Ukrainan konflikti/sota

Ei se väritys näy taivaalle katsoessa kovinkaan helposti, vaan laitteen siluetti. Ja kun molemmilla on samoja koneita, on tunnistus tuurikauppaa. Toisaalta luulisi kyllä, että näitä red v.s. red -tilanteita on vanjalla vielä enemmän.
MANPADS:eilla ei joka tapauksessa voi kovin kauas ampua, joten hyvin mahdollisesti kantomatkan päässä olevan koneen värityksiä voi olla erotettavissa. Etenkin jos siellä käytetään kirkkaita värejä...
 
Viimeksi muokattu:
Jos soltsaus on luvata muttei pitää, niin putinointi on tapa tehdä sopimuksia niin että ne sitovat vain vastapuolta. Erdogointi taas tarkoittanee lupausta johon saa lisätä ehtoja jälkikäteen. Näinkö tätä maailmaa johdetaan?
Näin se menee. Paitsi jos on niin hölmö että ottaa joka sopimuksen tosissaan ja tulkitsee vielä itselleen vahingoksi.
 
Miksi pumppuhaulikko, kun puoliautomaatit toimii nykyään täydellisesti ? Miksi hukata latausliikkeeseen aikaa. Jopa lipaskäyttöiset puoliautomaatit toimii nykyään jo hyvin.
Toimiva lipshaulikko on ainakin SRA:ssa aikamoinen yksisarvinen.

Muuten olen kyllä samaa mieltä nykyisistä puolareista sotilaskäytössä.
 
New York Timesin mukaan Yhdysvalloilla ei ole selkeää kuvaa Ukrainan sotastrategiasta. Venäjän kyvyt (tai kyvyttömyys) sen sijaan tunnetaan.



U.S. officials said the Ukrainian government gave them few classified briefings or details about their operational plans, and Ukrainian officials acknowledged that they did not tell the Americans everything.

Of course the U.S. intelligence community collects information about nearly every country, including Ukraine. But American spy agencies, in general, focus their collection efforts on adversarial governments, like Russia, not current friends, like Ukraine. And while Russia has been a top priority for American spies for 75 years, when it came to the Ukrainians, the United States has worked on building up their intelligence service, not spying on their government.

The result, former officials said, has been some blind spots.

“How much do we really know about how Ukraine is doing?” said Beth Sanner, a former senior intelligence official. “Can you find a person who will tell you with confidence how many troops has Ukraine lost, how many pieces of equipment has Ukraine lost?”
 
New York Timesin mukaan Yhdysvalloilla ei ole selkeää kuvaa Ukrainan sotastrategiasta. Venäjän kyvyt (tai kyvyttömyys) sen sijaan tunnetaan.



U.S. officials said the Ukrainian government gave them few classified briefings or details about their operational plans, and Ukrainian officials acknowledged that they did not tell the Americans everything.

Of course the U.S. intelligence community collects information about nearly every country, including Ukraine. But American spy agencies, in general, focus their collection efforts on adversarial governments, like Russia, not current friends, like Ukraine. And while Russia has been a top priority for American spies for 75 years, when it came to the Ukrainians, the United States has worked on building up their intelligence service, not spying on their government.

The result, former officials said, has been some blind spots.

“How much do we really know about how Ukraine is doing?” said Beth Sanner, a former senior intelligence official. “Can you find a person who will tell you with confidence how many troops has Ukraine lost, how many pieces of equipment has Ukraine lost?”
Saman artikkelin lukeneena. Hieman erikoiselta tuo tuntuu, ottaen huomioon USA:n roolin UA:n suhteen. Tosin, yksi artikkeli on yksi artikkeli. Jatkuvasti täytyy myös itselleen teroittaa mieleen informaatiovaikuttamisen mahdollisuuksia. Sodan vol.2 alun jälkeinen kehitys on ollut senkaltaista, mitä käytännössä yksikään vakavasti otettava taho ei ennakoinut olemassaolevan datan pohjalta.

Muutos lähtöasetelmiin nähden on ollut poikkeuksellisen merkittävä. Ehkäpä tämän mukaan modifioituminen myös toiminnassa (ja ennakoitavuudessa) UA:n suhteen esiin tullut Lännelle. UA:n toiminta peilautunut Venäjän kyvykkyyksien käytön vastatoimintaan. Pehmeät kohdat Venäjän strategian toteuttamisessa ja premisseissä itsessään, ovat olleet yllättäviä.
 
Yhdessä lähetyksessä Bäckmani myönsi, että Viljakainen on kadonnut. Yritti selittää, että kyllä se vielä löytyy, mutta epäilen. Ne pitivät yhteyttä ja varmasti sitä käytettäisiin propagandassa hyväksi jos se elossa olisi.
Tammikuussa se oli mukana jossain Bäckmanin striimissä. On tämä hampaaton alkoholisti aiemminkin katoillut ja haahuillut passinsa perään, mutta nyt veikkaan että saattaa oikeasti olla jauhelihaa jossain arolla.

Ottaen huomioon, että jossain sanoi tulevansa seuraavaksi Suomeen tankin päällä, niin ei paljon säälitä jos on noutaja tullut.
 
Saman artikkelin lukeneena. Hieman erikoiselta tuo tuntuu, ottaen huomioon USA:n roolin UA:n suhteen. Tosin, yksi artikkeli on yksi artikkeli. Jatkuvasti täytyy myös itselleen teroittaa mieleen informaatiovaikuttamisen mahdollisuuksia. Sodan vol.2 alun jälkeinen kehitys on ollut senkaltaista, mitä käytännössä yksikään vakavasti otettava taho ei ennakoinut olemassaolevan datan pohjalta.

Muutos lähtöasetelmiin nähden on ollut poikkeuksellisen merkittävä. Ehkäpä tämän mukaan modifioituminen myös toiminnassa (ja ennakoitavuudessa) UA:n suhteen esiin tullut Lännelle. UA:n toiminta peilautunut Venäjän kyvykkyyksien käytön vastatoimintaan. Pehmeät kohdat Venäjän strategian toteuttamisessa ja premisseissä itsessään, ovat olleet yllättäviä.
 
Back
Top