Antares
Respected Leader
Tämä oli jo eilen, tosin linkki oli artikkelin luettuun versioon. Tässä kirjoitettu versio. Pitkä, mutta kattava ja erittäin ansiokas. Saksan ja yleisemmin Euroopan riippuvuus Venäjän kaasusta ja öljystä, käsitellään tämä historia vaihe vaiheelta alkaen vuodesta 1970.
Kylmäävää luettavaa, miten vaihe vaiheelta riippuvuus lisääntynyt ja vaihtoehdot sivuutettu. Erityisesti Saksalta äärimmäistä lyhytnäköisyyttä ja naiiviutta. Yhdysvalloissa vaara on tunnistettu alusta lähtien ja presidentti toisensa jälkeen varoittanut, ilman tuloksia. Saksan johtavat poliitikot puolestaan julkesivat kääntää tilanteen päälaelleen ja saarnata Yhdysvaltain suuntaan miten nämä eivät ymmärrä Eurooppaa ja ovat arvostelussaan ylimielisiä ja pahantahtoisia. Paremmin voitaisiin sanoa että Länsi-Euroopassa ei ymmärretty Neuvostoliiton / Venäjän pahantahtoisuutta.
Kylmän sodan jälkeen tähän ns. Ostpolitikin arvosteluun yhtyivät vanjan saappaan alta vapautuneet maat, vaan sekin sivuutettiin Saksassa. Liekö sitten typeryyttään vai tässä vaiheessa jo vanhasta muistista: alunperin prosessi aloitettiin 1970 jolloin vallassa olivat sodan nähneet miehet, vasta myöhemmin kuvioihin tulivat sotaa seuranneet ns. suuret ikäluokat. 60- ja 70-luvuilla kasvaneilta ja varttuneilta löytyi kaikenlaista idealismia rauhanliikkeineen yms. mitä Neuvostoliitto myöhemmin hyödynsi täysimääräisesti kun nämä astuivat valtaan. Jossain vaiheessa suuret, energiaintensiiviset teollisuudet liittyivät kuoroon koska olivat tottuneet halpaan öljyyn ja kaasuun yhtenä oman kasvunsa veturina. Mikään ei saa rajoittaa sitä virtaa, sanovat kapitalistit ja konservatiivitkin. Samalla kansalaisten hyvinvoinnin kasvu tulee sidotuksi Venäjän hyväntahtoisuuteen.
Saksalla on kokemusta oman historian tarkastelusta, joten pieni hatun keikautus seuraavalle:
The Social Democrats have now set up a review into whether the policy of Ostpolitik – first laid out in a landmark speech in July 1963 by Egon Bahr, then the closest adviser to West Berlin’s mayor and chancellor-to-be, Willy Brandt – became deformed over time, especially after securing its great achievement, the fall of the Berlin Wall.
Liian vähän, liian myöhään, mutta minkäs teet. Tässä tilanteessa ollaan. Ei voi olla miettimättä, mikä on ollut Saksan itäpolitiikan vaikutus suomalaisiin poliitikkoihin ja valittuihin linjoihin. Ei sillä etteikö meillä kyettäisi omiin virheisiin, mutta tiedetään Saksan merkitys Suomelle. Perinteisesti on oltu läheisiä kaupankäynnissä ja muussakin. Opiskelijavaihdot yms. kuviot ja tiivis yhteydenpito poliittisesti vievät ja tuovat ajatuksia. Samalla vanjan asiamiehet kuiskuttavat korvaan samansuuntaisia ajatuksia. Muistetaan vielä kylmän sodan aikainen pienipiirisyys kaikissa asioissa, niin ei ihme että vaikutukset on tunnettu meillä asti. Monia huonoja, Euroopan edun vastaisi päätöksiä on tehty mm. Nord Stream 2.
Rehellisyyden nimissä Venäjä on kasvattanut Euroopan riippuvuutta heidän kaasusta, öljystä ja hiilestä mutta on samalla tullut pahasti riippuvaiseksi kaikesta länsimaisesta teknologiasta. Tuotantokoneet, niiden käyttöjärjestelmät, mikrosirut, moderni elektroniikka yms. korkeampi teknologia on käytännössä kaikki Lännestä tulevaa. Oliko se Kamil Galeev kenellä oli laadukas katsaus tähän, oli jopa kaksi kuvaa rinnakkain, jossa Saksan ja Venäjän viennit olivat rinnakkain. Olivat kuin peilikuvat toisistaan, ainoastaan sillä erolla että Venäjä vei Saksaan raaka-aineita ja Saksa Venäjälle korkean teknologian tuotteita. Muistutti siirtomaa-aikojen tilannetta.
Suosittelen lukemaan kun sopiva hetki tulee. Tästä tosiaan linkitettiin aikaisemmin luettu versio, taisi olla vajaa 30 minuuttia. Pitkä mutta hyvä katsaus viimeisen 50 vuoden tapahtumiin.
https://www.theguardian.com/world/2022/jun/02/germany-dependence-russian-energy-gas-oil-nord-stream
Kylmäävää luettavaa, miten vaihe vaiheelta riippuvuus lisääntynyt ja vaihtoehdot sivuutettu. Erityisesti Saksalta äärimmäistä lyhytnäköisyyttä ja naiiviutta. Yhdysvalloissa vaara on tunnistettu alusta lähtien ja presidentti toisensa jälkeen varoittanut, ilman tuloksia. Saksan johtavat poliitikot puolestaan julkesivat kääntää tilanteen päälaelleen ja saarnata Yhdysvaltain suuntaan miten nämä eivät ymmärrä Eurooppaa ja ovat arvostelussaan ylimielisiä ja pahantahtoisia. Paremmin voitaisiin sanoa että Länsi-Euroopassa ei ymmärretty Neuvostoliiton / Venäjän pahantahtoisuutta.
Kylmän sodan jälkeen tähän ns. Ostpolitikin arvosteluun yhtyivät vanjan saappaan alta vapautuneet maat, vaan sekin sivuutettiin Saksassa. Liekö sitten typeryyttään vai tässä vaiheessa jo vanhasta muistista: alunperin prosessi aloitettiin 1970 jolloin vallassa olivat sodan nähneet miehet, vasta myöhemmin kuvioihin tulivat sotaa seuranneet ns. suuret ikäluokat. 60- ja 70-luvuilla kasvaneilta ja varttuneilta löytyi kaikenlaista idealismia rauhanliikkeineen yms. mitä Neuvostoliitto myöhemmin hyödynsi täysimääräisesti kun nämä astuivat valtaan. Jossain vaiheessa suuret, energiaintensiiviset teollisuudet liittyivät kuoroon koska olivat tottuneet halpaan öljyyn ja kaasuun yhtenä oman kasvunsa veturina. Mikään ei saa rajoittaa sitä virtaa, sanovat kapitalistit ja konservatiivitkin. Samalla kansalaisten hyvinvoinnin kasvu tulee sidotuksi Venäjän hyväntahtoisuuteen.
Saksalla on kokemusta oman historian tarkastelusta, joten pieni hatun keikautus seuraavalle:
The Social Democrats have now set up a review into whether the policy of Ostpolitik – first laid out in a landmark speech in July 1963 by Egon Bahr, then the closest adviser to West Berlin’s mayor and chancellor-to-be, Willy Brandt – became deformed over time, especially after securing its great achievement, the fall of the Berlin Wall.
Liian vähän, liian myöhään, mutta minkäs teet. Tässä tilanteessa ollaan. Ei voi olla miettimättä, mikä on ollut Saksan itäpolitiikan vaikutus suomalaisiin poliitikkoihin ja valittuihin linjoihin. Ei sillä etteikö meillä kyettäisi omiin virheisiin, mutta tiedetään Saksan merkitys Suomelle. Perinteisesti on oltu läheisiä kaupankäynnissä ja muussakin. Opiskelijavaihdot yms. kuviot ja tiivis yhteydenpito poliittisesti vievät ja tuovat ajatuksia. Samalla vanjan asiamiehet kuiskuttavat korvaan samansuuntaisia ajatuksia. Muistetaan vielä kylmän sodan aikainen pienipiirisyys kaikissa asioissa, niin ei ihme että vaikutukset on tunnettu meillä asti. Monia huonoja, Euroopan edun vastaisi päätöksiä on tehty mm. Nord Stream 2.
Rehellisyyden nimissä Venäjä on kasvattanut Euroopan riippuvuutta heidän kaasusta, öljystä ja hiilestä mutta on samalla tullut pahasti riippuvaiseksi kaikesta länsimaisesta teknologiasta. Tuotantokoneet, niiden käyttöjärjestelmät, mikrosirut, moderni elektroniikka yms. korkeampi teknologia on käytännössä kaikki Lännestä tulevaa. Oliko se Kamil Galeev kenellä oli laadukas katsaus tähän, oli jopa kaksi kuvaa rinnakkain, jossa Saksan ja Venäjän viennit olivat rinnakkain. Olivat kuin peilikuvat toisistaan, ainoastaan sillä erolla että Venäjä vei Saksaan raaka-aineita ja Saksa Venäjälle korkean teknologian tuotteita. Muistutti siirtomaa-aikojen tilannetta.
Suosittelen lukemaan kun sopiva hetki tulee. Tästä tosiaan linkitettiin aikaisemmin luettu versio, taisi olla vajaa 30 minuuttia. Pitkä mutta hyvä katsaus viimeisen 50 vuoden tapahtumiin.
https://www.theguardian.com/world/2022/jun/02/germany-dependence-russian-energy-gas-oil-nord-stream
