Ukrainan konflikti/sota

Kummalle puolelle ovat astumassa, ainakin toistaiseksi ovat pelanneet ihan suoraan ryssän lapaan...

Jos Ranska ilmoittaa olevansa valmis osallistumaan Odessan sataman merisaarron purkamiseen niin miten tuossa on muita vaihtoehtoja kuin olla Ukrainan puolella? Merisaarron ylläpitämiseen osallistuminen taasen olisi toki Venäjän puolelle asettumista, mutta ei tuossa siitä puhuta ja merimiinojen raivaaminenkin olisi eri sanoilla ilmaistu.

Enkä kyllä täysin allekirjoita tuota että ranskalaiset olisivat pelanneet "ihan suoraan ryssän lapaan", ovat toki Macronin suulla päästäneet karmeita sammakoita suustaan mutta ovat kuitenkin antaneet oikeaa tukeakin - toisin kuin esimerkiksi Saksa. Toivottavasti tästä eteenpäin Ranskassa nuo sammakotkin ohjataan heidän keittiöön jossa kokki saa loihtia heidän suun myötäisen makuelämyksen.
 
Jos Ranska ilmoittaa olevansa valmis osallistumaan Odessan sataman merisaarron purkamiseen niin miten tuossa on muita vaihtoehtoja kuin olla Ukrainan puolella? Merisaarron ylläpitämiseen osallistuminen taasen olisi toki Venäjän puolelle asettumista, mutta ei tuossa siitä puhuta ja merimiinojen raivaaminenkin olisi eri sanoilla ilmaistu.
Saarron purkaminen edellyttää miinojen purkua, joka on Ranskan tuoman "turvan" myötä periaatteessa helpompi päättää tehtäväksi. Ja sitten kun miinat on pois ja ryssä hyökkkää, luikkii Macronin pojat valkeat liput liehuen kiireesti takaisin kotiin.
 
Putinin pitkän tähtäimen taktiikka näyttää Toverin mukaan perustuvan ”ajan pelaamiseen”.

Siinä missä sekä Venäjän että Ukrainan taloudet ovat suuresti kärsineet sodankäynnistä, ovat negatiiviset vaikutukset kohdistuneet vielä enemmän Ukrainaan.

Toveri uskoo Putinin laskelmoineen, että sodan yhä pitkittyessä länsimaiden suuri halu avustaa Ukrainaa tulee ennen pitkää väistymään maiden omien taloudellisten ja poliittisten intressien tieltä.



– Ja tällaisia viestejähän on Euroopasta jo kuulunutkin. Eli valitettavasti Putin tietää länsimaisten johtajien heikkouden tässä asiassa, Toveri toteaa.

Lausahduksellaan Toveri viittaa muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzin viimeaikaisiin vaatimuksiin uusien rauhanneuvotteluiden järjestämisestä.

Ranskan presidentti Macron myös aiheutti viime viikolla tyrmistystä lausahduksellaan, jonka mukaan Venäjää ei tulisi nöyryyttää Ukrainan sodassa rauhan aikaansaamiseksi.

– Tässä Saksa ja Ranska ovat valitettavasti antaneet Putinille signaalin siitä, että Eurooppa on heikko, ja että hajanaisuutta on mahdollista saada aikaiseksi, Toveri sanoo.

Euroopan maiden lisäksi Toveri mainitsee Yhdysvaltojen tärkeän aseman Ukrainan tukijana. Kenraalimajuri muistuttaa, että USA:ssa vuonna 2024 koittavat presidentinvaalit saattavat pian siirtää amerikkalaisten kiinnostuksen pois Ukrainan kärsimyksestä.
Tässä testataan nyt sitä muodikasta resilienssiä. Pelataan chickeniä että kumpi kestää kärsimystä kauemmin, Venäjä vai EU & kumppanit. USA tosin ei juuri kärsi. Eurooppalaiset ovat tottuneet parempaan elintasoon ja mukavaan elämään. Venäläiset valittavat ja kärsivät mutta kun se elämä on muutenkin kärsimystä niin eipä eroa hirveästi ole. Ei ainakaan Uralin takana, missä elintaso riippuu omalta pellolta nostetusta perunasta ja kasviksista sekä muusta luontaistaloudesta. Kaivoksissa uurastavat työläiset ovat tottuneet siihen että joka kuukausi ei saa palkkaa ja jonkun verran porukkaa kuolee vuosittain onnettomuuksissa. Ne jotka ovat kärsineet venäläisistä, on älykkäät nuoret, joista osa on jo muuttanut länsimaihin ja Israeliin.

Kansalaisyhteiskuntaa ei Venäjällä ole ja vielä toistaiseksi mielenosoitukset eivät ole sellaisia, joista pitäisi Putinin blokin olla liian huolissaan. Niinkauan kun armeija ja sisäministeriön joukot sekä FSB ovat tukemassa valtaapitäviä, linja jatkuu. En olisi liian optimistinen sillekään että edes Putinin syrjäyttäminen tai kuolema toisi mitään nopeaa muutosta. On muistettava että sieltä voi nousta yhtä kaheli tai kahelimpi äärijohtaja seuraajaksi eli onko Putinin linja mikään poikkeus tuossa maassa? Tuskinpa. Ennemmin Gorbatshov ja Jeltsin olivat poikkeuksia.
 
Bryanskissa palaa, ilmeisesti varikkoalueella jonne Ukrainassa taistelleita joukko- osastoja on tuotu huoltoon ja täydennykseen. Kovin on paloherkkää kaikki nykyisin rashisteilla.

Klintsy, Bryansk region The military unit is on fire, in which military equipment that participated in the war in Ukraine was brought for repairs.
 
Jossain oli muistaakseni tilastoa, että 20-30 % venäläisten ohjuksista osuu maaliin. Kolmannes suutareita, noin kolmannes menee minne sattuu ja noin kolmannes toimii suunnitellusti.

Näistä prosenteista on tosiaan ollut sodan aikana monenlaista spekulaatiota. Vaikea sanoa mikä on totuus, mutta merkittävä määrä on joko suutareita tai ei osu kohteeseen. Toisaalta jos kohteena on kaupungin kokoinen maali niin vaikea arvioida mikä oli tähtäyspiste. Moni huomauttanut että näitä vanhempia on sama ampua pois, olipa toiminta tai osuminen kyseenalaista koska ennemmin tai myöhemmin ne jokatapauksessa happanevat hyllylle. Olisipa mielenkiintoista tietää tarkasti, mikä heidän täsmäasearsenaalin tilanne on tällä hetkellä. Oma arvaus: täytyy olla käymässä vähiin.

Minulle jäänyt mieleen sodan alkuvaiheen isku yhdelle Ukrainan sotilaslentokentälle, olikohan viidellä tai kuudella Iskanderilla. Näistä kolme oli selvästi tähdätty varsinaiseen kiitorataan, mutta yksikään ei osunut siihen vaan monta metriä sen viereen. Loput kaksi tai kolme oli tähdätty kiitoradan vieressä olevaan "parkkialueeseen" missä oli jotain lentokelvottomia hävittäjän raatoja. Kaksi osui ohi ja yksi osui asfalttipintaan, mutta tätäkin osumaa pidettiin melko hyödyttömänä koska osumapiste ei vaikuttanut kentän käyttöön.

Kiitorata ja muut asfalttipinnat ovat muutenkin hieman samanlaisia kuin rautatiet: ne on kohtuullisen helppo ja nopea korjata. Ei saada tietysti rauhanaikaista pintaa vastaavaksi mutta välttävään kuntoon joka tapauksessa, sellaiseen että koneita saadaan ilmaan aselastissa. En osaa sanoa, meneekö korjaamiseen päivä tai pari tai viikko, mutta pidemmän sodan kannalta se on väliaikainen voitto. Ison sillan tuhoaminen on jo huomattavasti työläämpi korjata, tosin näissäkin on eroja (miten pahasti on tuhottu).
 
Saarron purkaminen edellyttää miinojen purkua, joka on Ranskan tuoman "turvan" myötä periaatteessa helpompi päättää tehtäväksi. Ja sitten kun miinat on pois ja ryssä hyökkkää, luikkii Macronin pojat valkeat liput liehuen kiireesti takaisin kotiin.

Joku tuollainen Venäjällä varmaan on mielessä. Ovat keksineet jonkun tavan jolla pääsevät uhkaamaan tosissan Odessaa. Syöttäneet idean tuolle hölmö Macronille. On aivan varma asia, että Venäjä ei tule sallimaan mitään liikennettä mikä voisi auttaa Ukrainaan taloudellisesti. Ei vaikka koko afrikka kuolisi nälkään.
 
Tämä video oli jo aikaisemmin mutta otan sen tuon toisen kaveriksi. Jos katsoo tuota HUDia, niin sen oikeassa laidassa vaihtelee numero 69-70 m välillä.


Toinen tuoreempi video, hieman erinäköinen vaan voi vaikuttaa onko video kuvattu dronen käyttäjän näytöltä vai napattu suoraan signaali laitteesta. Taas kun katsoo oikeaan, reunaan, siellä vaihtelee numero. Jää hieman laidan taakse mutta arvaan että vaihtelee välillä 99-100 m.


Minun tekisi mieli sanoa että tuo on lentokorkeus. Sadan metrin korkeudesta on ollut puhetta aikaisemmin ja on laskettu kranaatin pudotusajasta, noin 4,5 sekuntia vastaisi 100 metrin korkeutta.

Jos näiden monikopterien HUDi on jollekin tuttu niin voinee korjata tuon asian, onko tuo tieto lentokorkeus vai mahdollisesti jotain muuta?
 
Joku tuollainen Venäjällä varmaan on mielessä. Ovat keksineet jonkun tavan jolla pääsevät uhkaamaan tosissan Odessaa. Syöttäneet idean tuolle hölmö Macronille. On aivan varma asia, että Venäjä ei tule sallimaan mitään liikennettä mikä voisi auttaa Ukrainaan taloudellisesti. Ei vaikka koko afrikka kuolisi nälkään.

Ei Venäjällä ole todellista kykyä uhata Odessaa. Merisaarto on paras mihin heidän voima riittää. Heidän paras valtti olisi ollut maahyökkäys Khersonin kautta länteen vaan se pysäytettiin jo aikaa sitten. Heillä on maihinnousualuksia Mustallamerellä vaan maihinnousu Odessaan olisi tuhoon tuomittu: vaikka saisivatkin muutaman tuhat sotilasta rantaan asti niin mitä sitten? Mitä tällainen kevyt jalkaväki saisi aikaan Odessan kokoisessa kaupungissa, joka on varautunut maihinnousun torjuntaan sodan ensipäivistä lähtien? Miten tällaisen porukan huolto järjestettäisiin?

Henkilökohtaisesti en usko että joukko pääsisi edes rantaan asti: meritorjuntaohjukset, Bayraktarit ja tarvittaessa taisteluhelikopterit löisivät vastaan ja ne ketkä selviävät siitä hengissä kääntyisivät takaisin.

Lukashenko taas höpöttänyt omiaan. Tuskin johtaa toimenpiteisiin tälläkään kertaa, kunhan muistuttaa olemassaolostaan ja siitä että heilläkin on joku määrä miehiä ja kivääreitä. Epätoivoinen yritys vetää Ukrainan huomiota ja joukkoja pois muilta rintamilta. Mahdollisesti Putin älähtänyt että koita nyt olla avuksi. Käsky hyökätä Ukrainaan olisi todellinen koetinkivi hänen armeijan lojaaliudelle enkä usko että hänellä on varaa testata sitä. Armeija on lopulta se väki joka takaa hänen vallassa pysymisen ja koko sodan ajan Valko-Venäjän armeijasta on kuulunut vahvoja soraääniä, ei ole kiinnostusta liittyä mukaan Putinin sotaan.

 
Viimeksi muokattu:
Saksan maatalousministeri Cem Özdemir näkee, että Venäjä käyttää harkitusti nälkää aseenaan estämällä pääsyn ukrainalaissatamiin. Hän sanoo, että Venäjän harjoittama sodankäynti on erityisen "vastenmielistä". Muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on jo aiemmin varoittanut, että miljoonat ihmiset saattavat nähdä nälkää, jos Venäjä ei päästä ukrainalaislasteja pois satamista.

Özdemir kertoi kantansa N-TV:lle (siirryt toiseen palveluun) Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa, jossa hän keskusteli CNN (siirryt toiseen palveluun):n mukaan ukrainalaiskollegansa Mykola Solskyin kanssa vaihtoehtoisista vientireiteistä.

– Vaihtoehtoiset reitit maksavat älyttömästi, Özdemir sanoi CNN:n mukaan.

– Olisi kamikazea, että Ukraina luottaisi (presidentti Vladimir) Putinin sanaan ilman uskottavia ja tehokkaita sotilaallisia takeita siitä, että Ukrainan satamien ja laivojen turvallisuus on taattu.

Özdemir sanoi, että ei luottaisi Putinin sanaan. Hänestä on tullut selväksi, että Putin on valehtelija.

Tartis varmaan tehdä jotakin, sitten.

Sillä välin kun katsot tätä videota, ukrainalaiset kuolevat Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Pysäytä sota!

Tällainen teksti englannin ja venäjän kielellä ilmestyi monen ukrainalaismuusikon Youtube-videoiden kansikuvien tilalle pian sen jälkeen, kuin Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan.

Ukrainalaiset artistit ovat yrittäneet omalla tuotannolla ja omilla teoillaan auttaa kotimaataan. Tunnetuimpana esimerkkinä on Kalush Orchestra -bändi, joka euroviisulavalta kehotti pelastamaan Mariupolin kaupungin sekä Azovstalin tehtaalle loukkuun jääneet sotilaat.

Mutta on muutakin, mitä ukrainalaiset muusikot ovat tehneet sodan aikana maansa hyväksi. Listasimme tässä jutussa seitsemän esimerkkiä ukrainalaisbändeistä ja niiden sodanaikaisista saavutuksista.
 
Eldar Gadzhiev’s heart sank when he heard the sputtering from the engine of his Skoda one day in April. Gadzhiev, who owns a fleet of four cars that he leases as taxicabs in Moscow, knew it was a terrible and expensive time for a breakdown.

Prices for spare parts, if you even could find them, had spiralled out of control since Vladimir Putin ordered the invasion of Ukraine two months earlier. “I understood that I was in a bad situation,” he said. “I thought: the repairs are going to cost as much as the car.”

Dealerships were useless, he said. His car parts shop told him that the waiting list was months long, time he could not wait to repair his vehicle.

So he tried posting on a public chat. That’s when his phone began to “explode”, he said. He received tens of calls, some from rough-sounding “dealers” offering to meet or giving him vague promises to get the parts he needed.
Gadzhiev said he ended up paying eight times the old rate for his repairs. Others say prices have jumped tenfold.
Aleksei Atapov, the owner of a car repair firm, said: “We are in a pretty sad situation in terms of car repair and maintenance in Moscow. The central warehouses closed at the end of February, and even the custom parts that arrived were not given to us. They returned the money and took all the parts back abroad.

“Because of such jumps in the rate, they simply stopped all activities. Central warehouses are our everything. Two weeks after 24 February [the day of the invasion], speculation for car parts reached its peak. Something that would cost 900 roubles (£12.50) would cost 7,000-7,500 roubles. Original car oil would cost 12,000 instead of 1,200.”

Jos siviilipuolella tarjotaan ei oota ja kymmenkertaisia hintoja, niin ei valtiolla voi mennä niin paljon paremmin. Meidän pitää olla kärsivällisiä ja venata että naapuri hajoaa mahdottomuuteensa.
 
Ukraine’s prosecutor general has learned of the death of 24 more children in Mariupol, the southeastern port captured by Russian forces in May, the office said on Saturday.

On Telegram, the office said:

During the recording of criminal offences, it has become known that 24 more children died in Mariupol, Donetsk region, as a result of the indiscriminate shelling by the Russian military.

In total, more than 287 children have died since Russia’s invasion of Ukraine on Feb 24, and more than 492 have been injured, according to the statement.

The office added: “These figures are not final, as work is underway to establish them in places of active hostilities, in the temporarily occupied and liberated territories.”
Russian air defence forces have show down three Ukrainian war planes, according to the country’s defence ministry.

The military shot down two MIG-29 planes in the Mikolayiv region and one Su-25 fighter jet in the Kharkiv region, Reuters reports.
A Conservative MP has said the two Britons sentenced to death for fighting against Russian forces is a “monstrous flouting of their human rights,” and criticised the human rights ombudsman in the in the self-proclaimed republic in Donetsk for not following international law.

Aiden Aslin, 28, and Shaun Pinner, 48, have been convicted of taking action towards violent seizure of power at a court in the self-proclaimed republic in Donetsk.

Speaking on BBC Breakfast, Richard Fuller, MP for North East Bedfordshire and one of two members of parliament representing the two men as constituents, met with Shaun’s family on Thursday, and said it’s “a very anxious time.”

Fuller added:

For weeks now the families have been receiving messages from Shaun and Aiden, obviously directed by those who are holding them, looking for a prisoner of war exchange, and then very suddenly, a few days ago, those holding them changed the rules, broke international law, and held a show trial.
 
Any way you count it, the figures are stark: Ukrainian casualties are running at a rate of somewhere between 6oo and 1,000 a day. One presidential adviser, Oleksiy Arestovych, told the Guardian this week it was 150 killed and 800 wounded daily; another, Mykhaylo Podolyak, told the BBC that 100 to 200 Ukrainian troops a day were being killed.

It represents an extraordinary loss of human life and capacity for the defenders, embroiled in a defence of the eastern city of Sievierodonetsk that this week turned into a losing battle. Yet the city was also arguably a place that Ukraine could have retreated from to the more defensible Lysychansk, across the Siverski Donets River, the sort of defensive situation that Ukraine has fared far better in.

The sheer number – more than 20,000 casualties a month – raises questions about what state Ukraine’s army will be in if the war drags on into the autumn. The same is true for the Russians too, of course. But the invaders already control large chunks of Ukraine, and they can pause the fighting with the territorial upper hand.

Consider the figures in context. Ukraine’s army was 125,000 strong, according to the International Institute for Strategic Studies, and there were 102,000 national and border guards in addition. Analysts’ crude estimates suggest that since the start of the war the total could have doubled to an impressive 500,000.

Kyiv’s forces are far from a point of collapse. But several months of high casualties will erode its fighting strength significantly, even allowing for some wounded to recover.
 
Guests include:
  • Olga Stefanishyna, Deputy Prime Minister for European and Euro-Atlantic integration of Ukraine (beginning at the 3:27 mark);
  • Ambassador Michael Carpenter, Washington’s Permanent Representative to the Organization for Security and Cooperation in Europe, or OSCE (at 9:49);
  • St. Javelin founder Christian Borys (at 34:01);
  • And Patrick Tucker, science and technology editor for Defense One.
 
F
Joku tuollainen Venäjällä varmaan on mielessä. Ovat keksineet jonkun tavan jolla pääsevät uhkaamaan tosissan Odessaa. Syöttäneet idean tuolle hölmö Macronille. On aivan varma asia, että Venäjä ei tule sallimaan mitään liikennettä mikä voisi auttaa Ukrainaan taloudellisesti. Ei vaikka koko afrikka kuolisi nälkään.
Juuri näin, ei se ryssä ole yhtään huolissaan lähi-idän tai Afrikan nälkäänäkevistä. Niinkuin ei kenestäkään muistakaan.
 
En osaa sanoa, meneekö korjaamiseen päivä tai pari tai viikko, mutta pidemmän sodan kannalta se on väliaikainen voitto. Ison sillan tuhoaminen on jo huomattavasti työläämpi korjata, tosin näissäkin on eroja (miten pahasti on tuhottu).
Oma mutu on että jos sotilaskentällä on asiaankuuluvat vehkeet saannissa, kuten pitäisi, on kiitorata korjattu kevyesti alle päivässä, riippuen tietenkin osumien määrästä.
 
You don’t need a highly classified briefing on the war in Ukraine in a sealed room in the Pentagon to see warfare changes that will affect U.S. doctrine and weapons.

Russian tanks littering the battlefield have broken turrets and burned hulls — but their defensive side armor is still intact. Small and large ships alike have been sunk not by a navy but soldiers behind joysticks. Ukrainian forces are avoiding costly engagements on the battlefield, instead using their knowledge of the battlespace to create ambushes.

At the center of this new warfare is not cyber but a new kinetic system: loitering munitions. Loitering munitions are a kind of unmanned aerial system that incorporates the smarts of a drone with some form of explosive charge. Unlike cyber, loitering munitions add kinetic effects — meaning destructive capabilities.
War is always a process of finding counter-measures to offset new technology. Right now, loitering munitions have the upper hand.

That should inspire the U.S. military to aggressively pursue possible counter-measures. Simple armor is not going to work, and the next generation of military technology must demonstrate the agility that electronics mixed with kinetic systems can create.

The U.S. Army must incorporate this new threat without disregarding any of the old. And it cannot do so by simply adding another defensive mechanism. That’s how combat vehicles grow to ponderous weights over time.

The defensive zone must extend well beyond the vehicle itself. Using digital communications, the vehicles must work together as a team, making a hemispherical bubble that is mutually supportive and protective. Sensor data from any source must be digitally analyzed in the context of the vehicle to allow anticipation.

Weapons and sensors combine to form zones of protection at different distances from the vehicle. Armed UAVs can provide fires against a target at a great distance. Loitering munitions launched from the vehicle or a nearby carrier can provide a closer-in protective layer focused on killing an inbound threat or engaging the shooter. Electronic and directed energy counter-measures must be considered as well.

Teknologiaa, teknologiaa, ja teknologiaa. Kyllä se tästä vaikka jenkkejä ahistaa päivitystahti. Mielenkiintoinen asia oli että APS on vakio vehje jenkkien tankeissa Euroopassa.
 



Jos siviilipuolella tarjotaan ei oota ja kymmenkertaisia hintoja, niin ei valtiolla voi mennä niin paljon paremmin. Meidän pitää olla kärsivällisiä ja venata että naapuri hajoaa mahdottomuuteensa.
Sitä voi vain kuvitella sitä salakuljetusrallia joka on aivan varmasti Venäjän itärajoilla aloittelemassa.
 
Meillä varmaan käytettyjen autojen jobbarit muuttavat liikkeensa rajan seudulle. Toivottavasti vedättävät naapuria oikein kunnolla.
Sinnepäin taitaa olla vaan vaikea mitään myydä tällä hetkellä. Tosin jos Suomesta käsin onnistuu myymään autonsa Eritreassa ja saamaan kaupasta rahat tilille (täysin laillinen tapaus), niin khyyllä varmaan "ammattimiehet" keinonsa löytävät. Nythän tuonne rajan taakse tosiaan saisi kaikki alkaen jakohihnavikaisista Picassoista.
 
Back
Top