Ukrainan konflikti/sota

jalperi kirjoitti:
Kiovalaista arkea. Isot huhut on, että Ukrainan vastahyökkäys alkaisi jo 24-26.3. En itse ymmärrä kyllä miksi jo nyt, mutakausihan on vasta aluillaan.
www.hs.fi

Täällä Ukrainassa | Huhut liikkuvat hurjina Kiovassa: ”Tämän viikon lopussa rytisee”

Kiovassa sota ei näy, mutta huhut liikkuvat. Juuri nyt päivämäärät 24.–26.3. ovat kaikkien huulilla, kirjoittaa Kateryna Tyhnenko. Ja jos tarkemmin katsoo, sota näkyy kyllä tavallisen oloisissa kännykkäkuvissakin.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Periaatteessa jos iskut Krimin lentokentille ovat hyökkäysoperaation Osa I., eivätkä kiusantekoa, niin silloin hyökkäysoperaatio on alkanut. Vrt. Talvisota alkoi Mainilan laukauksista.
 
FinnNSF kirjoitti:
Mietin. Myös sitä että Ukrainalla täytyy olla hyvää ajantasaista tiedustelutietoa ryssien junakuljetuksista. Polttoaine-/ampumatarvikejuna puksuttamassa Kertsin siltaa kun mopedit ilmestyvät paikalle...

evil-plan-evil-smile.gif
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiinnittäisin tässä huomiota juuri siihen että Ukraina ampuu kaukovaikutusta liikkuvaan kohteeseen. Tämä toinen osapuoli sitten osuu HighTech täsmäaseillaan hädintuskin kortteliin joka on ollut paikoillaan vähintään sen 2 viikkoa.
 
Heinrich kirjoitti:
Periaatteessa jos iskut Krimin lentokentille ovat hyökkäysoperaation Osa I., eivätkä kiusantekoa, niin silloin hyökkäysoperaatio on alkanut. Vrt. Talvisota alkoi Mainilan laukauksista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen kiinnittänyt maaliskuun aikana huomiota tappiomääriin erityisesti venäjän tykistön osalta:
Maaliskuussa tuhottu 203 tykkiä (10 per päivä, sodan keskiarvo 6,4)
Maaliskuussa on tapettu 17330 örkkiä ( 867 per päivä, sodan keskiarvo 425)

Ilmatorjunta lähellä keskiarvoa, samoin tankit.

Lentokoneita ja hekoja pudotettu alle keskiarvon


losses-of-the-russian-army-as-of-28-02-2023-v0-4mo280k69vka1.jpg
j6yabxld51pa1.jpg
 
WilliBill kirjoitti:
Käsiase/kiväärikaliiperisiin patruunoihin soveltuvan ruudin pula alkoi keväällä 2020 kun maailma, Usa etunenässä tulivat tietoiseksi koronan mahdollisesti aiheuttamasta yhteiskuntarauhan järkkymisestä. Seurailtiin nettikauppoja ja "hyllytt tyhjenivät hetkessä". Sama nallien kanssa, ne loppuivat. Sattumaako vai omien varastojen ehtyminen, olimme jo täydentäneet harrastepiirissä varastot täyteen ja materiaalipula ei vaivannut eikä vaivaa vieläkään.

Karkeampien kaliiperien kohdalla ei ole ollut mainintaa mistään ruutipulasta. Päin vastoin, tehtaat on lisänneet tuotantoa ajantasaisesti. Ainakin Nammolta tuli erikseen uutinen aiheesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Luitko ollenkaan linkkiäni? Hyvä tieto jos Nammolla noin. Lainaan silti artikkelista:

Scarce supplies of gunpowder, plastic explosives and TNT have left industry unable to rapidly meet expected EU orders for Ukraine, regardless of how much money is thrown at the problem, according to officials and producers.

“It’s very difficult to increase production of artillery ammunition, especially the heavy, large-calibre ammunition, in a short time,” said Jiří Hynek, chair of the Defence and Security Industry Association of the Czech Republic. “A new artillery factory is very easy, but how to produce more artillery projectiles without raw materials?”

Defence industry officials say Europe has a limited supply of explosives such as gunpowder, TNT and nitrocellulose which are necessary to produce shells. “The bottlenecks for our capacity are mainly [explosive] powders, which are in short supply all over Europe,” said one. “It’s not possible to increase, in a short time, nitrocellulose [production] . . . In Europe there are no important producers of the raw materials we need,” said Hynek, referring to a main ingredient of gunpowder. “If I want to increase production of gunpowder I need probably three years.”

Tässä vain muutama kappale, mutta ei näytä mitenkään nopealta hommalta Eurooppalaisen tuotannon ylösskaalaus. Suosittelen lukemaan koko jutun.
 
jalperi kirjoitti:
Kiovalaista arkea. Isot huhut on, että Ukrainan vastahyökkäys alkaisi jo 24-26.3. En itse ymmärrä kyllä miksi jo nyt, mutakausihan on vasta aluillaan.
www.hs.fi

Täällä Ukrainassa | Huhut liikkuvat hurjina Kiovassa: ”Tämän viikon lopussa rytisee”

Kiovassa sota ei näy, mutta huhut liikkuvat. Juuri nyt päivämäärät 24.–26.3. ovat kaikkien huulilla, kirjoittaa Kateryna Tyhnenko. Ja jos tarkemmin katsoo, sota näkyy kyllä tavallisen oloisissa kännykkäkuvissakin.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Logiikkaa voisi olla kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on, jos ukrainalaiset uskovat kykenevänsä toimimaan mudassa huomattavasti venäläisiä paremmin. Eli jos venäläiset jäävät mutaan kiinni merkittävästi pahemmin, niin ukraina saisi suhteellista etua mutakauden aikana toimimisesta. Toinen on, jos he aikovat iskeä syvyyteen juuri mutakauden alussa niin, että muta estää venäläisten vastahyökkäykset murtoon ajettuja joukkoja vastaan.

Kumpaankin liittyy nähdäkseni valtavat riskit Ukrainan omien joukkojen huollon epäonnistumisesta. Toivottavasti tämäkin hyökkäys on perusteellisesti suunniteltu ja sotapelattu jenkkien kenraalien kanssa ja sieltä on annettu vihreää valoa ja sitouduttu antamaan riittävästi tukea myös ongelmien osuessa kohdalle.
Heinrich kirjoitti:
Periaatteessa jos iskut Krimin lentokentille ovat hyökkäysoperaation Osa I., eivätkä kiusantekoa, niin silloin hyökkäysoperaatio on alkanut. Vrt. Talvisota alkoi Mainilan laukauksista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toki kolmas logiikka voisi ollakin juuri tuo. Hyökkäys alkaa taistelualueen muokkaamisella, jota jatketaan mutakauden ohi ja joukot lähtevät liikkeelle vasta peltojen alkaessa jälleen kantaa raskasta kalustoa. Siihen ei liittyisi samanlaisia huollollisia riskejä, kun mutakauden aikana tarvitsee tuoda "vain" raketteja HIMARSuille. Se onnistunee tieverkkoa pitkin riittävän hyvin, varsinkin jos/kun vihollisen tykistöä on jo valmiiksi onnistuttu hyvin harventamaan.
 
lsoviha kirjoitti:
Miljardi euroa pelkästään ammuksiin on valtava rahasumma.

Yhden laukauksen hinta on noin 600 euroa joten summalla saa 1,7 miljoonaa laukausta. Jaettuna 27 jäsenmaan kesken se tarkoittaa 63.000 kranaattia per EU-maa. Tämän ei pitäisi olla ongelma, koska realiteetit on käyty lävitse ennen päätöksen julkaisemista.

Miljardi tuotannon lisäämiseen on täysin riittävä summa. Sillä voi rakentaa jokaiseen jäsenvaltioon oman tehtaan 155 tuotantoon tai n. 10 kokonaistuotantokompleksia (ruuti, r-aine, nalli, kuori, sytytin, ajopanos, kokoonpano). Oletettavasti summalla annetaan investointitakuut olemassa oleville valmistajille että he kasvattavat tuotantokapasiteettia. Tehdasinvestoinnin takaisinmaksuaika on 10-15 vuotta jolloin yhtiöiden ei kannata ottaa riskiä ilman varmuutta siitä että tavaralle on kysyntää pitkällä aikavälillä.

Kysymys on myös pullonkauloista, mikä osa hidastaa tuotantoa eniten:
1) Kuoriin käytettävän teräslaadun saatavuus
2) Kuorien ja välikappaleiden valu
3) Kuorien työstö (sorvaus, hiominen, kierteyttäminen, johtorenkaan kiinnitys, pinnoite)
4) R-aineen saatavuus (hexotoli)
5) R-aineen valu kuoreen
6) Sytyttimien saatavuus (isku-, aika- ja heräte-)
7) Ruudin saatavuus
8) Nallien saatavuus
9) Kartussien kokoonpano
10) Pakkaaminen, varastointi ja logistiikka


Yllä olevista kohdista 1 ei suoraan liity valmistamiseen ja kohta 2 voidaan ulkoistaa. Sen sijaan kohta 3 vaatii paljon työvoimaa, koneita, hyvän laadunvalvonnan ja riittävän volyymin ollakseen kannattavaa. Kohta 4 on haastava, valmistaminen ei ole kallista mutta turvallisuus maksaa. Kohta 5 on pitkälti automatisoitu ja kustannus on varastointitiloissa joissa r-aine jähmettyy. Kohta 6 vastaa kohtaa 3 mutta työvoima on erikoistuneempaa ja koneet ovat pienempiä. Kohta 8 on todellinen pullonkaula koko länsimaissa. Nammo rakentaa parhaillaan Laukaaseen uutta nallitehdasta 33 meurilla. Kohta 7 on ongelma uustuotannossa, mutta ruutia on varastossa aivan tarpeeksi että se riittää. Esimerkiksi Suomessa Nammo tuottaa 800.000 kg ruutia vuodessa. 155mm ajopanos on 3-6 kg riippuen ampumamatkasta joten ruudin tuotanto ei riitä, samasta tavarasta ladataan kaikki muutkin patruunat. Kohta 8 voidaan täydentää varastoista. Kohta 9 vaatii myös koneita, turvallisia tiloja ja laadunvalvontaa. Kohta 10 on olemassaoleva resurssi.

Kohdat 1, 4, 6, 7, ja 8 liittyvät suoraan kaikkeen ammustuotantoon joten sieltä voidaan keskittää resurssia 155mm tuotantoon
Kohdat 2, 5, 9, ja 10 liittyvät välilliseti muuhun ammustuotantoon joten sieltä voidaan suhteellisen nopeasti ottaa lisäresussia priorisoimalla 155mm tuotantoa
kohta 3 on ehkä eniten irrallinen, tuotannossa on vaiheita jotka vaativat omaa konekalustoa ja linjastoja



Kranaatin hinta:

N340 proximity fuze 74 USD
M23A1 "kartussi" ja M82 nalli 60 USD
D529 155mm HE M795 530 USD
-----------------------
yhteensä 665 USD

Lähde US NAVY / BUDGET / ARTILLERY MUNITIONS

Katso liite: 75593
Klikkaa laajentaaksesi...
Yhden laakin hinta 600 egee?
Koitin tihrustaa tuota linkittämääsi taulukkoa ja sivulla 4 item 5 on 155 rannaatti. Rapsa oli näemmä maaliskuulta 2020.
2019 n. 69 000 kpl 86 106 000 $
2020 n. 88 000 kpl 115 000 000 $
Indikoisi reilua 1200 taalaa / kpl ja jälkimmäisenä vuonna reilu 1300 taalaa? Vai enks mä osaa lukee tuota taulukkoa?
Nyt sitten kustannusinflaatio on varmasti kolmessa vuodessa ollut korkoa korolle, että riittääkö 2k$ /laaki.
Olisiko reilu 600 taalaa harjoitusammuksen hinta? Noin 20 000 kpl / 13 miljoonaa taalaa sivulla 5.


Satuin katsomaan France 24 raporttia, jossa kohdassa 25 s. sanovat laakin arvoksi 4 000 €.
On tuo sen verran vaativan näköistä tekemistä, ettei ihan halvalla synny.

edit. typot
 
Viimeksi muokattu:
lsoviha kirjoitti:
Miljardi euroa pelkästään ammuksiin on valtava rahasumma.

Yhden laukauksen hinta on noin 600 euroa joten summalla saa 1,7 miljoonaa laukausta. Jaettuna 27 jäsenmaan kesken se tarkoittaa 63.000 kranaattia per EU-maa. Tämän ei pitäisi olla ongelma, koska realiteetit on käyty lävitse ennen päätöksen julkaisemista.

Miljardi tuotannon lisäämiseen on täysin riittävä summa. Sillä voi rakentaa jokaiseen jäsenvaltioon oman tehtaan 155 tuotantoon tai n. 10 kokonaistuotantokompleksia (ruuti, r-aine, nalli, kuori, sytytin, ajopanos, kokoonpano). Oletettavasti summalla annetaan investointitakuut olemassa oleville valmistajille että he kasvattavat tuotantokapasiteettia. Tehdasinvestoinnin takaisinmaksuaika on 10-15 vuotta jolloin yhtiöiden ei kannata ottaa riskiä ilman varmuutta siitä että tavaralle on kysyntää pitkällä aikavälillä.

Kysymys on myös pullonkauloista, mikä osa hidastaa tuotantoa eniten:
1) Kuoriin käytettävän teräslaadun saatavuus
2) Kuorien ja välikappaleiden valu
3) Kuorien työstö (sorvaus, hiominen, kierteyttäminen, johtorenkaan kiinnitys, pinnoite)
4) R-aineen saatavuus (hexotoli)
5) R-aineen valu kuoreen
6) Sytyttimien saatavuus (isku-, aika- ja heräte-)
7) Ruudin saatavuus
8) Nallien saatavuus
9) Kartussien kokoonpano
10) Pakkaaminen, varastointi ja logistiikka


Yllä olevista kohdista 1 ei suoraan liity valmistamiseen ja kohta 2 voidaan ulkoistaa. Sen sijaan kohta 3 vaatii paljon työvoimaa, koneita, hyvän laadunvalvonnan ja riittävän volyymin ollakseen kannattavaa. Kohta 4 on haastava, valmistaminen ei ole kallista mutta turvallisuus maksaa. Kohta 5 on pitkälti automatisoitu ja kustannus on varastointitiloissa joissa r-aine jähmettyy. Kohta 6 vastaa kohtaa 3 mutta työvoima on erikoistuneempaa ja koneet ovat pienempiä. Kohta 8 on todellinen pullonkaula koko länsimaissa. Nammo rakentaa parhaillaan Laukaaseen uutta nallitehdasta 33 meurilla. Kohta 7 on ongelma uustuotannossa, mutta ruutia on varastossa aivan tarpeeksi että se riittää. Esimerkiksi Suomessa Nammo tuottaa 800.000 kg ruutia vuodessa. 155mm ajopanos on 3-6 kg riippuen ampumamatkasta joten ruudin tuotanto ei riitä, samasta tavarasta ladataan kaikki muutkin patruunat. Kohta 8 voidaan täydentää varastoista. Kohta 9 vaatii myös koneita, turvallisia tiloja ja laadunvalvontaa. Kohta 10 on olemassaoleva resurssi.

Kohdat 1, 4, 6, 7, ja 8 liittyvät suoraan kaikkeen ammustuotantoon joten sieltä voidaan keskittää resurssia 155mm tuotantoon
Kohdat 2, 5, 9, ja 10 liittyvät välilliseti muuhun ammustuotantoon joten sieltä voidaan suhteellisen nopeasti ottaa lisäresussia priorisoimalla 155mm tuotantoa
kohta 3 on ehkä eniten irrallinen, tuotannossa on vaiheita jotka vaativat omaa konekalustoa ja linjastoja



Kranaatin hinta:

N340 proximity fuze 74 USD
M23A1 "kartussi" ja M82 nalli 60 USD
D529 155mm HE M795 530 USD
-----------------------
yhteensä 665 USD

Lähde US NAVY / BUDGET / ARTILLERY MUNITIONS

Katso liite: 75593
Klikkaa laajentaaksesi...
Erinomainen kirjoitus. Lähde myös hinnoille oli ilmeisesti tuo 2019. Tavaran hinta on melkoisella varmuudella kallistunut melkoisesti muutamassa vuodessa ja varsinkin nyt kysynnän räjähdysmäisen kasvun vuoksi.
 
Eerikainen kirjoitti:
Yhden laakin hinta 600 egee?
Koitin tihrustaa tuota linkittämääsi taulukkoa ja sivulla 4 item 5 on 155 rannaatti. Rapsa oli näemmä maaliskuulta 2020.
2019 n. 69 000 kpl 86 106 000 $
2020 n. 88 000 kpl 115 000 000 $
Indikoisi reilua 1200 taalaa / kpl ja jälkimmäisenä vuonna reilu 1300 taalaa? Vai enks mä osaa lukee tuota taulukkoa?
Nyt sitten kustannusinflaatio on varmasti kolmessa vuodessa ollut korkoa korolle, että riittääkö 2k$ /laaki.
Olisiko reilu 600 taalaa harjoitusammuksen hinta? Noin 20 000 kpl / 13 miljoonaa taalaa sivulla 5.


Satuin katsomaan France 24 raporttia, jossa kohdassa 25 s. sanovat laakin arvoksi 4 000 €.
On tuo sen verran vaativan tekemistä, ettei ihan halvalla synny.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jeps. puhutaan tuhansista euroista. Olisikohan nämä halvemmat hinnat (sadat eurot), joita aina silloin tällöin näkee lähempänä End of shelf life hintoja.

Uustuotanto hinnat on ollut jo ennen sotaa paljon korkeammat euroopassa ja hypänneet ylös sodan seurauksena. Paljon viitataan Rheinmetallin 3300€ hintaan 2023 toimitettavalle tilaukselle, mutta en ole kyllä lukenut alkuperäisiä artikkeleita.

Edit. googlasin. https://www.rheinmetall.com/en/rheinmetall_ag/press/news/latest_news/index_36736.php
edit 2 typo imperfekti futuuriksi toimitusajankohdan suhteen
 
Viimeksi muokattu:
-TripleX- kirjoitti:
Huonosti toimii tuo ryssän tapa käydä sotaa.

https://twitter.com/x/status/1638082449992294403

Aikaisempaan keskusteluun viitaten niin, ei tuohonkaan tarvinnut kuin yhden kranaatin kun se tuli maaliin saakka. Metsä ja pelto ympärillä on aivan koskematon.

https://twitter.com/x/status/1638122441426755585
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuohon pystyy excalibur. En sano tietenkään että tässä näin on 100% varmuudella, näyttää kyllä. Muutoin "tavallisella 155mm kranaatilla" 100% osuma kertalaakista on herran hallussa. Lottoaisin.
 
Satchel kirjoitti:
Jeps. puhutaan tuhansista euroista. Olisikohan nämä halvemmat hinnat (sadat eurot), joita aina silloin tällöin näkee lähempänä End of shelf life hintoja.

Uustuotanto hinnat on ollut jo ennen sotaa paljon korkeammat euroopassa ja hypänneet ylös sodan seurauksena. Paljon viitataan Rheinmetallin 3300€ hintaan 2023 toimitetulle tilaukselle, mutta en ole kyllä lukenut alkuperäisiä artikkeleita
Klikkaa laajentaaksesi...
Kun jotain valmistetaan massiivisesti niin hinnat tulevat alaspäin vääjäämättä kunhan raaka-aineiden saatavuudesta huolehditaan. Mikäli bensiiniä myytäisiin edelleen apteekeissa 5 l kerrallaan niin maksaisi varmasti 20 euroa litra.
Lisäksi edelleen kaikki toimivat sillä tavalla järkevästi, että varastoista lähtee vanhempaa Ukrainaan ja uustuotanto menee osittain varastoon. Lisäksi kappalehintaa alentaa todennäköisesti Euroopan ulkopuolelta hankittavat ammukset, jotka myös myydään varastoista joita täydennetään uudella tuotannolla.

Kallista kaikkinensa, mutta parhaiten käytettyjä veroeuroja koko EU:n aikana.
 
Satchel kirjoitti:
Jeps. puhutaan tuhansista euroista. Olisikohan nämä halvemmat hinnat (sadat eurot), joita aina silloin tällöin näkee lähempänä End of shelf life hintoja.

Uustuotanto hinnat on ollut jo ennen sotaa paljon korkeammat euroopassa ja hypänneet ylös sodan seurauksena. Paljon viitataan Rheinmetallin 3300€ hintaan 2023 toimitettavalle tilaukselle, mutta en ole kyllä lukenut alkuperäisiä artikkeleita.

Edit. googlasin. https://www.rheinmetall.com/en/rheinmetall_ag/press/news/latest_news/index_36736.php
edit 2 typo imperfekti futuuriksi toimitusajankohdan suhteen
Klikkaa laajentaaksesi...
Eli miljaardilla saatas ehkä 250 - 300 tuhatta laakia. Onko tuo hyökkäyssotaan paljon vai vähän?
Kaikki videot mitä täälläkin näkyy viittaisi kyllä ankaraan ammusten säästökuuriin?
En muista yhtäkään kunnollisen keskityksen näköistä nähneeni.
 
EU:n kranaattirahoituksessa pitää katsoa isompaa kuvaa. Kun pää on avattu, voi tilauksia tehdä tulevaisuudessa lisää. EU voi yksin nostaa tuotantokapasiteetin tasolle johon Venäjä ei kykene.

Kremlin kääpiön strategia on voittaa sota väsyttämällä Ukrainan länsitukijat. Lännen strategia on saada Venäjä perääntymään tekemällä sodan voittaminen rysylle mahdottomaksi. Näin EU:n tuki on yksi naula lisää Puten arkkuun.

Samalla annetaan viesti Kiinaan. Haluaako he sitoutua toivottomaan hyökkäyssotaan häviäjän puolelle?
 
-TripleX- kirjoitti:
Kun jotain valmistetaan massiivisesti niin hinnat tulevat alaspäin vääjäämättä kunhan raaka-aineiden saatavuudesta huolehditaan. Mikäli bensiiniä myytäisiin edelleen apteekeissa 5 l kerrallaan niin maksaisi varmasti 20 euroa litra.
Lisäksi edelleen kaikki toimivat sillä tavalla järkevästi, että varastoista lähtee vanhempaa Ukrainaan ja uustuotanto menee osittain varastoon. Lisäksi kappalehintaa alentaa todennäköisesti Euroopan ulkopuolelta hankittavat ammukset, jotka myös myydään varastoista joita täydennetään uudella tuotannolla.

Kallista kaikkinensa, mutta parhaiten käytettyjä veroeuroja koko EU:n aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kappaletavaratuotanto juurikaan skaalaudu:
Bensa on erinomainen esimerkki: Prosessiteollisuutta, joka skaalautuu ja yksikköhinta laskee mitä suuremmassa pöntössä tislataan.
Ammustuotanto on kappaletuotantoa, eikä tuollaisen tuotteen tekeminen oikein lähde skaalautumaan ja yksikköhinta on kovin haluton tulemaan alas. Kiinteä kustannus yksikköä kohti voi laskea. Yksi työnjohtaja ehtii johtamaan kuutta työpistettä siinä kuin viittäkin, nuin esimerkkinä kiinteistä.
Jos ollaan oltu tosi vajaalla kapasiteetilla (jätkät hyppää kolmiloikkaa ja aina välillä käy sorvaamassa murkulaa) kapasiteetin käyttöasteen nosto parantaa tehokkuutta, mutta jos on oltu kutakuinkin tehokkaan toiminnan puitteissa, ei se henkilöstön lisääminen tehokkuutta lisää. Aleneva rajatuottavuus iskee väistämättä.

Edit. Typo
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top