Yhtenä nostona jo aiemmat ajatukseni toisesta ketjusta:
https://maanpuolustus.net/threads/ukrainan-sodan-havainnot-ja-opetukset.3711/post-1158765
Ikävä fakta joka jää vähemmälle huomiolle on se, että nopeaa voittoa tai ratkaisua suuntaan tai toiseen ei yksinkertaisesti ole. Media antaa puolin ja toisin kuvan nopeista muutoksista ja toivosta että kohta tilanne ratkeaa, mutta tämä ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Kyseessä on koneiden sota, ei miesten sota. Perinteisen inha teollinen kulutussota, raudan ja veren helvetillinen tulimylly.
Miljoona jalkamiestä ja Javelinia ei vapauta Ukrainaa, vaan vaaditaan tuhansittain panssareita, yli tuhatputkinen tykistö ja paljon enemmän ilmatukea, joista valtaosa tulee väistämättä olemaan
tappioita jos tavoite on maan täysi vapautus. Näitä ei Ukrainalla vielä ole heitettäväksi tuleen, mutta barbaareilla on edelleen, ja Ukraina on riippuvainen ulkomaiden tuesta niiden saamiseksi. Sota jatkuu niin kauan kuin barbaareja on Ukrainan rajojen sisällä, ehkä sen jälkeenkin, ja näin tulee olemaan niin kauan kuin Länneltä kestää varustaa Ukraina riittävällä määrällä kalustoa lyödä barbaarit rajan taakse. Ellei avustuksien tahti kasva huomattavasti, emme puhu vain kuukausista vaan vuosista.
HIMARS:it ja muut pitkän kantaman aseet tulevat vaikuttamaan huomattavasti barbaarien tykistön tappioihin ja logistiikkaan, mutta eivät nekään ole mikään Wunderwaffe joka yksin ratkaisee sodan syksyyn mennessä, vaan vaaditaan aivan hillittömästi lisää kaikenlaatuista rautaa. Yksittäiset asejärjestelmät ovat harvoin olleet ratkaisevia yhdessäkään sodassa, eivät edes ydinaseet niin merkittävästi kuin usein kuvitellaan, mutta suunta on onneksi oikea. Nyt kun HIMARS:it ovat matkalla, voidaan odotella seuraavaksi huhuja ja uutisia ukrainalaisten miehistöjen koulutuksesta Abramseille ja lentäjien koulutuksesta F-16 Falconeille...
Toiseksi sillä on jotain totuuspohjaa, ettei barbaarien hyökkäyksen alku noudattanut heidän varsinaista doktriiniaan, ja taistelut ovat olleet paljon vaikeampia ja raskaampia kuin median antama kuva Ukrainan onnistumisista ja barbaarien perseilystä. Laajoja vetäytymisiä kuten Tshernobilin ja Sumyn suunnissa on turha odottaa muilla rintamilla. Harkovankin suunnalla vastahyökkäykset ovat olleet rajoitettuja ja vaikeita, ja barbaarit pystyvät edelleen tulittamaan kaupunkia paikoitellen. Barbaareja on "helppo" tuhota kun he hyökkäävät, mutta heidän tykistönsä on ilkeää ja massamaista, he ovat valmiita suuriinkin menetyksiin pienien voittojen vuoksi, ja hekin ovat ilkeitä puolustajia kaivauduttuaan ja vielä kalustoylivoiman turvin.