Ukrainan konflikti/sota

Ilmeisesti tuohon liittyi nuo suuret kalustonsiirrot Belgorodin alueelle Harkovan lähelle... Toivottavasti pysyy myös harjoituksena.
 
Sardaukar kirjoitti:
Ilmeisesti tuohon liittyi nuo suuret kalustonsiirrot Belgorodin alueelle Harkovan lähelle... Toivottavasti pysyy myös harjoituksena.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos saa veikata, niin ei pysy. Mitä vähemmän odottaa sitä vähemmän pettyy.

Edit: Olen sitä mieltä, että Ukraina voisi myydä Krimin Venäjälle, jotta saisivat maan taloutta kuntoon. Mikä olisi hinta? 100 miljardia?

Edit2: Itä-Ukraina voisi myös jäädä omaksi alueeksi, Janukovitsh pressaksi sinne ja länsimielinen Ukraina sitten omana ja alkuperäinen skenaario Ukrainan jakautumisesta 2-3 osaan olisi siinä :)
 
Viimeksi muokattu:
Tuo cybergeneralin kuvio on hyvin todennäköinen. EU:lle se tulee todella kalliiksi, sillä tuo Länsi-Ukraina on alueen köyhin osio ja lähes 100% maatalousvaltainen.
Kiinalaisia naurattaa kun eu joutuu pumppaamaan alueelle viimeisetkin verokertymänsä, mutta tuotanto eli ne pellot ovat kiinalaisten vuokraamia...
 
Venäjä harjoittelee vahvoilla tykistöjoukoilla Ukrainan rajalla maaliskuun loppuun

Venäjän armeijan televisiokanava kertoo, että keskiviikkona alkanut uusi sotaharjoitus kestää maaliskuun loppuun Rostovin, Belgorodin, Kurskin ja Tambovin alueilla. Näistä alueista kolme ensimmäistä rajoittuu Ukrainan rajalle.

Venäjän armeijan televisiokanava kertoo, että keskiviikkona alkanut uusi sotaharjoitus kestää maaliskuun loppuun Rostovin, Belgorodin, Kurskin ja Tambovin alueilla. Näistä alueista kolme ensimmäistä rajoittuu Ukrainan rajalle.

Zvezda-television mukaan harjoituksen aikana on määrä testata joukko-osastojen yhteistoimintaa kaikin eri tavoin.

- Sotilaiden täytyy suorittaa nopeasti ja tarkasti asetetut tavoitteet tuntemattomassa ympäristössä, Venäjän puolustusministeriö perustelee harjoituksen tarkoitusta.

Puolustusministeriön mukaan harjoitukseen osallistuu noin 8 500 tykistön sotilasta. Harjoitus jakaantuu kahteen osaan.

Ensimmäisessä osassa moottoroidut yksiköt ja tykistö siirtyvät omista tukikohdistaan harjoituspaikalle. Siirtymisen aikana kiinnitetään huomiota muun muassa "siirtojen huomaamattomuuteen ja harjoituskohteessa vuorostaan joukkojen naamiointiin."

Toisessa osassa käynnistyy Venäjän puolustusministeriön mukaan varsinainen sotaharjoitusvaihe. Venäjän sosiaalisessa mediassa on jaettu jo runsaasti tavallisten ihmisten ottamia valokuvia joukkojensiirroista esimerkiksi Belgorodin alueella.

Huolta sotilaallisesta aktiivisuudesta

Ukrainan uusi johto on myös ilmaissut huolensa Venäjän uudesta sotilaallisesta aktiivisuudesta. Ukrainan turvallisuus- ja puolustusneuvoston sihteeri Andrei Parubi ilmoitti BBC:n mukaan, että halutessaan Venäjän joukot ovat ”parissa kolmessa tunnissa Kiovassa”.

Venäjällä oli edellinen suuri sotaharjoitus helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin presidentti Vladimir Putin kävi muun muassa itse tutustumassa harjoituksen kulkuun Viipurin lähellä Karjalankannaksella.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288664951269.html
 
Bloomberg: Venäjän johdossa erimielisyyttä Krimin tilanteesta
putin_russia_today.jpeg


RBC siteeraa Bloombergin nimettömänä pysytteleviin venäläislähteisiin nojautuvaa uutista, jonka mukaan Venäjän johdossa ei vallitse yksimielisyyttä Krimin tilanteesta. Venäjän virkamiehet pyrkivät lähteiden mukaan arvioimaan Venäjään mahdollisesti kohdistettavien pakotteiden seurauksia.

Lähteen mukaan eräät virkamiehet toivovat presidentti Vladimir Putinin pehmentävän kantaansa Krimin tilanteeseen. Pakotesodan sanotaan tuhoavan finanssi-, luotto- ja rahapolitiikassa viimeisten kymmenen vuoden aikana saavutetut tulokset. Toisen lähteen mukaan rupla menettäisi kolmanneksen arvostaan mahdollisen pakotesodan kärjistyessä.

Huonoimpana vaihtoehtona lähteet pitävät Irania vastaan suunnattujen pakotteiden tyyppisiä pakotteita, jotka kohdistuisivat Venäjän ulkomaisiin reserveihin, pankkitalletuksiin ja yhtiöiden luototukseen. Saksan liittokansleri Angela Merkeltotesi eilen, että kolmiportainen pakoteprosessi käynnistyy väistämättä, mikäli Venäjä ei peräänny kannastaan Krimin kysymyksessä, muistuttaa RBC.
http://www.rusgate.fi/2014/03/13/bloomberg-venajan-johdossa-erimielisyytta-krimin-tilanteesta/
 
Venäjä reagoi mahdollisiin pakotteisiin vastatoimilla
Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjää ei pidä syyttää Krimin kriisistä.

Venäjä aikoo asettaa vastapakotteita, jos Yhdysvallat ja EU määräävät pakotteita Venäjää vastaan, ilmoitti varatalousministeri Aleksei Lihatshev torstaina.

Hän sanoi Venäjän myös toivovan, että mahdolliset pakotteet olisivat poliittisia, eikä taloudellisia.

– Sitä toivoisi, että jos EU päättää määrätä pakotteita, ne eivät rajoittaisi talousyhteistyötämme, Lihatshev sanoi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi torstaina, että EU:n johtajat ovat valmiita jatkotoimiin, jos Venäjä jatkaa Ukrainan horjuttamista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi Merkelin ilmoituksen jälkeen, ettei Venäjää pidä syyttää Krimin kriisistä, eikä Venäjä ole ollut kriisissä aloitteellinen.

Kiinan Saksan-suurlähettiläs puolestaan ilmoitti, että Venäjän-vastaiset pakotteet saattavat laukaista koston kierteen, jolla voi olla arvaamattomat seuraukset.
http://yle.fi/uutiset/venaja_reagoi_mahdollisiin_pakotteisiin_vastatoimilla/7134977
 
Venäjän toiminta Krimillä ja Ukrainassa ei välttämättä ole niin kaoottista kuin länteen voi näyttää. Näin kirjoittaa Foreign Policy –lehteen toimittaja Jeffrey Tayler.
Tayler tutkii kirjoituksessaan Ukrainan kriisin tapahtumia ja niiden taustalla olevia motiiveja Venäjän näkökulmasta. Vaikka länteen Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajattelu voi näyttää jopa paranoidilta, taustalla on myös järkeen perustuva kokemus länsimaiden aseellisesta ulkopolitiikasta.
- Putin on vetänyt lännen toiminnasta johtopäätöksen: Yhdysvallat pyrkii vahvistamaan omaa hegemoniaansa Venäjän kustannuksella, Tayler arvioi.
- Kylmä sota on ehkä ohi, mutta sen asemalinjat ovat nyt siirtyneet Venäjän takapihalle.
Tayler huomauttaa, että Venäjän kylmäkiskoinen suhtautuminen länsimaiden – ja eritoten Yhdysvaltojen – puuttumiseen Ukrainan tapahtumiin voidaan ymmärtää helposti. Täytyy vain katsoa asioita Venäjältä käsin.
Yhdysvallat on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vain vahvistanut omaa sotilaallista asemaansa maailmassa. USA on myös käyttänyt sotilasvoimaansa aggressiivisesti ulkomailla ja osallistunut useiden Yhdysvalloille epäsuotuisten hallintojen sekä niiden johtajien kaatamiseen.
- Putin pelkää, että tämä voi tapahtua myös hänen kotimaassaan, Tayler kirjoittaa Foreign Policyssä.
Taylerin lista Yhdysvaltojen sotilasoperaatioista ja niiden lopputuloksista on tyly.
"Länsimaiden on ymmärrettävä, että toistuvat sotilastoimet eivät todellakaan hälvennä epäilystä siitä, etteikö länsi pyrkisi sotilaalliseen maailmanherruuteen."
Vuonna 1994 Yhdysvallat julisti saarron Haitille ja palautti asevoimin vallasta syöstyn presidentin Jean-Bertrand Aristiden valtaan.
Vuonna 1999 Nato-liittouma hyökkäsi Serbiaan. Lähes kolme kuukautta pommituksia johti Kosovon irrottamiseen Serbiasta ja presidentti Slobodan Milosevic valtakauden päättymiseen ennenaikaisesti. Myöhemmin Milosevic kuljetettiin Haagiin kansainvälisen tuomioistuimen eteen vastaamaan sotarikossyytteistä.
Kaksi vuotta myöhemmin USA miehitti Afganistanin ja kaatoi Talebanien hallinnon. Valtaan nousi Yhdysvaltojen suosima presidentti.
Irakin sota vuonna 2003 päättyi Saddam Husseinin pakoon. Saddam kaivettiin maakuopasta oikeuden eteen ja lopulta hirteen.
Kaksi vuotta sitten Yhdysvallat liittolaisineen julistivat lentokieltoalueen Libyaan. Toimet oli suunnattu Muammar Gaddafin joukkoja vastaan. Gaddafin elämä päätyi Yhdysvaltojen tukemien oppositiotaistelijoiden käsiin. Teloitus oli lopulta kansainvälisen oikeuden vastainen.
Ukrainassa vuonna 2014 länsimaat alkoivat tukea presidentti Viktor Janykovitshin vastaista oppositiota sen jälkeen, kun Janykovitsh oli jo suostunut uusiin vaaleihin ja lakimuutoksiin.
Tayler arvioi, että Vladimir Putin on tarkastellut historiaa yhdysvaltalaisittain katsottuna "pahisten" näkökulmasta. Nyt tapahtunut uhkailu talouspakotteilla ja Nato-valmiuden nostolla Venäjän naapurissa voi syystäkin näyttää Putinista vaaralliselta.
- Länsimaiden on ymmärrettävä, että toistuvat sotilastoimet eivät todellakaan hälvennä epäilystä siitä, etteikö länsi pyrkisi sotilaalliseen maailmanherruuteen, Tayler kirjoittaa.
- Putin on joutunut tilanteeseen, jossa hän taistelee paitsi Venäjän vaikutusvallasta maan lähialueilla myös oman hallintonsa tulevaisuudesta – ja kaiken lisäksi omasta hengestään. Länsivallat ovat aiemminkin kaataneet autoritäärisiä hallintoja. On täysin järkevää ajatella, etteikö näin tapahtuisi tulevaisuudessakin.
Lue Jeffrey Taylerin koko analyysi Foreign Policystä.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/67382-onko-vladimir-putin-hulluei
 
tl kirjoitti:
Venäjän toiminta Krimillä ja Ukrainassa ei välttämättä ole niin kaoottista kuin länteen voi näyttää. Näin kirjoittaa Foreign Policy –lehteen toimittaja Jeffrey Tayler.
Tayler tutkii kirjoituksessaan Ukrainan kriisin tapahtumia ja niiden taustalla olevia motiiveja Venäjän näkökulmasta. Vaikka länteen Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajattelu voi näyttää jopa paranoidilta, taustalla on myös järkeen perustuva kokemus länsimaiden aseellisesta ulkopolitiikasta.
- Putin on vetänyt lännen toiminnasta johtopäätöksen: Yhdysvallat pyrkii vahvistamaan omaa hegemoniaansa Venäjän kustannuksella, Tayler arvioi.
- Kylmä sota on ehkä ohi, mutta sen asemalinjat ovat nyt siirtyneet Venäjän takapihalle.
Tayler huomauttaa, että Venäjän kylmäkiskoinen suhtautuminen länsimaiden – ja eritoten Yhdysvaltojen – puuttumiseen Ukrainan tapahtumiin voidaan ymmärtää helposti. Täytyy vain katsoa asioita Venäjältä käsin.
Yhdysvallat on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vain vahvistanut omaa sotilaallista asemaansa maailmassa. USA on myös käyttänyt sotilasvoimaansa aggressiivisesti ulkomailla ja osallistunut useiden Yhdysvalloille epäsuotuisten hallintojen sekä niiden johtajien kaatamiseen.
- Putin pelkää, että tämä voi tapahtua myös hänen kotimaassaan, Tayler kirjoittaa Foreign Policyssä.
Taylerin lista Yhdysvaltojen sotilasoperaatioista ja niiden lopputuloksista on tyly.
"Länsimaiden on ymmärrettävä, että toistuvat sotilastoimet eivät todellakaan hälvennä epäilystä siitä, etteikö länsi pyrkisi sotilaalliseen maailmanherruuteen."
Vuonna 1994 Yhdysvallat julisti saarron Haitille ja palautti asevoimin vallasta syöstyn presidentin Jean-Bertrand Aristiden valtaan.
Vuonna 1999 Nato-liittouma hyökkäsi Serbiaan. Lähes kolme kuukautta pommituksia johti Kosovon irrottamiseen Serbiasta ja presidentti Slobodan Milosevic valtakauden päättymiseen ennenaikaisesti. Myöhemmin Milosevic kuljetettiin Haagiin kansainvälisen tuomioistuimen eteen vastaamaan sotarikossyytteistä.
Kaksi vuotta myöhemmin USA miehitti Afganistanin ja kaatoi Talebanien hallinnon. Valtaan nousi Yhdysvaltojen suosima presidentti.
Irakin sota vuonna 2003 päättyi Saddam Husseinin pakoon. Saddam kaivettiin maakuopasta oikeuden eteen ja lopulta hirteen.
Kaksi vuotta sitten Yhdysvallat liittolaisineen julistivat lentokieltoalueen Libyaan. Toimet oli suunnattu Muammar Gaddafin joukkoja vastaan. Gaddafin elämä päätyi Yhdysvaltojen tukemien oppositiotaistelijoiden käsiin. Teloitus oli lopulta kansainvälisen oikeuden vastainen.
Ukrainassa vuonna 2014 länsimaat alkoivat tukea presidentti Viktor Janykovitshin vastaista oppositiota sen jälkeen, kun Janykovitsh oli jo suostunut uusiin vaaleihin ja lakimuutoksiin.
Tayler arvioi, että Vladimir Putin on tarkastellut historiaa yhdysvaltalaisittain katsottuna "pahisten" näkökulmasta. Nyt tapahtunut uhkailu talouspakotteilla ja Nato-valmiuden nostolla Venäjän naapurissa voi syystäkin näyttää Putinista vaaralliselta.
- Länsimaiden on ymmärrettävä, että toistuvat sotilastoimet eivät todellakaan hälvennä epäilystä siitä, etteikö länsi pyrkisi sotilaalliseen maailmanherruuteen, Tayler kirjoittaa.
- Putin on joutunut tilanteeseen, jossa hän taistelee paitsi Venäjän vaikutusvallasta maan lähialueilla myös oman hallintonsa tulevaisuudesta – ja kaiken lisäksi omasta hengestään. Länsivallat ovat aiemminkin kaataneet autoritäärisiä hallintoja. On täysin järkevää ajatella, etteikö näin tapahtuisi tulevaisuudessakin.
Lue Jeffrey Taylerin koko analyysi Foreign Policystä.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/67382-onko-vladimir-putin-hulluei
Klikkaa laajentaaksesi...
Pitäisikö luopua maailmanherruusajattelusta ja vaikutusvallasta, koska ei sillä näytä saavan kuin paskaa niskaansa. Kokonaisvaltaisen ajattelutavan muutos voisi tehdä terää. Ja niin kuin Sotshin olympialaisissa korostettiin rauhaa ja rakkautta.

Edit: Tuossa se Norjakin vieressä elää ja rauhaisana öljyn ja turskan varassa, pitäisikö ottaa mallia?
Edit2: Minä ainakin uskon siihen, että ihminen voi muuttua myös Putin. Toinen seikka on se, että onko tähän tahtoa? Täytyy kuitenkin antaa siihen mahdollisuus, ilman pelkoa diktaattorin kohtalosta.
 
Viimeksi muokattu:
Täällähän alkoi oikein ymmärtämishyökkäys... usean nimimerkin voimin.

Suurvallat ovat suurvaltoja, emme me pässejä ole. Meitä nyt vain ei pelota se, että Yhdysvallat himoaisi Suomesta paloja.

Niin kauan kuin Venäjä symppaa Johan Bäckmanin kaltaisia "ystäviä" ja toteuttaa sitä historian korjaaminen -ideologiaa, olemme syystäkin huolissamme. Propagandaa, valheita, kansan mielipiteeseen vaikuttamista - se on hyvin hyvin vaaralllista.
 
In dispatch 7, Simon is back in the Crimean capital of Simferopol, where both pro and anti-Russia demonstrations are dividing the region. Pro-Russia protesters believe that the country's strong economy will help Crimea, while anti-Russia protesters feel that their land has been taken over by bandits.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Vonka kirjoitti:
Täällähän alkoi oikein ymmärtämishyökkäys... usean nimimerkin voimin.

Suurvallat ovat suurvaltoja, emme me pässejä ole. Meitä nyt vain ei pelota se, että Yhdysvallat himoaisi Suomesta paloja.

Niin kauan kuin Venäjä symppaa Johan Bäckmanin kaltaisia "ystäviä" ja toteuttaa sitä historian korjaaminen -ideologiaa, olemme syystäkin huolissamme. Propagandaa, valheita, kansan mielipiteeseen vaikuttamista - se on hyvin hyvin vaaralllista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä oma ymmärrykseni jota tuen.

EU vaatii Venäjän joukkoja pois Ukrainasta
ILPO KIURU
1 tunti sitten(päivitetty 33 minuuttia sitten)
Euroopan parlamentin mielestä Venäjän on välittömästi vedettävä pois Ukrainan alueelta kaikki siellä olevat sotilasjoukkonsa. Parlamentin jäsenet tuomitsevat Venäjän hyökkäyksen Krimille ja katsovat sen rikkovan kansainvälistä oikeutta.

  • c7ee37c55eb9504d8bde0fb287b19d7f97fdacbda37d179eda0d5091c5694049

    Venäläisjoukkoja lähellä Simferopolia Krimillä.

    (AFP/Lehtikuva)
Torstaisessa päätöslauselmassaan mepit pitävät suunniteltua kansanäänestystä Krimin Venäjään liittymisestä laittomana ja toteavat Venäjän tekojen olevan uhka EU:n turvallisuudelle.

– Venäjä rikkoo toimillaan YK:n peruskirjaa, Etyjin Helsingin päätösasiakirjaa, vuoden 1994 Budapestin muistiota sekä muita sopimuksia, päätöslauselmassa todetaan. Parlamentin jäsenet pitävät "Venäjän tekoja uhkana EU:n turvallisuudelle".

Parlamentti pitää myös sunnuntaille suunniteltua Krimin Venäjään liittämistä koskevaa kansanäänestystä perusteettomana ja laittomana, samoin kuin Krimin itselleen vallan ottaneen hallinnon päätöstä julistautua itsenäiseksi.

– Ukrainan perustuslain mukaan Krimin autonominen tasavalta voi järjestää kansanäänestyksiä vain paikallisista asioista eikä Ukrainan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen muuttamisesta, mepit perustelevat.

Parlamentti torjuu päätöslauselmassa "täysin perusteettomana" Venäjän tavoitteen suojella Krimin venäjänkielistä väestöä, sillä "heihin ei ole kohdistunut – eikä kohdistu – minkäänlaista syrjintää". Niin ikään parlamentti torjuu jyrkästi "venäläispropagandan, jossa Viktor Janukovitshin politiikkaa vastustavat mielenosoittajat on leimattu fasisteiksi".

Mepit kuitenkin kehottavat Ukrainan hallitusta varmistamaan, että kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksia, myös venäjänkielisten ukrainalaisten oikeuksia, kunnioitetaan. Lisäksi he kehottavat ottamaan käyttöön kattavan kielipolitiikan kaikkien vähemmistökielten tukemiseksi.

Parlamentin jäsenet pitävät myönteisenä virkaatekevän presidentin päätöstä estää veto-oikeudellaan lakialoite, joka olisi heikentänyt vähemmistökieliin liittyviä oikeuksia.

Parlamentti suhtautuu myönteisesti Eurooppa-neuvoston päätökseen keskeyttää neuvottelut viisumikysymyksistä ja yhteistyösopimuksesta Venäjän kanssa.

Mepit varoittavat, että jos Krimin niemimaa liitetään Venäjään, EU:n tulisi pikaisesti ottaa käyttöön aseiden ja kaksikäyttöteknologian kaupan kielto, viisumirajoitukset ja varojen jäädyttäminen. Lisäksi käyttöön tulisi ottaa venäläisyritysten vastaisia toimia erityisesti energia-alalla, jotta ne noudattaisivat täysin EU:n lainsäädäntöä.

EU:n päätöksiin tarjota Ukrainalle 11 miljardin euron arvoinen tukipaketti, allekirjoittaa assosiaatiosopimuksen poliittiset kappaleet ja alentaa Ukrainasta EU:hun tuotavien tuotteiden tariffeja parlamentti suhtautuu myönteisesti.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/eu_parlamentti_venaja_ukraina-17340
 
Kissinger: Suomi toimisi mallina UkrainalleYhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger arvioi, että Ukrainan kriisin ratkaisu on se, että Ukraina ei liittoudu.

Nobel-palkittu Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger on luonnostellut ratkaisua Ukrainan kriisiin. Ukrainasta pitäisi tehdä puolueeton maa – kuten Suomesta, Kissinger kirjoittaa.

Kissinger esitteli nelikohtaisen ratkaisumallinsa viime viikonloppuna yhdysvaltalaisissa lehdissä. Saksassa Kissingerin malli on tällä viikolla herättänyt runsaasti huomiota.

Kissinger lähtee siitä, että Ukrainan kriisin ratkaisemisessa ei ole kyse siitä, kuuluuko Ukraina länteen vai itään.

Hänen mukaansa Venäjän pitäisi hyväksyä, ettei Ukraina enää ole sen satelliittivaltio. Toisaalta lännen pitäisi hyväksyä, ettei Venäjä koskaan voi suhtautua Ukrainaan kuten vieraaseen maahan.

Kissinger kertaa, miten Venäjän kansan juuret ovat syvällä Ukrainassa, kuten myös Venäjän uskonnolliset juuret. Yhteinen historia ulottuu vuosisatojen taakse.

Siksi ratkaisun avain on Kissingerin mukaan siinä, ettei Ukraina liittoudu.

– Ukrainan tulee olla kansainvälisesti liittoutumaton, eli neutraali kuten Suomi, Kissinger kirjoittaa.

Kissingerin ratkaisussa siis Ukraina ei voisi liittyä puolustusliitto Natoon, sen hän kirjaa selkeästi rauhansuunnitelmansa kakkoskohdaksi.

”Suomettuminen” mallina

Ukrainan tulisi myös pidättäytyä "rakenteellisesta vihamielisyydestä" Venäjää kohtaan. Vastapainoksi Venäjä ei saisi liittää Krimiä itseensä, luonnostelee Kissinger.

Kissingerin mukaan Venäjän tulisi siis tunnustaa Ukrainan suvereniteetti, ja Ukrainan puolestaan tulisi vahvistaa entisestään Krimin autonomiaa.

Näin vältettäisiin Kissingerin mukaan kaikkinainen epäselvyys myös koskien Sevastopolin laivastotukikohtaa.

– Jos Ukraina haluaa selviytyä, ei sen pidä ryhtyä yhden vartijaksi toista vastaan, Kissinger kirjoittaa.

Pikemminkin, Ukraina voisi toimia niiden välisenä siltana, hän ehdottaa.

Saksassa Kissingerin mallia on jo mainostettu "Finnlandisierung"-mallina eli suomettumisena.

http://yle.fi/uutiset/kissinger_suomi_toimisi_mallina_ukrainalle/7135933
 
tl kirjoitti:
Kissinger: Suomi toimisi mallina UkrainalleYhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger arvioi, että Ukrainan kriisin ratkaisu on se, että Ukraina ei liittoudu.

Nobel-palkittu Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger on luonnostellut ratkaisua Ukrainan kriisiin. Ukrainasta pitäisi tehdä puolueeton maa – kuten Suomesta, Kissinger kirjoittaa.

Kissinger esitteli nelikohtaisen ratkaisumallinsa viime viikonloppuna yhdysvaltalaisissa lehdissä. Saksassa Kissingerin malli on tällä viikolla herättänyt runsaasti huomiota.

Kissinger lähtee siitä, että Ukrainan kriisin ratkaisemisessa ei ole kyse siitä, kuuluuko Ukraina länteen vai itään.

Hänen mukaansa Venäjän pitäisi hyväksyä, ettei Ukraina enää ole sen satelliittivaltio. Toisaalta lännen pitäisi hyväksyä, ettei Venäjä koskaan voi suhtautua Ukrainaan kuten vieraaseen maahan.

Kissinger kertaa, miten Venäjän kansan juuret ovat syvällä Ukrainassa, kuten myös Venäjän uskonnolliset juuret. Yhteinen historia ulottuu vuosisatojen taakse.

Siksi ratkaisun avain on Kissingerin mukaan siinä, ettei Ukraina liittoudu.

– Ukrainan tulee olla kansainvälisesti liittoutumaton, eli neutraali kuten Suomi, Kissinger kirjoittaa.

Kissingerin ratkaisussa siis Ukraina ei voisi liittyä puolustusliitto Natoon, sen hän kirjaa selkeästi rauhansuunnitelmansa kakkoskohdaksi.

”Suomettuminen” mallina

Ukrainan tulisi myös pidättäytyä "rakenteellisesta vihamielisyydestä" Venäjää kohtaan. Vastapainoksi Venäjä ei saisi liittää Krimiä itseensä, luonnostelee Kissinger.

Kissingerin mukaan Venäjän tulisi siis tunnustaa Ukrainan suvereniteetti, ja Ukrainan puolestaan tulisi vahvistaa entisestään Krimin autonomiaa.

Näin vältettäisiin Kissingerin mukaan kaikkinainen epäselvyys myös koskien Sevastopolin laivastotukikohtaa.

– Jos Ukraina haluaa selviytyä, ei sen pidä ryhtyä yhden vartijaksi toista vastaan, Kissinger kirjoittaa.

Pikemminkin, Ukraina voisi toimia niiden välisenä siltana, hän ehdottaa.

Saksassa Kissingerin mallia on jo mainostettu "Finnlandisierung"-mallina eli suomettumisena.

http://yle.fi/uutiset/kissinger_suomi_toimisi_mallina_ukrainalle/7135933
Klikkaa laajentaaksesi...
Pahoin pelkään, että Venäjällä ei ole tosiasiallista halua neuvotella mistään, vaan luottavat raakaan voimaan ja ottavat 3 viikon sisällä Kiovan haltuun, johon Janukovitsh ehti viitata paluustaan sinne.
 
Vonka kirjoitti:
Täällähän alkoi oikein ymmärtämishyökkäys... usean nimimerkin voimin.

Suurvallat ovat suurvaltoja, emme me pässejä ole. Meitä nyt vain ei pelota se, että Yhdysvallat himoaisi Suomesta paloja.

Niin kauan kuin Venäjä symppaa Johan Bäckmanin kaltaisia "ystäviä" ja toteuttaa sitä historian korjaaminen -ideologiaa, olemme syystäkin huolissamme. Propagandaa, valheita, kansan mielipiteeseen vaikuttamista - se on hyvin hyvin vaaralllista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ystäviä ja vihollisia ja varsinkin heidän motiivejaan on hyvä yrittää ymmärtää, mutta näiden tarkoitusperiä ja toimintaa ei tarvitse (aina) hyväksyä. Ja valta turmelee ennemmin tai myöhemmin aina - ehdoton valta ehdottoman varmasti.

Putinia varmasti motivoi sekä pelko kansainvälisen aseman heikenemisestä että halu pönkittää sitä, että pelko oman asema menettämisestä kotimaassa ja halu pönkittää sitä suuntaamalla huomio ulkoisiin ongelmiin/vihollisiin, nostattamalla kansallishenkeä ja antamalla varoittava esimerkki kotimaiselle oppositiolle. Vastaavia esimerkkejä löytyy yllin kyllin myös Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan historiasta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top