen.
– Putinin Venäjä suhtautuu kaikkiin kansalaisliikkeisiin neuroottisesti. Ne nähdään uhkana valtiolle.
Akatemiatutkija Silvennoinen on hieman eri mieltä Lassilan kanssa. Hänen mielestään Putinin hallinto käyttää hyväkseen ääriliikkeitä sekä Venäjällä että sen ulkopuolella.
Venäjä hallitsee kansaa fasistien tavoin
Vaikka Venäjä ei ole suoranaisen fasistinen, ovat julkisessa keskustelussa näkyneet vertaukset Silvennoisen mukaan monilta osin osuvia. Putinin hallinto on hänen mukaansa autoritaarinen, ja se käyttää samoja tekniikoita kansan hallitsemiseen kuin fasistiset ja totalitaariset yhteiskunnat.– Venäjä pyrkii hallitsemaan kansalaisten mieliä propagandalla, militarisoimaan yhteiskuntaa sekä lietsomaan nationalismia. Valtio yrittää myös kiinnittyä äärikonservatiiviseen arvomaailmaan. Nämä ovat kaikki fasistisia toimintatapoja, Silvennoinen sanoo.
Putinin hallinnon taustalla on Silvennoisen mukaan useita fasistisia ajattelijoita, joilla on vaikutusvaltaa hallintoon.
Samaa mieltä on poliittisen historian dosentti Ville Soimetsä Turun yliopistosta. Esimerkiksi politologi Aleksandr Duginilla on Soimetsän mukaan vaikutusta Putinin ajatteluun.
– Duginin ajatteluun liittyy esimerkiksi imperialistinen ja osittain nimenomaan fasistinen ajatus siitä, että Venäjä on luontainen johtava kansa, jonka täytyy myös holhota vaikutuspiiriinsä kuuluvia kansoja. Se on fasistinen elementti, joka selittää myös suhtautumista Ukrainaan, Soimetsä sanoo.Tämän ajattelun perusteella Ukrainalla ei voi olla omaa itsenäistä tahtoa. Jos siis Ukrainan mielipiteet poikkeavat Venäjän tahdosta, silloin Ukraina on todennäköisesti ulkopuolisten voimien vaikutuspiirissä.
– Venäjällä ei kuitenkaan ikinä myönnetä, että mikään tästä ajatusmaailmasta olisi fasistista. Siellä halutaan tuoda esiin stalinismin perinnön paras osa, fasismin nujertaminen toisessa maailmansodassa. Sen takia Venäjällä käytetään samaa stalinistista retoriikkaa, jonka mukaan kaikki vastustajat ovat fasisteja tai fasismin kätyreitä, Soimetsä sanoo.
Venäjän valtiosta on tullut Soimetsän mukaan henkilökeskeinen diktatuuri, jossa ei ole selvää ideologiaa.
Silvennoinen: Putinin ja Hitlerin välillä on paljon yhteistä
Lännessä pidetyissä mielenosoituksissa ja julkisessa keskustelussa Putinia ja Hitleriä on verrattu paljon. Akatemiatutkija Silvennoinen arvioi, että molemmilla johtajilla on paljon yhteistä.– Molemmat ovat olleet riskinottajia, ja onnistuessaan he ovat suunnanneet katseensa kohti yhä suurempia riskejä. Molemmat ovat myös uskoneet, että heidän vastustajansa ovat heikkoja. Ja kuten Hitler toisen maailmansodan aikaan, nyt myös Putin taitaa olla yllättynyt vastustajien vahvasta vastareaktiosta, Silvennoinen sanoo.
Hitlerillä oli kuitenkin Silvennoisen mukaan taustallaan vahva fasistinen ideologia, kun taas Putinilla on omat intressinsä, jotka eivät ole fasistisia.
– Putin vaikuttaa lähinnä haikailevan menneisyyden loiston perään. Sama nostalgia näkyy myös fasistisissa yhteiskunnissa, mutta se yksinään ei tee Putinista fasistista.
Dosentti Soimetsä arvioi, että Putinin aateperusta on löyhä, muuttuva ja tarkoitushakuinen.
– Siellä on silti selvästi taustalla fasistisia ja stalinistisia vaikutteita, sekä sellaisia vaikutteita, jotka eivät olisi mahdollisia muualla kuin Venäjällä ottaen huomioon sen historian, Soimetsä sanoo.
Vertailut Venäjän ja natsi-Saksan välillä eivät ole Lassilan mukaan uusia. Esimerkiksi 1990-luvun Venäjää on verrattu Hitlerin natsi-Saksaa edeltäneeseen Weimarin tasavaltaan.
– Esimerkiksi Putinin ja Hitlerin yksioikoinen vertailu tuntuu jo hieman kliseiseltä. Niitä on tehty ennenkin, esimerkiksi Georgian sodan yhteydessä, jolloin sekä Putinia että Georgian (silloista) presidenttiä Mihail Saakashviliä verrattiin maiden propagandassa Hitleriin.
Valtio ei tule muuttumaan
Tutkijat uskovat, että Venäjä tulee siirtymään tulevaisuudessa yhä autoritaarisempaan suuntaan.– Nykyhallinto ei voi perääntyä tai löysätä otteitaan. Muuten se riskeeraa kansan tyytymättömyyden esiinnousun ja kaiken vallan menettämisen, Silvennoinen sanoo.
Venäjä tulee Silvennoisen mukaan muuttumaan yhä sulkeutuneemmaksi valtioksi, jos Putin pysyy vallassa. Myös ote kansalaisten oikeuksista tulee tiukentumaan.
Ulkopoliittisen instituutin Lassila ei usko, että Venäjä muuttuu suoranaisesti fasistiseksi valtioksi. Hän ei kuitenkaan poissulje sitä täysin.
– Siitä voisi tulla esimerkiksi Pohjois-Korean kaltainen hylkiövaltio, missä uusi fasistijohtaja ottaa vallan. En näe tätä kuitenkaan todennäköisenä.
Silvennoinen näkee mahdollisena, että Putinin syrjäyttää lopulta joku hänen omasta lähipiiristään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtion toimintaan tulisi merkittäviä muutoksia.
– Täytyy muistaa, että kaikki Putinin lähipiirissä olevat ajattelevat samalla tavalla kuin hänkin, Silvennoinen sanoo.
Venäjä ei ole suoranaisen fasistinen valtio – silti Putinia voi verrata Hitleriin, ja myös Venäjä hallitsee kansalaisiaan propagandalla, militarisoi yhteiskuntaa ja lietsoo nationalismia
Venäjän ja fasististen valtioiden, kuten natsi-Saksan, vertaaminen on yleistynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja on samaan aikaan kavent...
www.ksml.fi
StepanRudanskij
Respected Leader
Kiirettä pitää.
hyvis
Eversti
Millaisista määristä puhutaan? Jossain vaiheessa spekuloitiin noiden kolmesatasten kohdalla joko sadasta järjestelmästä (useita satoja ammuksia) tai sitten sadasta ammuksesta. Sata ammusta ei vielä kesää tee, mutta useampi sata alkaa jo tehdä. Ja jos tuota isompaa saadaan saman verran, saattaa sillä alkaa jo olla aloitteen ottamisen kannalta merkitystä.
Teemu Keskisarjan kolumni: Venäjän sotavoimaa ei saa koskaan aliarvioida
Huojentumisemme venäläisten tappioista on ennenaikaista, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Teemu Keskisarja.
Teemu Keskisarja
8:00
SOTILASASIANTUNTIJAN mukaan ”ukrainalaiset ovat hommanneet meille kolmesta vuodesta kymmeneen vuoteen rauhan aikaa” (Helsingin Sanomat, paperilehti 20.3.2022). Perustelu: Venäjältä ei riitä joukkoja ja kalustoa Suomen vastaiselle rajalle. Samoin sanailevat muutkin. Petsamosta, Alakurtista ja Kaukjärveltä tyhjenivät varuskunnat Ukrainaan, joten ”Suomeen ei kohdistu välitöntä turvallisuusuhkaa”.
Niin. Suomeen ei kohdistunut välitöntä turvallisuusuhkaa myöskään syys-lokakuussa 1939.
Puna-armeijaa sitoi Itä-Puolan miehitys.
Pari kuukautta vain vei virittäytyminen pohjolaan. Ilman modernin logistiikan rippusiakaan, osittain yksiraiteisella Muurmannin radalla, Vienan korpien hyllyvillä kärryurilla. Vaikka keskitykset piti salatakin, ukrainalaistaustainen 44. divisioona ehti Puolasta jouluksi Raatteen tielle.
RAUHOITTAUTUISIMMEKO nyt sillä seikalla, että talvisota kiireen takia meni hyökkääjältä päin jäätynyttä helvettiä? Jaa-a. Helmi-maaliskuussa 1940 Neuvostoliitto jo näytti vahvuuksiaan.
Sota ratkesi Kannaksella materian lakien mukaan.
Naapuri oppi erheistään ja kehittyi isoimmassakin skaalassa 1941–1945. Ensimmäisen kesän esitykset eivät paljastaneet, seistäänkö lopulta Moskovan vai Berliinin soraläjillä. Žukov, Timošenko ja Tšuikov eivät olleet pösilöitä. Eivätkä Venäjän sotahistorian pitkät sarjat vuosina 1700–2021 ole silkkaa sössimistä.
Putin puurtaa pakkovoittoa hampaat irvessä ja ikenet veressä.
Minä en tiedä miten käy – etkä tiedä sinäkään, parahin lukija. Sotaviisaiden enemmistö povasi ensin Ukrainan pikahäviötä ja kääntyi sitten ilkkumaan Venäjän tyhmyyttä ja voimattomuutta. Onko todella niin, että hampaisiin asti militarisoitunut suurvalta ei pysty parempaan eli pahempaan?
KUUSI viikkoa on lyhyt aika Kremlin kellojen kuuntelussa.
Jos historia vähänkin toistaa itseään, Butša vakiintuu normaalimeiningiksi. Uutiskuvat ovat täynnä takaumia neuvostodoktriineista. Asuinhuoneisiin kakkaaminen tuli tutuksi Karjalan paluumuuttajille syksyllä 1941. Raiskauksista tietäisivät itäeurooppalaiset kansat kertoa, että ne eivät rajoittuneet ihmisiin, vaan autiotilojen kotieläimiäkin käytti vapauttaja seksuaaliseen tarpeeseensa.
Putinin kokemat ”nöyryytykset” aiheuttavat Suomessa mielihyvää, mutta ei mitään prikaateja ole vielä antautunut eikä toisinajattelijoita tulvinut Punaiselle torille. Lällätelkäämme vasta sitten, jos nöyrtyjät häipyvät Ukrainasta, nöyrästi korvaavat tihutyönsä ja pussaavat poskelle suomalaiskenraaleja.
VOIMASUHTEITA on tarpeellisella pessimismillä ruotinut ainakin dosentti Markku Salomaa.
Kovaa vastassa on toki kova.
Silti olisi mielenvikaista hyssytellä, että Venäjän talous kukistuu ja reservien liikekannallepano on poissa laskuista. Jos käännösohjelma ukrainantaa nettijuttuja tyyliin ”ei siellä ole kuin pari kolme punatautista syyrialaista palkkasoturia”, Mariupolin puolustaja mutisee: ”No me perkele potkaseen ne kuoliaaks, että päästään omalle puolelle!”
Kirjoittaja on historioitsija.
Teemu Keskisarjan kolumni: Venäjän sotavoimaa ei saa koskaan aliarvioida
Huojentumisemme venäläisten tappioista on ennenaikaista, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Teemu Keskisarja.
www.is.fi
Tuo naisen vieressä seisova mies alimmassa ruudussa oikeallakin oli aiemmin "venäläinen vanki joka sai luodin jalkaan".