Pihkakoski
Ylipäällikkö
On tullut tässä kohta vuoden kestäneessä Venäjän muotoaan toteuttaneessa sodan laajentamisessa, liioittelematta päivä päivästä tunteja käyttäen. Kehitystä seurattua.
Suhteellisen vähälle kokonaisuudessa, on mielestäni julkisessa keskustelussa jäänyt futurologinen aspekti. Pidemmän ajankulun potentiaalinen merkitys Euroopalle ja Suomelle. Eri ratkaisuvaihtoehtojen toteumassa.
Ymmärrettävää ehkä jossakin määrin on se, ettei "alarministista" johtopäätöstä olemassaolevan suhteen eri mallinnoksien osalta välttämättä haluta ääneen sanoa. Varotaan mahdollisesti pelon tunteen leviämistä kansalaisyhteiskuntaan?
Mutta mikä on Suomen osalta se valtiollista suveriteettia kohtaan laajimmin muutospainetta tuleville vuosikymmenille tuova elementti. Missä hävittävää todennäköisimmin, olemassaolevaan tai toiveissa olevaan kehitykseen nähden eniten on?
Vastapropagandaa kohdistettaessa, demokratian ja eurooppalaisen sivistysperinnön kautta toimivissa sekulaareissa valtioissa. Tietyssä mielessä, takamatkalta tähän vaikuttamisen muotoon aina lähdetään. Kyseessä ei niinkään ole järjestelmähäiriö- vaan ominaisuus.
Emme tule länsimaisia arvolähtökohtia puolustaessamme, voittoa saavuttamaan. Alistumalla vihollisen retoriikalle ja toiminnalle, jossa Valtio ylikävelee Yksilön yli. Oma keskustelunsa varmasti olisi paikallaan siitä, kuinka tämä suhde Valtio-Yksilö, länsimaissakin muotoaan muuttaa jälkimmäisen vajeen kasvaessa.
Suhteellisen vähälle kokonaisuudessa, on mielestäni julkisessa keskustelussa jäänyt futurologinen aspekti. Pidemmän ajankulun potentiaalinen merkitys Euroopalle ja Suomelle. Eri ratkaisuvaihtoehtojen toteumassa.
Ymmärrettävää ehkä jossakin määrin on se, ettei "alarministista" johtopäätöstä olemassaolevan suhteen eri mallinnoksien osalta välttämättä haluta ääneen sanoa. Varotaan mahdollisesti pelon tunteen leviämistä kansalaisyhteiskuntaan?
Mutta mikä on Suomen osalta se valtiollista suveriteettia kohtaan laajimmin muutospainetta tuleville vuosikymmenille tuova elementti. Missä hävittävää todennäköisimmin, olemassaolevaan tai toiveissa olevaan kehitykseen nähden eniten on?
Vastapropagandaa kohdistettaessa, demokratian ja eurooppalaisen sivistysperinnön kautta toimivissa sekulaareissa valtioissa. Tietyssä mielessä, takamatkalta tähän vaikuttamisen muotoon aina lähdetään. Kyseessä ei niinkään ole järjestelmähäiriö- vaan ominaisuus.
Emme tule länsimaisia arvolähtökohtia puolustaessamme, voittoa saavuttamaan. Alistumalla vihollisen retoriikalle ja toiminnalle, jossa Valtio ylikävelee Yksilön yli. Oma keskustelunsa varmasti olisi paikallaan siitä, kuinka tämä suhde Valtio-Yksilö, länsimaissakin muotoaan muuttaa jälkimmäisen vajeen kasvaessa.