Tuoreehko pätkä FH-70 käytöstä Ukrainassa. Tähän liittyen sekalaista jorinaa.
Jotenkin tuntuu että nämä vedettävät länsitykit ovat monin osin soveltuvampia UA:n käyttöön (tässähän on kyllä apumoottori lähiliikkumista varten) kuin modernit telatykit. Ovat paljon halvempia ja olennaisesti yksinkertaisempia huoltaa. Mikä tahansa maastokuorma-auto kelpaa veturiksi. Tarkkuudessa ei ole olennaista eroa. Tuliasemaan meno- ja lähtö tietenkin hitaampaa.
Moderneja telatykkejä vastaan puhuu niiden vähäinen saatavuus ja tekninen monimutkaisuus ja haavoittuvuus. Kolmasosa on koko ajan korjattavana lähinnä käytön aiheuttaman rasituksen takia. Tämä kysymys ei välttämättä ole olennainen, jos kriittinen massa saavutetaan, jolloin huollon lisätyö korvautuu "kenttätyön" tuottavuudella. Kymmenkunta PZH-2000 ei ole kriittinen massa. 100-200 voisi olla.
Kriittistä massaa tarvitaan myös vedettävien osalta, tällä hetkellä M777 lienee ainoa missä kriittinen massa on saavutettu.
Tietenkin juuri nyt Ukraina tarttee kaiken 155 millisen mitä se saa ja pystyy käyttämään, nirsoiluun ei ole varaa. Kriittisellä massalla tarkoitan lähinnä ideaali tilannetta.
EDIT: lisätään nyt vielä, että telatykeillä on tietenkin liikkuvuuden ja nopeuden tuomia huomattavia etuja, jotka ovat välttämättömiä monissa tilanteissa. Molempia tarvitaan. Mietin vain ideaalitilannetta.
Hiljattain julkaistu RUSI-raportti sodan ensikuukausista on varsinainen kultakaivos, jossa on vastaukset satoihin palstalla arvailtuihin kysymyksiin. UA:lla oli 152/122 mm tykistökalustoa erittäin paljon sodan alussa (ja on edelleen) mutta ammusten loppuminen teki suuresta osasta käyttökelvottomia.
The UAF had 1,176 barrel artillery systems, of which 742 were 152-mm calibre systems, 421 were 122-mm howitzers, and 13 units were 203-mm systems. The RViA also fielded 1,680 MLRS of all calibres, as well as about 40 tactical missile systems ‘Tochka-U’. In terms of
the number of artillery systems, Ukraine fielded the largest artillery force in Europe after Russia. The difference in numbers between Russian and Ukrainian artillery was not so significant at the beginning of the conflict: 2,433 barrel artillery systems against 1,176, and 3,547 MLRS against 1,680. [RUSI sivu 16]
Ammusten osalta sitten kävi näin. Ryssän sabotaasi tuhosi suurimman osan varastoista 2014-2021 välisenä aikana.
[Sodan alussa] The UAF had ammunition to support these systems in high-intensity warfighting for just over six weeks. Ammunition had been depleted by regular explosions at Ukrainian arsenals as a result of Russian sabotage. From 2014 to 2018, there were six such explosions, which destroyed more than 210,000 tonnes of ammunition, a large part of which were 152-mm shells and rockets for MLRS. For comparison, during the five years of the war in Donbas, the UAF spent about 70,000 tons of ammunition in total. [RUSI sivu 16]
Ryssän sabotoimaa ammusmäärä voi suhteuttaa seuraavasti. 152 mm kranaatti propellaatin ja laatikon kanssa painaa joku 80 kg. Tonniin mahtuu siis tusina. Suoraan 152mm muutettuna ryssä tuhosi 210 000 * 12 = 2,5 miljoonaa kranaattia. UA on ampunut kiivaina päivinä luokkaa 5000 kranaattia. Tuhottu määrä olisi riittänyt 500 päiväksi. Sodan kulku olisi voinut mennä Ukrainan kannalta olennaisesti paremmin alkukuukausina, mikäli nämä varastot olisivat olleet käytössä, putkia ja heittimiä oli simona.
threadreaderapp.com
On muistaakseni saman puulaakin modernisoima. Eli: 
