Joo, ja sitä odottaessa kuolee miljoona ukrainalaista. Kun pelätään että venäjä vetää pahemmatkin pultit.
Hieman inhorealistisesti miettien että miksi Ukrainalle ei anneta "varmasti tarpeeksi" aseita että sota saataisiin päättymään heti eikä Ukrainalaisia enää kuole. Muutamia mietteitä:
1. Mitä pidempään sota kestää, sitä heikompi on Venäjä. Sota palvelee suuria linjoja kun se nyt kerran alkoi eli Ryssä teki emämunauksensa. Otetaan siis täysi hyöty irti kun ei tarvitse itse osallistua (proxy war) ja tehdään Venäjästä kerralla heikko ja jopa pyritään aloittamaan Venäjän sisäinen muuntumiskehitys. Eli, vaikka lyhyt sota olisi kuinka intensiivinen, se syö kertaluokkaa vähemmän resursseja kun pitkä sota (aseita, ukkoja, ...). Pitkä sota palvelee lännen etuja monessakin mielessä (ideologia, kulttuuri, talous, ...).
2. Mitä pidempään sota kestää, sitä syvemmälle viha Venäjää/Venäläisiä vastaan juurtuu Ukrainassa (ja myös muualla) ja sitä pienempi on riski siitä että Ukraina palaa kulttuurillisesti jonnekin Venäläisyyden ja puoli-Venäläisyyden välimaastoon (esim. korruptio tai muu rikollisuus). Jos sota olisi lyhyt (ja vaikka kertaluokkaa intensiivisempi), sen muisto olisi myös lyhyt ja kulttuurimuutos olisi pieni koska siihen ei olisi tarvetta. Pitkä sota ja että Venäjä sen häviää on paras (ja myös pitkässä juoksussa halvin) keino kilkata Venäläinen maailma ulos kaikesta.
3. Pitkä sota lisää vihaa joka tekee kaikista muista ystäviä ("The enemy of my enemy is my friend"). Mitä pidempi sota ja mitä enemmän läntinen maailma avustaa, sitä suuremmassa kiitollisuudenvelassa Ukraina on (tai ainakin pitäisi olla). Siten Ukraina käännetään kerralla länteen kokonaisuudessaan. Lyhyt sota ei luo kollektiivista muistijälkeä. Pitkä sota muuttaa ihmistä ja kansakuntaa. Pitkä sota "juurtaa" ja "hitsaa" ystävät ja erottaa pysyvästi viholliset. Suuren muutoksen sisäistämiseen tarvitaan vähintään yksi tai useampi sukupolvi tai valtava koko kansaa koitteleva tragedia. Tämä sota on sellainen. Pikatie muutokseen.
4. Mitä pidempään 5-10 miljoonaa pakolaista (jotka on suurelta osin lapsia ja naisia) on länsimaissa sotaa paossa, sitä paremmin meidän arvot juurtuu ja sitä suurempi ja pysyvämpi on muutos Ukrainassa kun sota päättyy. Rumasti sanottuna mitä enemmän keski-ikäisistä ja vanhemmista miehistä kaatuu rintamalla, sitä vähemmän on "vanhan maailman" mukaan ideologisesti toimivia. Miehet kuitenkin pitkälle sanelee slaavikulttuurissakin miten toimitaan sekä mikro- että makroympäristössä. Raakasti sanottu, tiedän, mutta ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.
5. Kun nyt Ukrainasta tehdään kerralla Euroopan asemahti niin mitäs jos heti sodan jälkeen tuleekin Ukrainassa (sotilas)vallankaappaus ja siellä on kaikki uusimmat resurssit? Mitäs jos tämä uusi juntta onkin syystä tai toisesta jopa Venäjämielinen? Ukraina täytyy olla kaikesta hyvästä huolimatta sodan jälkeen sen verran heikko kuitenkin ettei siitä ole yksin tai Venäjän kanssa yhdessä strategista vaaraa muulle maailmalle koska se on oikeasti pumpattu täyteen parasta, sekä laitteita että teknologiaa. Irrationaalisena toimijana massiivisilla omilla ja läntisillä resursseilla sekä sotakokemuksella se olisi todella vaarallinen. Siihenkin täytyy varautua tavalla tai toisella. Tapettu ryssä ja heikohko mutta ylpeä Ukraina olisi hyvä lähtökohta tulevaisuuden rakentamiselle yhteiselle Euroopalle.
6. Sota luo innovaatioita ja on historiallisesti ollut yksi suurimpia kehityksen buustereista. Mutta ideasta toteutukseen vie aikansa. Siksi pitkä sota palvelee aseteollisuuden intressejä koska voidaan testata evoluutioita sekä innovaatioita todellisessa ympäristössä eikä vain simulaatioina. On siis (sota)teknologian etu että sota on pitkä.
Uskokaa pois. Hyvä tästä tulee. Sodat voitetaan älyllä eikä voimalla. Jos käytät saman ajan opiskeluun kun pumppaat tyhmää rautaa salilla, on hyötysi monikymmenkertainen tulevaisuudessa.
Aika on resurssi, ja resurssit on massiivisesti Ukrainan puolella. Käytetään niitä viisaasti. Kuten yhdessä haastattelussa viime vuonna yksi Ukrainalainen nainen totesi että "How can we lose when the whole world is on our side!". Muistetaan tämä.
Toki, luonnollisesti, itsekin haluaisin että sota päättyisi jo tänään ja että yhtään Ukrainalaista ei enää kuolisi ja ryssälä hajoaisi kun maahan paiskattu maljakko pieniksi palasiksi, mutta pysyvä muutos vaatii aina aikaa ja uhrauksia. Ja valitettavasti nyt tästä muutoksesta Ukraina maksaa valtavaa hintaa. Kuitenkin, lopulta, Ukrainasta tulee ylväs ja vauras Eurooppalainen itsenäinen valtio. Lukko itään jonka kestävyydestä me kaikki yhdessä huolehdimme.
Slava Ukraini!