Ukrainan konflikti/sota
Näille sivu-kuraläpille en keksi muuta ideaa, kuin aiheuttaa vastapuolelle näköharhaa viistosi liikkuvasta vaunusta. Ehkä noi jonkun etuviiston rpg:n voisi herättää etupeltoon, mutta aika höpö viritys.
Jon Deeren vastapainot toimivat mainiosti vakauttavana tekijänä, jolloin tornin heitto saadaan suunnattua varmasti ballistiselle radalle.
Jon Deeren vastapainot toimivat mainiosti vakauttavana tekijänä, jolloin tornin heitto saadaan suunnattua varmasti ballistiselle radalle.
Ja jos EU lopettaa tukiaisten antamisen Unkarille, mistä tahansa syystä, niin suu menee kiinni koska se on ainut mitä Orbani haluaa ja se raha pitää myös Orbanin vallassa.Eiköhän noita ” kivirekiä ” ole jo syytä jättää kuormasta. Unkari joka uhkaa turvallisuuttamme on syytä heittää niin Eu:sta kuin Natostakin tuonne tulevaisuuden Ryssän kylmään helvettiin
taantumu
Ylipäällikkö
Podolskissa parikymmentä kilometriä Moskovan eteläpuolella mummot yrittivät polttaa värväystoimiston. 70- ja 76-vuotiaat naiset saivat aikaan vain pientä vahinkoa ja heidät pidätettiin paikan päällä.
https://www.mk.ru/incident/2022/12/...ie-zhenshhiny-pytalis-podzhech-voenkomat.html
Sodassa, jossa 80% tappioista tulee epäsuorasta, lähekkäin ja limittäin ololla on aika isot ongelmansa aukealla.
Tilannekohtaista. Totta on, että vaunun pääaseen aivan edessä ei kannata olla: suupaine ja irtoavat sabotit tekevät hallaa. Mutta jos puhutaan esim. aukeasta maastosta, joka on hieman kumpuilevaa, niin mieluiten pitäisin paksut vaunun ampumassa suojatulta maksimaalisella etäisyydellä kummun päältä sillä välin kun ryntövaunut ja jalkaväki etenevät. Varsinkin jos epäsuoraa ei ole.
Ideaalitilannehan tietysti olisi, että tst-vaunut rynnäköivät aukealla ja jv etenee pusikkoa/asuttua aluetta pitkin sivulla. Mutta koska Ukrainan maasto on mitä on, tuollaiset harvat kaistaleet on mitä luultavimmin miinoitettu tai valmiiksi maalitettu. Oikein kivaa ratkaisua ei ole, vain vähiten huonoa. Mutta en silti sano että haluan lähettää vaunut 25 m välein toisistaan jv peräkanaa kuin hanhenpojat, kuten ukrainalaisten videolla (jonka toivon olleen harjoitusta). Joku jolla on enemmän natsoja rinnuksissaan ja kokemusta mek. tst-osaston johtamisesta voi tietysti korjata.
Antares
Respected Leader
Gill-paneelien toiminnasta löytyy hyvä kuvaus englanniksi tästä linkistä (suosittelen lukemaan tuon kappaleen sekä sitä seuraavan, molemmissa pohdiskellaan eri ohjusten läpäisykykyä, stand-off etäisyyttä ja eri ilmaraon pituuksien vaikutusta läpäisykykyyn):
https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2017/12/t-72-part-2.html#gill
Pari kuvaa tuolta, ensin ilmaraon pituus (riippuu tietysti osumakulmasta):
Tekstin käännös:
Tietyn HEAT-panoksen läpäisyn pieneneminen etäisyyden (eli ilmaraon TAI oikeammin panoksen rakenteesta johtuvan "stand-off mitan + ilmaraon") kasvaessa:
Esim. 2400 mm stand-off etäisyyden jälkeen läpäisyä vajaa 200 mm, 4800 mm jälkeen noin 50 mm. Tässä tutkimuksessa on käytetty 100 mm halkaisijan panosta.
Näissäkin on eroja ja tietyissä tapauksissa "stand-off" mitan kasvattaminen itseasiassa parantaa läpäisyä (tiettyyn rajaan asti): tässä kuvassa sanoisin että tarkasti valmistetun kartion osalta paras läpäisy saavutetaan 6-8 kertaa sen halkaisijan etäisyydellä eli esim. 100 mm halkaisijaisen kartion osalta "stand-off" mitan pitäisi olla 600-800 mm.
Tässä toinen kuva samalta sivulta:
HEAT-kärjellisissä kranaateissa on tietysti jo valmiiksi tietyn kokoinen "stand-off" eli on joko muotoiltu kärki tai kranaatin nokassa jonkin pituinen "sauva" jotta saadaan kuparikartion ja osumapisteen välille saadaan suurempi etäisyys osuman hetkellä. Kranaatti siis laukaistaan "parhaalla" etäisyydellä läpäisykyvyn maksimoimiseksi, tätä etäisyyttä sanotaan "stand-off" etäisyydeksi.
Nämä edelliset ovat toki osaltaan akateemisia tarkasteluja mutta taustalla vaikuttavat silti samat fysiikan lait modernienkin HEAT-kranaattien osalta. Hyvin harvoin on mahdollista saada aikaiseksi "riittävän suurta" ilmarakoa joten tätä menetelmää on nähty harvoin. Yksi esimerkki on ruotsalaisten Strv 103 keulan "tankopanssari":
Toimii tosiaan harvoin ns. normaalin mallisissa panssarivaunuissa tai vaatii hyvin jyrkät osumakulmat, mutta tämän vaunun osalta rungon muoto yhdessä aikaisin tapahtuvat HEAT-kärjen laukaisun osalta syönee mukavasti läpäisykykyä.
Mikä tahansa panssarivaunu jonka kyljissä on teräspanssari telaketjujen ulkopuolella muodostaa väkisin tietyn kokoisen ilmaraon JOS siihen osutaan jyrkässä kulmassa. Tässä tietysti luotetaan onnekkuuteen, mutta se ei välttämättä ole merkityksetön asia (sodassa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, joskus kuolema vältetään onnella). Toisaalta jos osuma tulee enemmän sivulta, silloin ilmaraolla ei ole juurikaan merkitystä.
MUOKKAUS: jos kiinnostaa pohtia asiaa lisää niin tässä Tankograd-artikkelissa on käsitelty Neuvostoliiton valmistamia pst-ohjuksia ja jos katsoo eri aseiden kappaleet "warhead" niin siellä on usein arvioitu mittoja ja stand-off -etäisyyksiä.
https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2021/07/soviet-atgms.html
Näistä voi halutessaan kokeilla laskea, miten erilainen ilmarako voisi vaikuttaa eri aseiden läpäisykykyyn.
https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2017/12/t-72-part-2.html#gill
Pari kuvaa tuolta, ensin ilmaraon pituus (riippuu tietysti osumakulmasta):
Tekstin käännös:
Tietyn HEAT-panoksen läpäisyn pieneneminen etäisyyden (eli ilmaraon TAI oikeammin panoksen rakenteesta johtuvan "stand-off mitan + ilmaraon") kasvaessa:
Esim. 2400 mm stand-off etäisyyden jälkeen läpäisyä vajaa 200 mm, 4800 mm jälkeen noin 50 mm. Tässä tutkimuksessa on käytetty 100 mm halkaisijan panosta.
Näissäkin on eroja ja tietyissä tapauksissa "stand-off" mitan kasvattaminen itseasiassa parantaa läpäisyä (tiettyyn rajaan asti): tässä kuvassa sanoisin että tarkasti valmistetun kartion osalta paras läpäisy saavutetaan 6-8 kertaa sen halkaisijan etäisyydellä eli esim. 100 mm halkaisijaisen kartion osalta "stand-off" mitan pitäisi olla 600-800 mm.
Tässä toinen kuva samalta sivulta:
HEAT-kärjellisissä kranaateissa on tietysti jo valmiiksi tietyn kokoinen "stand-off" eli on joko muotoiltu kärki tai kranaatin nokassa jonkin pituinen "sauva" jotta saadaan kuparikartion ja osumapisteen välille saadaan suurempi etäisyys osuman hetkellä. Kranaatti siis laukaistaan "parhaalla" etäisyydellä läpäisykyvyn maksimoimiseksi, tätä etäisyyttä sanotaan "stand-off" etäisyydeksi.
Nämä edelliset ovat toki osaltaan akateemisia tarkasteluja mutta taustalla vaikuttavat silti samat fysiikan lait modernienkin HEAT-kranaattien osalta. Hyvin harvoin on mahdollista saada aikaiseksi "riittävän suurta" ilmarakoa joten tätä menetelmää on nähty harvoin. Yksi esimerkki on ruotsalaisten Strv 103 keulan "tankopanssari":
Toimii tosiaan harvoin ns. normaalin mallisissa panssarivaunuissa tai vaatii hyvin jyrkät osumakulmat, mutta tämän vaunun osalta rungon muoto yhdessä aikaisin tapahtuvat HEAT-kärjen laukaisun osalta syönee mukavasti läpäisykykyä.
Mikä tahansa panssarivaunu jonka kyljissä on teräspanssari telaketjujen ulkopuolella muodostaa väkisin tietyn kokoisen ilmaraon JOS siihen osutaan jyrkässä kulmassa. Tässä tietysti luotetaan onnekkuuteen, mutta se ei välttämättä ole merkityksetön asia (sodassa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, joskus kuolema vältetään onnella). Toisaalta jos osuma tulee enemmän sivulta, silloin ilmaraolla ei ole juurikaan merkitystä.
MUOKKAUS: jos kiinnostaa pohtia asiaa lisää niin tässä Tankograd-artikkelissa on käsitelty Neuvostoliiton valmistamia pst-ohjuksia ja jos katsoo eri aseiden kappaleet "warhead" niin siellä on usein arvioitu mittoja ja stand-off -etäisyyksiä.
https://thesovietarmourblog.blogspot.com/2021/07/soviet-atgms.html
Näistä voi halutessaan kokeilla laskea, miten erilainen ilmarako voisi vaikuttaa eri aseiden läpäisykykyyn.
Viimeksi muokattu:
Likashankokin taas "neuvottelee" putlerin kanssa. Siinäpä onkin ukolla taiteilemista kerrakseen. Jos arvon herralla olisi tolkkua päässään, hän ilmoittaisi vovalle, että ei käy, vaan valkovenäjä pistää nato-hakemuksen vetämään, vielä kun ei sodan oaspuoli ole. Vaan tokkopa.
Venäjä puhuu yhä useammin rauhanneuvotteluista – Lavrovin puheista käy ilmi, millä ehdoilla niihin lähdettäisiin
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan Venäjän vaatimukset ovat Ukrainan hallinnon tiedossa.
yle.fi
Kaikenlaista kitinää, valitusta ja jupinaa kuuluu sekä epämääräisiä rauhan puheita... Kuten jo tuolla aiemmin sanoin, se on merkki vain siitä, että nyt pitää painaa päälle ja kunnolla. Iskeä sinne minne pitääkin sekä tarpeeksi kauas ja kipeästi. Lisää vielä Engelsin tukikohdan kaltaisia iskuja
, niin sotakääpiön pää kohta räjähtää vitutuksesta 
Viimeksi muokattu:
Jotakin hyvää tästä: siirtymä pois fossiilisista tehostuu osaltaan tällaisten toimien vaikutuksesta. Muutoin ei Putlerin ultimaatumit kiinnosta pätkääkään.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009291303.html
Venäjä puhuu yhä useammin rauhanneuvotteluista – Lavrovin puheista käy ilmi, millä ehdoilla niihin lähdettäisiin
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan Venäjän vaatimukset ovat Ukrainan hallinnon tiedossa.
Kaikenlaista kitinää, valitusta ja jupinaa kuuluu sekä epämääräisiä rauhan puheita... Kuten jo tuolla aiemmin sanoin, se on merkki vain siitä, että nyt pitää painaa päälle ja kunnolla. Iskeä sinne minne pitääkin sekä tarpeeksi kauas ja kipeästi. Lisää vielä Engelsin tukikohdan kaltaisia iskuja
No niin, siirto tuli Engelsistä...
Sodan ekosysteemiä. Monet tunnetut sotatilit ovat jo pitkään keränneet rahaa erilaisin tempauksin ja aika hyvin nämä tuottavat tulosta.
Tässä luovutellaan Warmonitor3 keräysten tuottamia SUV:a Bakhmutin suuntaan, tunnusmerkiksi spreijataan vielä tuo "Bakhmut holds".
Todellinen win-win tilanne. Lahjoittajat ovat tyytyväisiä (usein muuten näkee että dollarimääräisiä lahjoituksia on kymmenkertaisesti euromääräisiin verrattuna) että näkevät rahojen menneen perille, sotilaat ovat luonnollisesti kiitollisia ja sotabloggari luo suhteita, joista siunaantuu hiukan tarkempaa tietoa ja lisämateriaalia.
Tyypillisin keräyskohde tuntuu olevan SUV ja dronet. Materiaalia, mistä rintamalla tunnetusti on pulaa. Viime aikoina myös generaattoreita.
Katselin pari päivää jonkun videon, missä kv-prikaati tiedusteli jossain metsässä ryssien asemia ja siellä oli yllättäen tankki vastassa. Tuntui suorastaan hullulta, että tiedustelua joudutaan tekemään ilman dronea vielä tässä vaiheessa sotaa.
Tässä luovutellaan Warmonitor3 keräysten tuottamia SUV:a Bakhmutin suuntaan, tunnusmerkiksi spreijataan vielä tuo "Bakhmut holds".
Todellinen win-win tilanne. Lahjoittajat ovat tyytyväisiä (usein muuten näkee että dollarimääräisiä lahjoituksia on kymmenkertaisesti euromääräisiin verrattuna) että näkevät rahojen menneen perille, sotilaat ovat luonnollisesti kiitollisia ja sotabloggari luo suhteita, joista siunaantuu hiukan tarkempaa tietoa ja lisämateriaalia.
Tyypillisin keräyskohde tuntuu olevan SUV ja dronet. Materiaalia, mistä rintamalla tunnetusti on pulaa. Viime aikoina myös generaattoreita.
Katselin pari päivää jonkun videon, missä kv-prikaati tiedusteli jossain metsässä ryssien asemia ja siellä oli yllättäen tankki vastassa. Tuntui suorastaan hullulta, että tiedustelua joudutaan tekemään ilman dronea vielä tässä vaiheessa sotaa.
Kumpujen yöstä
Kapteeni
Sekaisin päästään aivan kuin joku Magda Göbbels.
teknohippi
Ylipäällikkö
Nämä potkurisuristimet ovat kantaneet puikkoja jostain 70-luvulta. Tuon aikakauden tietotekniikka eli ATK on aika isokokoista ja monimutkaista. Jollakin näihin muinaismuistopuikkoihin pitää se maalidata syöttää sisälle. Alunperin nuo kuskasi ydinkärkiä joita ei kovin monessa paikassa säilytellä, varsinkin kun kantolaite pystyy pörisemään puolen maapallon päähän ihan itse. Joten noita maalidatan syöttölaitteita ei välttämättä ole monessa paikassa ja kun ne ovat toimineet 70, 80 ja 90 luvulla niin miksi ryssä olisi niitä päivittänyt 00, 10 tai 20 luvuillakaan? Tai rakennellut lisää, kun osaajatkin sekä komponenttitehtaa loppuneet jo 30 vuotta sitten.
Täällä oli hyvä huomio että huoltoon on tähdätty aiemminkin. Varaosien vähyyttä epäiltiin aikaisemmin mutta jos kyse onkin laitteista joita on vielä vähemmän? Dragikoomisia pommittajia ryssällä on vähän niin miksi puikkojen ohjelmointilaitteita olisi enemmän? 70-luvun tekniikalla tuo voi olla joku PDP-10 kopio, siis sellainen huoneen vievä elektroniikkakaapisto. Lännessä noita on kunnossa museoissa, eli ikää ne kestää jos huollosta pidetään kiinni. Osaava tv-korjaaja huoltaa noita ja varaosia saa kun tietää mitä tekee.
Nämä ydinaseet ja niiden kantolaitteet on ihan jenkeissäkin tautisen vanhaa rautaa ja uudistaminen maksaa. Uutisissakin hehkutettiin pari vuotta sitten että Minuteman ohjauksien maalidatan siirrossa aiotaan luopua 8" lerpuista. Erittäin vahva mutu että ryssälässä asiat ei ole paremmin kuin jenkkilässä.
Joten siirron takana voi olla ihan sekin että pääaseiden maalitus ei enää tuolla onnistu tai sitten jokin muu kriitinen huollonjärjestelmä lakkasi olemasta.
Kumpujen yöstä
Kapteeni
On muuten kova, kova kuvaTuossa on pari hienoa kuvaa historiasta (muutenkin rutosti asiaa miten taktiikka elää kaluston mukaan, jos jaksaa kahlata läpi):
Heti kannessa haipakkaa kyydissä ja sivulla 50 Sotkalla ja Sturmeilla kokardiaikana
Jos tuota tapaa tarkemmin miettii meillä metsäisillä urilla, niin mikäänhän ei estä pitämästä kosketusta hakevan kärkivaunun (suurin riski saada kk sarja kannelle) kantta tyhjänä ja miehittää vain seuraavien vaunujen kannet, kun kosketus kärjessä saadaan jalkautuu suojamiehistö taaemmista vaunuista välittömästi metsän puolelle. Tilanne on tavallaan ongelmallinen tänäkin päivänä jos vihollisen tasa ei ole tiedossa. Vie turkasen kauan edetä lyhyitäkin etäisyyksiä sitä vauhtia mitä jv jaksaa kahlata uran sivussa vaunujen edellä. Käytännössä tulee paljon tilanteita jossa on vaan hypättävä vaunujen kyytiin että homma etenee, jos ei ole kuljetusvaunuja niin tst-vaunun kansi on ainut vaihtoehto. Aukeilla tuo on hullun hommaa.
Ukrainan ongelma lienee siinä, että hommassa mihin sinäkin hait, koulutettiin enemmän tai vähemmän lähinnä taistelijan perustaitoja. Nyt kun puhutaan mekanisoiduista hyökkäyksistä, niin mennään jo erikoiskoulutuskaudelle, puhumattakaan ns. joukkokoulutuskauden tarpeesta. Eli siitä miten toimitaan joukkona muiden aselajien kanssa yhteen. Eikä tässäkään välttämättä suurin ongelma ole miehistön osaaminen, vaan johtajien osaaminen kautta aselajien! Noilla enemmän tai vähemmän sieltä sun täältä kasaan haalituilla porukoilla tuo viimeinen ja tavallaan tärkein osa-alue on tod.näk. täysin retuperällä ja hommaa opetellaan nyt lennosta. Josta päästääkin siihen, että ei tuollaisilla vielä ihan ok:sti staattiseen puolustukseen sopivilla pumpuilla edes pitäisi harrastaa mitään hyökkäyksellisiä manoovereitä. Porautua vaan syvemmälle ja tuottaa hyökkääjälle tappioita. Hyökkäykset pitää totetuttaa osaavimmilla porukoilla ja koordinoidusti isoimmilla kokonaisuuksilla.
Ihmettelin suuresti yhtäkin videota missä missä tuollainen puolustava pumppu oli saanut saaliiksi tuoreemman pään tst-vaunun ja omi sen itselleen tulitukeen. Tavallaan ymmärrän yskän, mutta jos homma on kautta linjan tuollaista omiin muniin puhaltelua, niin pitkä tulee olemaan taival
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä että näemme suureksi osaksi materiaalia tällaisilta sekalaisilta pumpuilta, jos meno on samantasoista ns. hyökkäävissä joukoissa, niin tämä kestää vielä 10v. Mutta siihen en kyllä ihan usko.
. Saatana, nyt Syväriä ja Lotinanpeltoa kohti. Hyppään kyllä mukaan kyytiin, esi-isiemme jälkiä sinne minne Marsalkan miekka näyttää! Perkele!
(Edit, ok. pistetään konjakkipullon korkki nyt kiinni, mutta saahan sitä vanhempi reserviläinen edes hetkeksi innostua, eikö niin? Menen nyt nurkkaan häpeämään ja odottamaan surunauhaa)