Naapurin bluffi sotakoneensa teknisessä suorituskyvyssä on nyt nähty, sen pitäisi näkyä jotenkin uhkakuvaan vastaamisessa, koska uhkakuva on takuulla mennyt tavalla tai toisella uusiksi:
Näinkin.
Toinen tärkeä asia miettäväksi on siinä kuinka ryssää vastaan on ylipäänsä tarkoitus puolustautua?
Tiedämme että ryssä pyrkii jo lähtökohtaisesti käymään hyökkäyssotaansa vihollisen maaperällä.
Pitääkö Suomen hyväksyä tämä lähtökohta ja näkemys?
- siis lähteä siitä että annetaan ryssän hyökätä ja tulla asevoimillaan ja asettua Suomen alueelle?
- puolustus aloitettaisiin vasta rajalta ja sitä jatkettaisiin omalla maaperällämme mahdollisimman edullisissa maastokohteissa jne. Kaikkialla siellä minne ryssä suvaitsee tulla ja asettua?
Olemme Ukrainassa nähneet käytännössä mihin tällainen sotiminen johtaa, varsinkin vihollisen valtaamilla alueilla ja siviilikohteissa.
NATO:n jäsenmaana meidän on harkittava uudelleen kuinka maatamme puolustetaan sotilaallisesti.
Hankimmeko jatkossa sellaista osaamista ja aseistusta jolla voimme pitää oman alueemme koskemattomana?
- siis puolustuskyvyn joka laadun ja aseistuksen osalta riittää kategorisesti estämään ryssän etenemisen Suomen ja tarvittaessa (yhdessä NATO:n kanssa) jopa koko Itämeren alueen maa-, merialueella ja ilmatilaan jne.
- hankimmeko jatkossa niin monipuolisen ja tuhovoimaisen aseistuksen (sekä osaamisen) jolla mikä tahansa ryssän hyökkäys kyetään torjumaan jo lähtökuoppiinsa.
- ylläpitää sellaista ohjuskalustoa jolla määrän ohella etävaikutus riittää ainakin yhtä pitkälle kuin ryssällä.
- hankkia sellainen (ilma)torjuntakaluston joka estää ja torjuu suurella %:lla ryssän ohjushyökkäykset Suomen alueelle. NATO-jäsenyyden puitteissa koko Itämeren alueella (ml. Suomenlahti jne.)
- sekä niin tehokas merialueen puolustuskyky jolla esteään ryssän sota-alusten liikkeet mm. Suomenlahdella.
Samalla kun ryssä tuhoaa omaa kapasiteettiaan Ukrainassa, Suomella ja NATO:lla on tilaisuus seuraavien 10-30 vuoden aikana uusia maanpuolustusta ja sotilaallista toimintakykyä koko Pohjois-Euroopassa. Jatkossa se on mahdollista tehdä sopivilta osin yhdessa NATO-kumppaniemme sekä erityisesti Pohjoismaiden sekä Baltian kanssa kokonaisvaltaisesti.
- osittain tämä valmistautuminen on jo aloitettu, Suomi uusii ilmavoimiensa kalustoa. Yhdessä muiden Pohjoismaisten NATO-kumppaniemme kanssa se on laadultaan ja määrältään varmasti vertailukelpoinen ryssän vastaavaan nähden.
Tuossa nyt lyhyesti jonkinlaista ajatusvirtaa...ammattilaiset osaavat varmasti hahmottaa koko "puolustuskuvion" paljon paremmin.
www.iltalehti.fi
