Ukrainan konflikti/sota


Meillä varmaan käytettyjen autojen jobbarit muuttavat liikkeensa rajan seudulle. Toivottavasti vedättävät naapuria oikein kunnolla.
ei ihan niin suorasukaista koska maksuun käytettävän rahan alkuperä tulee selvittää tai vähintäinkin maksaa suomalaisen pankin kautta.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Meinasi tulla kahvit nenästä. Ei tässä nyt ole vähään aikaan mistään salamasodasta ollut kyse ja rintama on toisissa paikoin liikkunut melkoista vauhtia kohti Venäjää.

Salamasotaa tämä ei todellakaan ole :ROFLMAO: Siihen Venäjän resurssit ja varsinkaan taidot eivät riittäneet vaikka juuri sitä ne helmikuussa ja vielä maaliskuussakin yrittivät.

Rintamalinjat liikkuivat Kiovan ja Harkovan välimaastossa nopeasti mutta se johtui lähinnä siitä että Venäjä joutui muuttamaan sodan painopisteitä. Nykyiset linjat ovat pysyneet jo pitkään melko vakaina. Venäjä yrittää edelleenkin tunkeutua uusille alueille mutta Ukraina kykenee sen estämään. Tämä ei ole vielä varsinaista asemasotaa eivätkä rintamalinjat ole kaikilla alueilla vakiintuneet.

Ukraina on Melitopolin kaupungin pormestarin Ivan Fjodorovin mukaan saanut työnnettyä Venäjän joukkoja noin 5-7 kilometriä kauemmas Zaporižžjan alueelta. Hän uskoo ukrainlaismedian mukaan, että alue saadaan kokonaisuudessaan takaisin valloittajilta.

Fjodorovin mukaan venäläiset ovat siirtämässä joukkojaan Hersonin suuntaan.
 

tutkimus 2a4sta ukrainan konfliktista
Menee sarjaan näkemättä paskaa. Siihen asti jaksoin kelailla, kun puhe alkoi siltojen kestävyydestä. Se että siltaa saisi kuormittaa 45 tn tankilla ja sitten silta vaurioituisi, kun siitä ajetaan 55 tn leolla. Sillä on meinaan vissi ero, onko kuorma esimerkiksi lavetilla ja silta ylitetään esim 80 km/h nopeudella tai sitten ajetaan hissun kissun 20 km/h sillan yli.

Painorajoitetut sillat kestävät kuormituksen ylitystä, mutta pitkällä ajalla kuormitusylitys alkaa rasittaan sillan rakenteita. Jos sillassa on 45 tn painorajoitus, tarkoittaa se, että molemmista suunnista voi tulla samaan aikaan tämän painoinen ajoneuvo vaarantamatta sillan pitäaikaiskestävyyttä.

Käytännössä siviilipuolen silloissa ei ole eroa, kuormittaako siltaa 46tn T-80U vai 55tn Leo 2, joten videon väitteet siviilipuolen siltojen kantavuuden vaikutuksista leo2 liikuteltavuuteen verrattuna ryssävehkeisiin on täyttä paskaa.
 
Kiitorata ja muut asfalttipinnat ovat muutenkin hieman samanlaisia kuin rautatiet: ne on kohtuullisen helppo ja nopea korjata. Ei saada tietysti rauhanaikaista pintaa vastaavaksi mutta välttävään kuntoon joka tapauksessa, sellaiseen että koneita saadaan ilmaan aselastissa. En osaa sanoa, meneekö korjaamiseen päivä tai pari tai viikko, mutta pidemmän sodan kannalta se on väliaikainen voitto. Ison sillan tuhoaminen on jo huomattavasti työläämpi korjata, tosin näissäkin on eroja (miten pahasti on tuhottu).
Kiitoradan pohjustustyöt ovat kautta maailman melkoinen savotta. Kun Hki-Vantaalle tehtiin kolmas kiitotie, niin maansiirtotyöt olivat isommat kuin Lahden moottoritiellä. Alta kaivettiin kaikki pois ja täytettiin louheella. Kun kiitorataan poksauttaa ohjuksen, niin sen pohjarakenne ei mene miksikään. Vähän isompaa kivenmurikkaa pohjalle kuopan syvyyden mukaan, sitten hienompaa ja lopuksi asfalttia. Ei ole elämää suurempi askare.
 
Ukrainan presidentinkanslian johtajan neuvonantaja Oleksyi Arestovitšin mukaan sodassa on kuollut lähemmäs kymmenen tuhatta ukrainalaissotilasta. Hän kommentoi aihetta suorassa keskustelussa venäläisjuristi Mark Feiginin kanssa tämän YouTube-kanavalla. Asiasta kertoo verkkolehti Meduza.

– Sodan alusta alkaen meiltä on kaatunut keskimäärin sata sotilasta päivässä. Mutta Venäjän armeijalta kaatui päivittäin tuhat sotilasta päivässä ensimmäisten 20–30 päivän aikana. Nyt venäläisiä kuolee kahdesta kolmeen sataan, eikä vähemmän, Arestovitš sanoi.

Feigin kysyi, voidaanko tästä päätellä, että Ukraina on menettänyt lähemmäs kymmenen tuhatta sotilasta.

– Kyllä, suunnilleen näin, Arestovitš vastasi.
 
Jossain oli muistaakseni tilastoa, että 20-30 % venäläisten ohjuksista osuu maaliin. Kolmannes suutareita, noin kolmannes menee minne sattuu ja noin kolmannes toimii suunnitellusti.

Tuon uskon ihan helposti :unsure:

Britannian puolustusministeriön lauantaina julkaiseman tiedustelupäivityksen mukaan Venäjän joukot Sjevjerodonetskissa eivät ole edenneet etelän suunnasta. Kaupungissa käydään rajuja katutaisteluita, ja sekä Ukrainan että Venäjän armeijalta kuolee ja haavoittuu todennäköisesti suuria määriä sotilaita.

Venäjä käyttää ilmavoimiaan ja tykistötulta yrittäessään kukistaa Ukrainan joukot.

Britannian mukaan Venäjä on sodan aikana käyttänyt useita 1960-luvulta peräisin olevia raskaita laivantorjuntaohjuksia hyökätäkseen kohteisiin, jotka sijaitsevat Ukrainassa kuivalla maalla. Näiden ohjusten alkuperäinen tarkoitus on ollut tuhota raskaita lentotukialuksia, ydinkärjellä varustettuna.


Kun näitä ohjuksia käytetään maahyökkäyksessä tavanomaisella taistelukärjellä, ne ovat erittäin epätarkkoja ja voivat aiheuttaa merkittäviä määriä siviiliuhreja.

– Venäjä todennäköisesti käyttää näin puutteellisia aseita siksi, koska modernimmista ja tarkemmista on puutetta, puolustusministeriö kirjoittaa.
 
Sinnepäin taitaa olla vaan vaikea mitään myydä tällä hetkellä. Tosin jos Suomesta käsin onnistuu myymään autonsa Eritreassa ja saamaan kaupasta rahat tilille (täysin laillinen tapaus), niin khyyllä varmaan "ammattimiehet" keinonsa löytävät. Nythän tuonne rajan taakse tosiaan saisi kaikki alkaen jakohihnavikaisista Picassoista.

Vielä muutama kuukausi ja itärajan takaa voi saada sukkahousuja vastaan vaikka mitä. Kovaa vauhtia ollaan siis menossa takaisin kultaiselle 90-luvulle itänaapurin osalta. Putinin valtakauden alkua määritteli ns. järjestyksen palauttaminen eli laitettiin pienemmät gangsterit järjestykseen (isommat meni valtionhallintoon ja pienemmät niiden palkkalistoille) ja oligarkit aisoihin (omistus vaihtui hallintaoikeudeksi). Samalla öljyn ja kaasun hinnan nousu laittoi talouden nousuun. Pohjalta on tietysti vain yksi suunta, mutta nopeaa se kasvu oli silti. Nyt sitten Putinin tuoreimpien sotien (aluksi 2014-2015 ja nyt tämä 2022) myötä kaikki tämä "kehitys" on vaarassa. Hänen kaksi alkuperäistä mandaattia järjestys ja kasvava talous on molemmat uhattuna.

Ukrainan tappioista, yritin hakea vaan en löytänyt yhtä tiettyä kommenttia (se taisi olla eilen, ehkä toissapäivänä täällä). Useita kommentteja missä puhutaan 100-200 kuollutta päivässä ja X määrä haavoittuneita. Näissä ei ole ollut tarkemmin aikaväliä joten ei tiedä, onko se keskiarvo vai tämän hetken tilanne. Tuo yksi kommentti jota hain, sanoi muistaakseni että Ukraina on menettänyt keskimäärin 100 miestä sodan jokaisena päivänä.

MUOKKAUS: juuri kun pääsin kirjoittamasta niin tuossa ylempänähän se sanotaan käyttäjän Coffee Man viestissä. Arestovits siis lähteenä, linkki viestiin: LINKKI

– Sodan alusta alkaen meiltä on kaatunut keskimäärin sata sotilasta päivässä. Mutta Venäjän armeijalta kaatui päivittäin tuhat sotilasta päivässä ensimmäisten 20–30 päivän aikana. Nyt venäläisiä kuolee kahdesta kolmeen sataan, eikä vähemmän, Arestovitš sanoi.

Nyt taitaa olla sodan 106. vai onko jo 107. päivä joten Ukrainan tappiot tähän mennessä olisivat 10 600-10 700 sotilasta kaatuneena (karkeasti laskettuna).

Suuri määrä muttei niin suuri kuin Venäjällä, jos siis oletetaan että Ukrainan kertomat tappiot olisivat oikeassa sektorissa: taisi olla jonkin verran yli 30 000 kaatunutta tuorein luku. Karkeasti suhdeluku siis 1:3 puolustajan eduksi. Kuulostaa loogiselta, hyökkääminen tahtoo tuottaa enenmmän tappioita jos on vahva puolustus vastassa. Mahdollisesti viimeisten kuukausien aikana kun sota on muuttunut enemmän asemasodaksi, niin tappiotkin ovat tasaantuneet. Voisi olettaa että tykistöjen keskinäinen taistelu ja sota juoksuhaudoista tuottaisi suunnilleen saman verran tappioita molemmille osapuolille niillä rintaman osilla joissa hyökkääminen on jäänyt vähemmälle.

Hyvä varmasti miettiä meidänkin puolustusvoimien kannalta, jos keskiarvona olisi tuollainen 100-150 kaatunutta päivässä. Haavoittuneiden määrä sitten mitä lie, ehkä 2-3 kertaa kaatuneiden määrä. Haavoittuneita voisi olla tällöin mitä tahansa väliltä 200 - 450, ehkä enemmänkin jos on oikein paha paikka.

Katsoin wikipedista nopeasti meidän talvisodan tappiot: 25 904 kaatunutta tai kadonnutta ja 43 557 haavoittunutta. Suhdeluku näiden välillä 1,681. Selvästi vähemmän kuin tuo 2-3. Toisaalta talvisodan keskiarvot 247 kaatunutta ja 415 haavoittunutta per päivä. Talvisodassa oli hyvin valmistellut asemat vaikkei mikään Maginot-linja ollutkaan. Toisaalta Neuvostoliiton tykistö oli hyvin raskasta ja sitä käytettiin pienellä alueella. Miehistö- ja kalustoylivoima oli myös musertava, paljon suurempi kuin Ukrainassa. Talvisodan aikana ensiapu ja lääkintä oli myös oman aikansa näköistä, varmasti eroa nykypäivään. Jos ei saa nopeasti oikeaa apua, haavoittuneesta tulee nopeasti kaatunut.

Tuota se sodan todellisuus näyttäisi olevan, kun kyseessä on oikea iso sota. Ei silti olla maailmansotien päiväkohtaisissa tappiolukemissa, mutta merkittäviä tappioita joka tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Menee sarjaan näkemättä paskaa. Siihen asti jaksoin kelailla, kun puhe alkoi siltojen kestävyydestä. Se että siltaa saisi kuormittaa 45 tn tankilla ja sitten silta vaurioituisi, kun siitä ajetaan 55 tn leolla. Sillä on meinaan vissi ero, onko kuorma esimerkiksi lavetilla ja silta ylitetään esim 80 km/h nopeudella tai sitten ajetaan hissun kissun 20 km/h sillan yli.

Painorajoitetut sillat kestävät kuormituksen ylitystä, mutta pitkällä ajalla kuormitusylitys alkaa rasittaan sillan rakenteita. Jos sillassa on 45 tn painorajoitus, tarkoittaa se, että molemmista suunnista voi tulla samaan aikaan tämän painoinen ajoneuvo vaarantamatta sillan pitäaikaiskestävyyttä.

Käytännössä siviilipuolen silloissa ei ole eroa, kuormittaako siltaa 46tn T-80U vai 55tn Leo 2, joten videon väitteet siviilipuolen siltojen kantavuuden vaikutuksista leo2 liikuteltavuuteen verrattuna ryssävehkeisiin on täyttä paskaa.
Katselin tuon läpi. Ihan asiaa siellä lopussa oli siitä, että Leo2A4 olisi oikeilla varusteilla tod. näk. ravintoketjun huipulla Ukrainassa. Ongelmana nähtiin se, että matkaan olisi mahdollisesti saatavissa vain 10 kipaletta noita ja sitä mukaa huoltamisen järjestäminen söisi hyödyt. Jos matkaan saataisiin 40 vaunua, saattaisivat hyödyt olla kannattavat. Lisäksi miehistö-kysymystä pohdittiin.
 
Tämä ilmeisesti puhuu samasta asiasta tai ainakin osaksi sivuaa yhtä rintamaa missä tapahtunut:


Näppärä infograafi ykkösprioriteetin maaleista:


Vihollinen jatkaa kaikkien aseiden käyttöä, mukaanlukien "9M22S 122mm thermite incendiary rockets". En muista nähneeni näitä raketteja aikaisemmin kuvissa, tosin valkofosforia käytettiin Azovstalin tehdasaluetta vastaan:

Näin äkkiseltään en löytänyt tuota "Southin" tiedotetta tästä Nova Zburivkan iskusta. Tuonne on kuitenkin 35-40km tämän hetkisestä rintamasta, joten isku on tehty raketinheittimillä. Ukrainalla on se oma "uraganinsa", jonka nimi ei nyt tule mieleen. Se taitaa olla ainoa jolla ylettää. Excalibur varmaan mahdollisuuksien rajoissa, mutta tuskin tykistöä tuodaan kovin lähelle eturintamaa.
 
Oliko tässä yksi Venäjän asiamiehistä ja pakeniko sotaa muuten vain? Petturiksi sanottu, vaan petoksiakin on monenlaisia. Muistanko väärin vai syytettiinkö häntä Khersonin suunnan puolustuksen laiminlyönnistä? Ainakin vanjan hyökkäys Krimiltä saavutti Khersonin nopeasti, samoin kuin Melitopolin. Venäjän yksi sodan päätavoitteista oli vedensaannin varmistaminen Krimille, minkä takia Kherson oli avainasemassa. Toisaalta eteläinen Ukraina oli helpompaa maastoa hyökätä panssarijoukoin ja maaperä ei ollut niin pahasti mutaista kuin muualla. Mies on jäänyt kiinni Serbian rajalta, missä lie piileskellyt ennen sitä (ehkä Transnistria jos pitäisi arvata):

Andriy Naymov, former head of the SBU in Kherson who was decried as a traitor by Zelensky has been arrested by Serbian border agents. Naymov fled the country a couple of hours before the Russian invasion along with hundreds of thousands of dollars and expensive jewelry.

Serbian police accuse him of illegally circulating valuable tangible assets, a crime for which he can face up to 12 years in jail. Serbia has yet to provide any official information on the matter.

 
Cavell groupin aamutiedotteessa paljon asiaa ja Ukrainan kannalta enimmäkseen huonoja.
Mukana on hyvin outo kehitys, eli ryssä tehnyt jonkinasteisen maihinnousun rannikolle Odessan ja Mykolajivn puoliväliin. Tämä liittyy varmaan aiemmin nähtyihin tietoihin, jonka mukaan ryssän erikoisjoukot on toiminut tuolla suistossa.

6. The push north and northeast by Russian reinforcements from Popasna made more ground yesterday and secured more roads, but of greater concern is a another push east out of Lyman.

7. Ukrainian resupply and reinforcement options are reducing in this region and pockets of isolation are rapidly approaching.

8. Russian forces eventually managed to manoeuvre units out of Izyum yesterday in increased numbers after a significant period of almost complete containment by Ukrainian ground and air forces. There are still a significant number of units within their regional FOB there.

9. Significant Russian air/missile strikes, artillery fire and attack helicopter support provided cover for reinforcements to move east likely to reinforce the Lyman units and a fewer number south likely for the Slovyansk offensive.

16. The Ukrainian counteroffensive heading east in Kherson Oblast secured more settlements yesterday and is pushing Russian forces back. This is an extending front line now and seems to have some momentum with the Inhulets river crossed in several places.
https://twitter.com/TCG_CrisisRisks

18. There are reports Russian forces secured the Kinburn Foreland/Spit in Ochakiv Raion of Mykolaiv Oblast on the Black Sea yesterday.
19. Nearby Ochakiv has been under heavy artillery attack from the Sea on and off for weeks, but if Russia has secured this area they could expand operations here into a significant strategic advantage.

 
Kiitoradan pohjustustyöt ovat kautta maailman melkoinen savotta. Kun Hki-Vantaalle tehtiin kolmas kiitotie, niin maansiirtotyöt olivat isommat kuin Lahden moottoritiellä. Alta kaivettiin kaikki pois ja täytettiin louheella. Kun kiitorataan poksauttaa ohjuksen, niin sen pohjarakenne ei mene miksikään. Vähän isompaa kivenmurikkaa pohjalle kuopan syvyyden mukaan, sitten hienompaa ja lopuksi asfalttia. Ei ole elämää suurempi askare.
Oli suota.Ohan noita suoria. lähellä ja kauempana, Päivä, vajaa ja kalusto on korjannut
 
Cavell groupin aamutiedotteessa paljon asiaa ja Ukrainan kannalta enimmäkseen huonoja.
Mukana on hyvin outo kehitys, eli ryssä tehnyt jonkinasteisen maihinnousun rannikolle Odessan ja Mykolajivn puoliväliin. Tämä liittyy varmaan aiemmin nähtyihin tietoihin, jonka mukaan ryssän erikoisjoukot on toiminut tuolla suistossa.

18. There are reports Russian forces secured the Kinburn Foreland/Spit in Ochakiv Raion of Mykolaiv Oblast on the Black Sea yesterday.
19. Nearby Ochakiv has been under heavy artillery attack from the Sea on and off for weeks, but if Russia has secured this area they could expand operations here into a significant strategic advantage.

Erikoinen tapaus. Nappasin alueesta kuvan Google Mapsista:

1654947308057.png

Tuo punaisella kehystetty niemen kärki on jonkinlainen luonnonpuisto (National Park) mutta alueella on silti jonkinlainen tieverkko. Tuolta olisi lyhyin matka vesistön ylitykseen Otsakovin kaupunkiin, mutta hieman erikoiselta kuulostaa. Tuosta on lyhyimmilläänkin noin 2 kilometriä veden ylitse. Sen jälkeen odottaa kaupunkitaistelu. Ehkä Ukraina ei ollut valmiina tuon seudun puolustamiseen? Ehkä kyseessä on pieniä erikoisjoukkojen iskuja? Ehkä tiedustelua?

Mielenkiintoinen tapaus joka tapauksessa, paras seurata mihin tuo johtaa jos mihinkään.
 
Näin äkkiseltään en löytänyt tuota "Southin" tiedotetta tästä Nova Zburivkan iskusta. Tuonne on kuitenkin 35-40km tämän hetkisestä rintamasta, joten isku on tehty raketinheittimillä. Ukrainalla on se oma "uraganinsa", jonka nimi ei nyt tule mieleen. Se taitaa olla ainoa jolla ylettää. Excalibur varmaan mahdollisuuksien rajoissa, mutta tuskin tykistöä tuodaan kovin lähelle eturintamaa.
BM-30 SMERCH on Ukrainan käytössä.
 
Kiitoradan pohjustustyöt ovat kautta maailman melkoinen savotta. Kun Hki-Vantaalle tehtiin kolmas kiitotie, niin maansiirtotyöt olivat isommat kuin Lahden moottoritiellä. Alta kaivettiin kaikki pois ja täytettiin louheella. Kun kiitorataan poksauttaa ohjuksen, niin sen pohjarakenne ei mene miksikään. Vähän isompaa kivenmurikkaa pohjalle kuopan syvyyden mukaan, sitten hienompaa ja lopuksi asfalttia. Ei ole elämää suurempi askare.
Meikäläinen nyt ei varsinaisesti ole maansiirtopuolen tai minkään rakentamisen tuntija, mutta eikös ainakin amerikkalaisilla ole tähän ihan ennalta suunniteltu vakiolääke?

Muistelisin, että jokaisen merkittävän sotilaslentokentän lähelle/yhteyteen sijoitetaan tietty määrä pioneereja, karkeaa soraa isoihin kasoihin ja riittävä määrä puskutraktoreita ja isoja rullia sellaista sopivan joustavaa "teräsverkkomattoa" (en tiedä miksi sitä pitäisi kutsua).

Kun kiitorataan tulee muutama isompi tai paljon pieniä kraatereita, ne täytetään nopeasti soralla puskutraktoreiden avulla, ja päälle avataan tuota teräsmattoa väliaikaiseksi päällysteeksi. Hyvinkin rupisen näköinen kiitorata voi olla täydessä käytössä tunnin tai parin sisään.
 
Meikäläinen nyt ei varsinaisesti ole maansiirtopuolen tai minkään rakentamisen tuntija, mutta eikös ainakin amerikkalaisilla ole tähän ihan ennalta suunniteltu vakiolääke?

Muistelisin, että jokaisen merkittävän sotilaslentokentän lähelle/yhteyteen sijoitetaan tietty määrä pioneereja, karkeaa soraa isoihin kasoihin ja riittävä määrä puskutraktoreita ja isoja rullia sellaista sopivan joustavaa "teräsverkkomattoa" (en tiedä miksi sitä pitäisi kutsua).

Kun kiitorataan tulee muutama isompi tai paljon pieniä kraatereita, ne täytetään nopeasti soralla puskutraktoreiden avulla, ja päälle avataan tuota teräsmattoa väliaikaiseksi päällysteeksi. Hyvinkin rupisen näköinen kiitorata voi olla täydessä käytössä tunnin tai parin sisään.
Tätä varten sinne kiitoradalle kylvetään usein myös ajastettuja räjähteitä random ajoilla.
 
Back
Top