Ukrainan konflikti/sota

Montako hyökkäävää panssarivaunua / IFV:tä pitää tuhota että hyökkäyskärjen usko loppuu ja perääntyvät? Jos ajatellaan että ampuma-alaa on useamman kilometrin pituudelta ja leveydeltä niin eikö siihen saa rakennettua syvää puolustusta siten että taaemmaksi sijoitetut pst-ohjusyksiköt suojaavat lähemmäksi ryssää sijoitettuja ja turvaavat näiden irtautumisen tarvittaessa? Unohtamatta miinoitusta ja omaa tykistöä.
Ei ainakaan Ukrainan itsensä mielestä toimi. Pyytävät panssareita ja kulkuneuvoja sillä perusteella kun ei tuolla kuulemma jalkamies oikein pärjää.
 
Kartat on kivoja mutta tuollaiset korkeusero kartat saadaan näyttämään siltä kuin ne haluaa saada näyttämään korostamalla aluetta (oikeissa kartoissa korkeuserot ovat selkeämmin mutta visuaalisesti tylsempiä sen takia et varmaankaan sitä tuohon laittanut).
Valokuvissa korkeuserot saadaan ainakin jossain määrin näyttämään miltä halutaan. Miksipä ei joillain kartoillakin, mutta siihen tarvitaan jo faktojen vääristelyä.

Meikäläisen kaltaisille vanhoille paperikartta ja kompassi -ukoille kelpaa myös digikartta. Jos paikkansa pitävällä kartalla korkeuskäyrät näyttävät 50 m korkeuseroa ympäröivään maastoon nähden, niin onhan se mäki. Sadan metrin korkeusero tarkoittaa jo merkittävän korkuista vaaraa tai pikku tunturia.
 
Slovakeilta olisi lähdössä ainakin haupitseja, mutta toivottavasti lähtisi myös nuo MiG-29:t.

Niistä Puolan MiGeistä ei ole juuri enää puhuttu, joten olisiko niin että ne ovat kaikessa hiljaisuudessa vaan siirtyneet Ukrainan käyttöön?



Hiljaisuudessa voisi tietysti olla käynnissä koulutus, siirtyminen Puolan Migeihin vaatisi takuuvarmasti sitä. Ukrainan Migejä on käsittääkseni modattu alkuperäisistä ja Puolan Migejä myöskin, eli vaikka pakkaus näyttäisi samalta niin sisältö on erilainen, lähtien ihan siitä että korkeusmittaritkin ovat metreissä ja jaloissa? Puolan Nato-Migeistä joutuisi varmaan myös purkamaan aika paljon elektroniikkaa, jota ei voi riskeerata ryssien käsiin jäämiselle ja vaikka ei purettaisikaan, niihin perehtyminen vaatisi aikaa jotta käyttö taistelutilanteessa olisi tehokasta. Jos sitten taas purku tapahtuisi, mistä löytyy tilalle järjestelmät, joita osataan käyttää valmiiksi ja missä muutokset tehtäisiin? Mekaanikkojen koulutus kaikkeen uuteen vaatisi myös oman aikansa + tarvitaanko erikoistyökaluja yms. huoltojen suorittamiseen.

Tätä voisi ehkä verrata vaikkapa hyvin varustellun 2000-luvun alkupään autosta hyvin varusteltuun 2022-vuosimallin autoon siirtymiseen, kykenet kyllä suoriutumaan varsinaisesta ajamisesta mutta digiloikka on niin suuri että kaikenlaisten valikoiden takana olevien ominaisuuksien sujuva käyttö näyttöruudussa ottaa oman aikansa, käyttöominaisuuksien ja sitä myötä nappuloiden määrän lisäännyttyä niin valtavasti.

Toivotaan että nämä ongelmat on mietitty ja selätetty, mahdollistaen jopa hetkellisiä paikallisia ilmaherruuksia, sitä maajoukkojen kriittisillä (hyökkäys)hetkillä ollessa vailla!
 
Valokuvissa korkeuserot saadaan ainakin jossain määrin näyttämään miltä halutaan. Miksipä ei joillain kartoillakin, mutta siihen tarvitaan jo faktojen vääristelyä.

Meikäläisen kaltaisille vanhoille paperikartta ja kompassi -ukoille kelpaa myös digikartta. Jos paikkansa pitävällä kartalla korkeuskäyrät näyttävät 50 m korkeuseroa ympäröivään maastoon nähden, niin onhan se mäki. Sadan metrin korkeusero tarkoittaa jo merkittävän korkuista vaaraa tai pikku tunturia.
Drone-kuvausta harrastaneena olen huomannut, että ilmakuvat latistavat maaston korkeuserot.

Loppujen lopuksi taistelutilanteessa jo parin-kolmen metrin pinnanmuodon vaihtelu voi tarjota sopivan "taktisensuojan". Lisäksi kuvien perusteella puut ja pensaat alkavat pukkaamaan lehteä ja tarjoamaan lisäsuojaa
 
Jos tasaista aroa on kilometreittäin joka suuntaan se ei ole koskaan hyvä jalkasin liikkuville oli niillä millaiset singot tahansa. Mitä siellä arolla sitten tehdään kun se Javelin on käytetty ja vihollisen huomio kiinnitetty? Moottorivehkeet vetävät äkkiä ohi tai kiinni jalkamiehet. Mutta ehkä siellä jotain saareketta ja peitettä löytyy
Itä-Ukraina on metsäsaarekkeiden, pienten metsien ja asutuskeskusten rikkomaa peltomaisemaa, hyvää pst-ohjus maastoa, ainakin tähän mennessä sieltä on ohjusmiehelle piilopaikkoja löytynyt hyvin. Javelinilla ampuessa vihollinen ei välttämättä edes tiedä mikä osui ja mistä ammuttiin, switchbladella sama homma.

Vihollinen on pitkälti hyökännut tieverkkoa pitkin, osin siitä syystä kun pellot eivät ole aina kantaneet, asvaltilla myös miinavaara on pienempi, tämä käytäntö voi toki kesän myötä muuttua. Huolto kulkee kuorma-autoilla, jotka on joka tapauksessa ovat sidottuja tieverkkoon.

www.oryxspioenkop.com listaa 2724 tuhottua ajoneuvoa, en tiedä pitäisikö Ukrainaa sanoa täydelliseksi panssarimaastoksi vai täydelliseksi panssarintorjunta maastoksi. Joka tapauksessa tuossa lukemassa ei ole kaikki tällä hetkellä tuhotut, ja siinä on myös kuorma-autot laskettuna mukaan, mutta numerot alkaa olla suht vakuuttavat.

Vastahyökkäyksiin ja maa-alueiden takaisin valtaamiseen panssareita toki tarvitaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ei nyt mitään suoraa, mutta Venäjä on valittanut että länsimaiden asetoimitukset taas hiertävät pahasti.

Venäjä nyt tuntuu ulisevan ihan jokaisesta pienestäkin Ukrainan eduksi laskettavasta käänteestä.

Sitä paitsi eikös meitä Ukrainaa varustaneita maita pitänyt jo aiemmin kohdata Venäjän suunnalta tuleva tuho ja turmio, kun uskalsimme avustaa Ukrainaa?
 
Venäjä on hävinnyt sotansa kaikilla mahdollisilla mittareilla. Talous sakkaa ja ehkä luhistuu. Maa eristetään sivistyneestä maailmasta. NATO laajenee kohta Pietarin porteille kun Suomi liittyy puolustusliittoon. Ja ukrainalaiset tulevat vihaamaan venäläisiä useiden sukupolvien ajan.
Suomen liittyminen puolustusliitto NATO:n jäseneksi ei ole mikään tappio Venäjälle..

Itse näen Suomen jädenyydessä suuren ja pitkäaikaisen hyödyn Venäjälle. Ja, tottakai elintärkeän merkityksen Suomelle.
- tulevaisuuden Venäjän (kuka tahansa onkaan uusi johtaja ja hallintomalli Venällä) Suomen vastainen raja on turvattu pitkälle tulevaisuuteen.
- Suomi ei tule hyökkäämään Venäjälle ja tuskin sallii muidenkaan hyökkäystä alueensa kautta.
- enkä usko että Venäkään haluaa aloittaa sotaa NATO:a vastaan.

Se on sitten kokonaan toinen asia jos Venäjä joskus uskaltautuisi aloittamaan sotatoimet NATO:a vastaan
- tuo tilanne oli jo sen tason sotimista että Suomi joutuisi jonkinlaiseksi kohteeksi olisimmepa NATO:n jäseniä tai ei.

Käytännössä Ukraina taistelee tällä hetkellä koko Euroopan ja NATO:n puolesta ja puolustajana.
- kun Venäjä häviää sotansa Ukrainassa ( ja Suomi samalla liittyy puolustusliiton jäseneksi) Eurooppa ja Venäjän väliset rajat muuttuu alueeksi jolla Venäjä ei tule käymään sotaa.

Tämä viimeksi mainittu on samalla varmana vakuutena sille ettei Ukraina tule häviämään sotaansa.
- ei ole sattumaa että USA, NATO:n suurimpana jäsenmaana antaa apunsa Ukrainalle.
- ja kun sota aikanaan loppuu, Ukraina tulee saamaan täysin kattavat turvatakuut myös tulevaisuuden varalle..

Ukrainassa saamansa tappion myötä katkeaa Venäjältä kaikki mahdollisuudet laajentaa aluettaan Euroopan suuntaan tulevaisuudessa.

Suomen liittyminen NATO:on ja Ukrainan rajojen palauttaminen 2013 aikaiseksi on niin suuri palvelus tulevien vuosikymmenien rauhan puolesta että voidaan hyvällä syyllä ehdottaa Nobelin rauhanpalkintoa niin Zelenskille kuin Niinistöllekin.
 
Back
Top