Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kaveri aikoinaan kertoi, että heillä oli intissä komppaniassa muukalaislegioonan käynyt jannu. Oli suomalainen asepalvelus suorittamatta. Kun käskettiin mastoutua traktorin lavalta, niin muut vasta keräilivät varusteita ja odottivat traktorin hidastamista kun ex-legionaalainen oli jo rynkky valmiina kuusen juurella torjumassa vihollista. Ihan omaa luokkaansa taisteluampujana ja muut katsoi huuli pyöreänä kun kaveri vaan meni. Ne kaverit osaa oikeasti. Ei ole mitään venäläisiä kuperkeikkaspesialisteja.Koska en ole ollut legioonassa niin en toki ole paras henkilö arvoimaan legioonan koulutustasoa, mutta mikäli on yhtään samanlainen kuin vakituisen Ranskan armeijan niin en pidä sitä millään tasolla erityisen hyvänä yksilötaitojen osalta ja taktisesti taistelutapa on erittäin tappioaltis.
Pattonin aforismi on tuttu, ja Azovin miehet tekivät kaiken mikä on inhimillisesti mahdollista ja vähän enemmänkin noudattaakseen sitä.Muista mitä Patton sanoi. Sotilaan tehtävä ei ole kuolla maansa puolesta, vaan saada joku muu kuolemaan oman maansa puolesta.
Niiden kannatti antautua, koska olivat jo muodostuneet rasitteeksi. Niiden huoltaminen helikoptereilla yms kävi liian kalliiksi. Lisäksi eivät enää sitoneet vihollisen resursseja niin paljon.
Mitkään joukkoitsemurhat ei tee hyvää armeijan moraalille. Tämä niiden ratkaisu itseasiassa oli rohkeampi kuin joku joukkoseppuku.
Tietysti hyökkäsivät sillä kalustolla mikä joillakin yksiköillä on harjoittelussakin ollut. Mutta minulla on sellainen käsitys että Venäjä eroaa länsimaista siinä että siellä kalusto usein käytetään loppuun saakka eikä heitetä pois siksi että ei ole enää viimeistä huutoa. Joihinkin asioihin vanhempi kalusto voi olla ok jos on kyse esim. melko rauhanomaisesta toiminnasta kuten lentokoneiden tunnistuslennot, rauhanturvaaminen jne. Määrällisesti Venäjällä on joka tapauksessa useimpiin maihin verrattuna määrällinen ylivoima. Joten jos asioista päättävät ajattelevat että vaikka Su-24 on riittävän hyvä pommittamaan maajoukkoja sitä voidaan käyttää siihen tehtävään. Tai T-72 riittää tankkihommiin niin sellaisia käyttäviä yksiköitä voidaan valita Ukrainan sotaan. Käytännön kokemukset voivat tietysti muuttaa näitä käsityksiä.
Minusta kuullostaa järkevältä käyttää sodassa MYÖS sellaista vanhempaa kalustoa jota länsimaatkin ovat paljon Ukrainalle lahjoittaneet eli jotka ovat jo käyttöikänsä loppupuolella. Ehkä uusimmalla kalustolla saavutettava voitto hieman nopeammin ei ole niin tärkeää kuin tarpeeksi nopea voitto vanhemmalla kalustolla. Tämä on ihan omaa arvailua, varma tieto löytyy sieltä itärajan takaa.
Tarinan opetus on, että Venäjällä ei ole kalustoa useamman miljoonan sotilaan armeijalle tällä hetkellä.Venäjällä saattaa olla edelleen kyky luoda täysin totalitaarinen järjestelmä ja laittaa miljoonia ihmisiä aseisiin. Se että Venäjän liikekannallepano ei ole vielä onnistunut ei kerro siitä etteikö liikekannallepano voi vielä tapahtua lähivuosina.
Useamman miljoonan sotilaan joukkoa on vaikea pysäyttää vaikka joukon kalusto olisikin vanhentunutta.
Paperilla. Minulla ainakaan ei ole minkäänlaista luottoa ilmoitettuihin valmistusmääriin, on ne luvut sitten Neuvostoajalta tai tuoreempia. Korruptio, suoranainen ryöstäminen ja aktoritäärinen ylempien pelko johtaa helposti tämän kaltaisen kuvitteellisen esimerkin mukaiseen tapahtumaketjuun:Tämä on hyvä kysymys. Esim T-90 vaunuja on tehty noin 500kpl, oryxspioenkop listaa niitä tuhotun 20kpl, missä loput on?
Mielestäni ensin lähettiin tuo 90 kuorma ja uskoisin että tässä kuvissa ehkä kyseessä tuosta 18kpl lisäerästä. Toki eivät kentällä varmaankaan kaikki vielä ole käytössä. Voin toki olla väärässä.. Ei ole ainakaan missään mainittu muista lisäeristä.Näistä luvuista olin kartalla, mutta eikös näiden pitänyt olla jo maassa? Sieltä ollaan paraikaa roudaamassa uutta kuormaa.
Sitä kyllä ihmettelen, että mikä saa unkarilaiset niin kovasti tykkäämään Venäjästä? Nythän näyttäisi Unkarin ymmärtäväinen suhtautuminen Venäjään muodostuvan ongelmaksi Puolan ja Unkarin suhteille.
Unkarilaisilla luulisi olevan samalla lailla kokemusta ryssän pakolla maahan tuoman hallinnon ihanuudesta kuin muillakin entisillä itäblokin mailla, ja ehkä enemmänkin, joutuihan Unkari vuonna 1956 kokemaan aikansa "erikoisoperaation", kun yritti hieman irrottautua stalinismin ikeestä. Ja jos mennään 1800-luvulle, niin Unkarin vapaussota vuonna 1849 ratkesi siihen, että pulaan joutunut Itävallan keisari (Unkari oli tuolloin osa Habsburgien keisarikuntaa) pyysi tsaari Nikolai I:n armeijat avukseen, ja tuo "Euroopan santarmi" lähettikin ilomielin 200 000 miestä jyräämään unkarilaiset.
Tämä samainen ex-legioonalainen on käsittääkseni palvellut kaikissa varuskunnissa. Ilmeisesti samaan aikaan kun päivystävä upseeri ampui pistoolilla ruokalan kattoon ja joutui ylenemiskieltoon. Tämäkin on tapahtunut kaikissa varuskunnissa. Sitä en tiedä tapahtuiko kaikissa samanaikaisesti.Kaveri aikoinaan kertoi, että heillä oli intissä komppaniassa muukalaislegioonan käynyt jannu. Oli suomalainen asepalvelus suorittamatta. Kun käskettiin mastoutua traktorin lavalta, niin muut vasta keräilivät varusteita ja odottivat traktorin hidastamista kun ex-legionaalainen oli jo rynkky valmiina kuusen juurella torjumassa vihollista. Ihan omaa luokkaansa taisteluampujana ja muut katsoi huuli pyöreänä kun kaveri vaan meni. Ne kaverit osaa oikeasti. Ei ole mitään venäläisiä kuperkeikkaspesialisteja.
Kaikennäköisiä tornihuhuja..Kaveri aikoinaan kertoi, että heillä oli intissä komppaniassa muukalaislegioonan käynyt jannu. Oli suomalainen asepalvelus suorittamatta. Kun käskettiin mastoutua traktorin lavalta, niin muut vasta keräilivät varusteita ja odottivat traktorin hidastamista kun ex-legionaalainen oli jo rynkky valmiina kuusen juurella torjumassa vihollista. Ihan omaa luokkaansa taisteluampujana ja muut katsoi huuli pyöreänä kun kaveri vaan meni. Ne kaverit osaa oikeasti. Ei ole mitään venäläisiä kuperkeikkaspesialisteja.
Paperilla. Minulla ainakaan ei ole minkäänlaista luottoa ilmoitettuihin valmistusmääriin, on ne luvut sitten Neuvostoajalta tai tuoreempia. Korruptio, suoranainen ryöstäminen ja aktoritäärinen ylempien pelko johtaa helposti tämän kaltaisen kuvitteellisen esimerkin mukaiseen tapahtumaketjuun:
Valtiolta saadaan 150M, jolla on tarkoitus tilata 100 kpl T-90 tankkeja Pihkovan kuperkeikkaprikaatille. Heti ensimmäisessä portaassa 10% rahoista jää matkalle. Tehtaan johto pistää toisen 10% omaan taskuunsa. Rahat riittää juuri ja juuri 80 tankin valmistukseen, kun jätetään vähän elektroniikkaa pois. Aikanaan kun kuljetusjuna saapuu Pihkovaan ja herra isoherra prikaatinkomentaja kehuu isoon ääneen, että siinä ne 100 uutta tankkia nyt on sievässä rivissä, niin tuskin junaa purkamassa ollut mosuri nostaa kättään ja toteaa, että "Herra prikaatinkomentaja Holodomor, junassa ei ollut kun 80 tankkia" samalla vaarantaen oman tulevaisuutensa, vaan toteaa vain, että komeita on ja kuittaa 100 tankkia vastaanotetuksi.
Meinasin tulla samaa sanomaan, että eikös tuo legioonalainen intissä ole niitä yleisimpiä urbaanitarinoita armeijassa? Meilläkin oli Parolassa 1994 sellainen ja kuulemma lähettivät kotiin, koska oli kaiken jo aiemmin oppinut….Tämä samainen ex-legioonalainen on käsittääkseni palvellut kaikissa varuskunnissa. Ilmeisesti samaan aikaan kun päivystävä upseeri ampui pistoolilla ruokalan kattoon ja joutui ylenemiskieltoon. Tämäkin on tapahtunut kaikissa varuskunnissa. Sitä en tiedä tapahtuiko kaikissa samanaikaisesti.
Olen miettinyt, olisiko noiden (taistelukykyisten) kannattanut yrittää pieninä ryhminä pyrkiä ulos tuolta kumminkin? ( Ehkä jotkut yrittivät/ onnistuivatkin / epäonnistuvat, kenties joskus noista luetaan ?) Vai oliko tuolla kaikki ulospääsyt jo suljettu?Pattonin aforismi on tuttu, ja Azovin miehet tekivät kaiken mikä on inhimillisesti mahdollista ja vähän enemmänkin noudattaakseen sitä.
Antautuminen on kyllä tässä kohtaa rohkeampi vaihtoehto, en sitä kiellä. Olisivat vain minusta ansainneet kunniallisemman lopun kuin mikä nyt ryssän käsissä näyttää odottavan. Eläiminä ryssän sirkuksessa, jota vielä irvokkaasti tullaan oikeudenkäynniksi kutsumaan.
Kidutusta ja avuttomana kuoleminen. Ei vaan ole ihmisarvoinen kohtalo se. Joskus elämässä voi tulla eteen tilanne, jossa kuolema on kaveri, ja näin ulkopuolelta katsoen tämä olisi minusta ollut sellainen.
Sitä kyllä ihmettelen, että mikä saa unkarilaiset niin kovasti tykkäämään Venäjästä? Nythän näyttäisi Unkarin ymmärtäväinen suhtautuminen Venäjään muodostuvan ongelmaksi Puolan ja Unkarin suhteille.
Unkarilaisilla luulisi olevan samalla lailla kokemusta ryssän pakolla maahan tuoman hallinnon ihanuudesta kuin muillakin entisillä itäblokin mailla, ja ehkä enemmänkin, joutuihan Unkari vuonna 1956 kokemaan aikansa "erikoisoperaation", kun yritti hieman irrottautua stalinismin ikeestä. Ja jos mennään 1800-luvulle, niin Unkarin vapaussota vuonna 1849 ratkesi siihen, että pulaan joutunut Itävallan keisari (Unkari oli tuolloin osa Habsburgien keisarikuntaa) pyysi tsaari Nikolai I:n armeijat avukseen, ja tuo "Euroopan santarmi" lähettikin ilomielin 200 000 miestä jyräämään unkarilaiset.