Ukrainan konflikti/sota

MUOKKAUS: leikittelin ajatuksella 31.3.2023 - JOS ryssälässä yritettäisiin tosissaan "tuottaa" tuo julkisuuteen kerrottu 1 500 - 1 600 panssarivaunua vuonna 2023, niin mistä vaunutyypeistä tämä määrä voisi koostua ja missä suhteessa. Arvaus perustuu siihen, mitkä kuvittelin realistisiksi modernisointien määriksi sekä mitä kalustoa varastoista löytyy aktivoitavaksi: LINKKI

Lukitsen oman vastauksen:

T-90M - 50
T-72B3 / T-72B3 obr 2016 - 150
T-80BVM - 50
T-62/T-62M/T-62MV obr 2023 (osa ehkä rintamalle ilman modernisointia) - 300
T-54/T-55 (mahd. obr 2023 - minun arvaus: ei tehdä muuta kuin nopea peruskorjaus ja sen jälkeen suoraan rintamalle) - 250
T-90A (peruskorjaus ja rintamalle ilman modernisointia) - 100
T-80BV (peruskorjaus ja rintamalle ilman modernisointia) - 435
T-72B obr 2022 + T-80B obr 2022 (osa ehkä rintamalle ilman modernisointia) - 215

Näillä voisi räpistellä vuoden 2023 ajan, mutta mitä tehdään vuoden 2024 osalta? Alkaa mennä vaikeaksi, teoriassa varastotukikohdissa on monenlaisia aihioita mutta oikeasti käyttökuntoiset tai kohtuudella kunnostettavat alkavat olla käytetty vuosien 2022 ja 2023 aikana.

Erilaisista ennustuksista ja arvauksista katoaa mielekkyys, jos niitä menee korjailemaan "pitkin matkaa", mutta nyt kun katson tätä aikaisempaa, niin tekee mieli korjata yksi asia: en usko että tullaan näkemään yhtäkään varastosta aktivoitua T-90A vaunua Ukrainassa. Aktiivijoukkojen vaunuja kyllä, mutta ei varastovaunuja. Jos minun arvio ei ole metsässä, niin Venäjän armeijalle on valmistettu 279 kpl T-90A vaunuja joista 179 kpl oli Venäjän aktiivijoukkojen käytössä syyskuussa 2021 (venäläisen Altyn73 mukaan). En usko, että näitä ns. varastoituja T-90A vaunuja tultaisiin remontoimaan ja aktivoimaan, KOSKA ne on korvamerkitty T-90M modernisointiin.

Tästä syystä aikaisempi arvioni kaipaisi päivitystä siten että ottaa T-90A vaunut pois. En kuitenkaan usko että ryssä kykenisi maagisesti valmistamaan merkittävästi suuremman määrän T-90M vaunuja kuin aikaisempina vuosina. Ehkä kuitenkin kaksinkertaisen määrä, mikä voisi tarkoittaa 100 kpl. Jotta uuden arvauksen kokonaismäärä täsmäisi alkuperäisen arvauksen kanssa, merkitsin 50 kpl lisää T-72B obr 2022 + T-80B obr 2022 kategoriaan:

T-90M - 50 100
T-72B3 / T-72B3 obr 2016 - 150
T-80BVM - 50
T-62/T-62M/T-62MV obr 2023 (osa ehkä rintamalle ilman modernisointia) - 300
T-54/T-55 (mahd. obr 2023 - minun arvaus: ei tehdä muuta kuin nopea peruskorjaus ja sen jälkeen suoraan rintamalle) - 250
T-80BV (peruskorjaus ja rintamalle ilman modernisointia) - 435
T-72B obr 2022 + T-80B obr 2022 (osa ehkä rintamalle ilman modernisointia) - 215 265

Toisaalta kun katsoo näitä numeroita ja miettii, miten vähän on nähty panssarivaunuja junakuormissa, niin tuntuu että eivät kykene modernisoimaan tai aktivoimaan tällaista määrää. Ainakin videoiden määrä on ollut niin pieni että väistämättä tulee tällaisia ajatuksia. Toki ei nähdä kaikkia videoita eikä jokaisesta junasta sellaista välttämättä olekaan. Tämä voi sitten hämärtää ajattelua.

Lisäksi hyvä pitää mielessä: kaikki osuman saaneet vaunut eivät ole täystuhoja, vaan tietty osa niistä saadaan korjattua. Täten ryssällä on edelleen käytössään jokin määrä ennen sotaa modernisoitua kalustoa, ison osan näistä voisi olettaa olevan T-72B3 ja T-72B3 obr 2016 malleja, koska niitä ehdittiin modernisoida suuri määrä viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ne edustivat merkittävää osuutta ryssän aktiivijoukkojen vaunumäärästä (Altyn73 mukaan 42%).
 
Paljon niitä pitää @Antares ryssien tuottaa koska menekki on aivan hurjaa. Ihan jonoiksi ajavat vaunuja tuhottavaksi, että vanhat ehtivät uusien tieltä pois.


Tuo tehdasräjähdys saattaa olla sodan lopputuloksen kannalta aika merkittävä kun katsoo mitä kaikkea siellä tehtiin ja tuon lisäksi myös niitä tykistön kranaatteja joista ryssillä on huutava pula. Kaupan päälle noin 50 hyvää ryssää sieltä terävimmästä päästä, melkeinpä saman verran lasaretissa ja kaikki työkalut ja laitteet millä noita tehtiin. Näitä ei muutamaan vuoteen ainakaan myytäväksi asti muodostu eli kaikki muut maailman perslävet joilla on ryssien kalustoa ovat yhtälailla nesteessä.


Eikös tuo kolme isoa tähteä olkapäällä ole eversti (kaljupää)? Näyttäisi olevan Rosvgardian merkki rinnassa, ensin katsoin että hyppymerkki.

 
Viimeksi muokattu:
Laskuharjoituksia on hyvä (pakko) tehdä. Mutta en oikein ymmärrä sitä logiikkaa, että mitä heikompi ryssä on (saadaan työnnettyä) niin sitä enemmän tarvitaan joukkoja.

Jos/kun tilanne tuolla on se, että Ukraina on saanut jonkinlaisen sillanpään haltuun. Okei hyvällä tiedustelulla ja yön pimeydessä se voi olla jopa helppoakin, mutta edelleen jos ryssä ei saa alueella kasattua sellaista voimaa, että kykenisivät lyömään sen takaisin. Niin Mielestäni tämä kertoo, että ryssä on varsin heikko tuolla alueella..

Sitten takaisin niihin laskuharjoituksiin.. 15.000 miestä 10 kg/mies/vrk tekeen 150.000 kg. Jos yhdelle vaihtolavalle saadaan hyötykuormaa 5.000 kg, niin vuorokaudessa pitäisi saada 30 vaihtolavaa.

Tuolla 60t miehellä määrä olisi 90 lavaa/vrk.

Onko tuo sitten mahdoton operaatio.. riippuu keneltä kysyy. Minusta ei, jos ajatellaan sitä hyötyä mikä saavutettaisiin sillä, että joen yli päästäisiin esim se 10-20 km.

P.s siinä vaiheessa kun etenemistä on tapahtunut se 20 km, niin tietenkään se 10 kg/mies ei enää riitä. Mutta oletuksena on, että siinä vaiheessa logistiikka ei olisi enää kopterien/veneiden varassa..

Lainasin aikaisemmassa viestissä (LINKKI) muutamaa twitter-viestiä. Ensin Syui kommentoi RAND:in julkaisua näin:

This catchs me unexpected. In the 1980s, PLA estimation on Soviet Army logistics consumption was at ~70kg/soldier*day.

1691594546841.png


Johon tuli seuraava kommentti:

That's ridiculously low. Were they expecting the Soviets to launch human wave attacks with small arms like the PLA volunteers in Korea?

Syui vastaus: Maybe it was because those Chinese military analysists tended to over-estimate the number of troops the Soviets could sustain with the Trans-Siberian Railway, whose transport capacity was limited.

But even if that were the case they would still need motorised transports to actually bring the supplies from rail heads to the frontline, especially artillery ammunition.

Syui vastaus: They also calculated the capacity of roads and tracks. Didn't count the trucks, through.


Toisaalta toinen kommentoi myös näin:

I think Soviet Army's daily consumption was much lower during Soviet-Afghan war.

Syui vastaus: Of cource since estimation was based on maneuver operations.

-


RAND:in arvio 200 kg per sotilas per päivä olettaa oikean, raskaan panssaroidun + mekanisoidun joukon hyökkäyksen, mistä syystä kulutus on huomattavan suurta. Tästä määrästä suuri osa on tietysti POL eli petroleum, oil and lubricants eli kaikkea mitä ajoneuvot tarvitsevat liikkuakseen. Koska kyseessä on väkivaltainen hyökkäys, ammuskulutus on myös suurta, mikä näkyy painossa. Näiden jälkeen tulee tietysti sotilaiden tarpeet eli ruoka, vesi yms.

Suyi kertoo että kiinalaisten 1980-luvulla tekemät laskelmat olettivat Neuvostoliiton sotajoukkojen kulutuksen olevan 70 kg per sotilas per päivä, tosin myöntää että kiinalaiset usein yliarvioivat sen joukon koon, minkä huoltamisen Neuvostoliitto kykeni organisoimaan Siperian radan varrella. Joukkojen koko yliarvioitu, mistä seuraa se että yksittäisen sotilaan "kulutus" on aliarvioitu. Tässäkin puhutaan mekanisoidusta joukosta.

Yhden kommenoijan mukaan neuvostoarmeijan sotilaskohtainen kulutus Afganistanin sodassa oli selvästi pienempi, mikä on helppo uskoa koska se sota oli valtaosaksi sissejä vastaan taistelua, tosin hajautetuista tukikohdista, joiden huolto piti organisoida ja suojata. Välillä nähtiin suurempia operaatioita joissa oli panssaroitua kalustoa, helikoptereita yms.

Kaikki tämä on toki hyvin teoreettista koska kulutus riippuu paljon joukon luonteesta, kalustosta ja käytöstä. Ihmiset vaativat tietyn määrän vettä ja ruokaa toimiakseen, mutta valtaosa logistiikan kuormasta tulee ammus- ja polttoainehuollosta (POL). Jos ammutaan vähän, tarvitaan vähän laukauksia korvaamaan kulutusta. Toisaalta jos liikutaan vähän ajoneuvoilla, polttoainetta kuluu vähemmän ja korvaavan tarve on pienempi. Vastaavasti toki toiseen suuntaan myös.

En ole miettinyt tai tutkinut asiaa tarkemmin, joten paha sanoa mitään varmaa. Kenties jos puhutaan pelkästään jalkaväkijoukon liikkumisesta ja taistelusta pienellä alueella, tuollainen lainauksessa kerrottu 10 kg per sotilas per päivä onkin realistinen arvio. Jos siirrytään edes hieman raskaampaan mekanisoituun joukkoon, niin helppo uskoa että numero olisikin jotain 100-200 kg per sotilas per päivä väliltä. Toki tällaisen joukon iskukyky ja vaikutus on jotain ihan muuta kuin pelkällä jalkaväellä, mutta huollon vaatimukset korostuvat.
 
Paljon niitä pitää @Antares ryssien tuottaa koska menekki on aivan hurjaa. Ihan jonoiksi ajavat vaunuja tuhottavaksi, että vanhat ehtivät uusien tieltä pois.


Tuo tehdasräjähdys saattaa olla sodan lopputuloksen kannalta aika merkittävä kun katsoo mitä kaikkea siellä tehtiin ja tuon lisäksi myös niitä tykistön kranaatteja joista ryssillä on huutava pula. Kaupan päälle noin 50 hyvää ryssää sieltä terävimmästä päästä, melkeinpä saman verran lasaretissa ja kaikki työkalut ja laitteet millä noita tehtiin. Näitä ei muutamaan vuoteen ainakaan myytäväksi asti muodostu eli kaikki muut maailman perslävet joilla on ryssien kalustoa ovat yhtälailla nesteessä.


Parasta olisi toki odottaa vahvistusta, mutta minullekin tuli mieleen sama kuin muutamalle muulle: tämä optiikkaa valmistava tehdas on valjastettu osaksi valmistamaan tykistön kranaatteja. En oikein muuten voi ymmärtää, mistä tuollainen räjähdys johtuisi. Toinen vaihtoehto olisi että samassa pihapiirissä olevaa rakennusta olisi käytetty tykistön kranaattien väliaikaisvarastona, mutta luulisi ryssälässä varastoja riittävän ilman että tarvisi tuoda teollisuuslaitoksen pihaan.

Ei, kyllä uskon että kranaattien valmistus ollut kyseessä ja joko jotain meni pieleen tai sitten sabotaasia tai ulkopuolelta tullut isku.

En tunne tämän tehtaan tuotteita, mutta ei voi olla pohtimatta: mikä määrä heidän valmistamaa optiikkaa on käytössä erilaisissa UAV-lennokeissa, mukaanlukien Lancet. Lancetit ovat osoittautuneet vaarallisiksi ja vaikeasti torjuttaviksi. Tässä voisi olla pureva keino iskeä niiden uustuotantoa vastaan, ilman että hyökätään suoraan niitä valmistavaa tehdasta vastaan. Ehkä olen hakoteillä, mutta tällä voi olla suurempi vaikutus ryssän sotateollisuuden kannalta kuin mitä äkkiseltään uskoisikaan.
 
Jos muisti ei petä pahasti, niin tässä taitaa olla ensimmäinen kuvatodiste pohjoiskorealaisista asejärjestelmistä Ukrainassa. Kuvissa on BM-21 Gradin 122mm raketteja.

Kysymys: JOS Venäjällä on miljoonia ja taas miljoonia tykistön ja heittimien kranaatteja sekä raketteja, niin miksi heidän tarvitsee ostaa näitä Pohjois-Korealta? Pohjois-Korea sijaitsee niin kaukana idässä kuin vain mahdollista, joten nämä joudutaan tuomaan koko Siperian radan pituuden verran ja siihen vielä hieman päälle.

UWT:

For the first time, ammo produced by the DPRK was spotted in the hands of the Russian military.

North Korean R-122 122mm rockets recently started to be issued to Russian BM-21 Grad crews.

According to the images, nearly all markings on the rockets were sanitized.



-

MUOKKAUS: lisätäänpä hieman aikajanalle päiviä:

1) Yhdysvallat on väittänyt että neuvotteluja oltaisiin käyty ainakin maaliskuusta 2023 lähtien, tosin tällöin vielä sanottiin että ruokaa ja muita hyödykkeitä vastaan saataisiin asetoimituksia LÄHDE

2) Shoigu vieraili Pohjois-Koreassa 27.7.2023 jolloin Pohjois-Korea juhli "70. voiton päivää" eli Korean sodan päättymistä LÄHDE

3) John Kirby kommentoi reissua 4.8.2023 julkaistussa Financial Times -artikkelissa näin: LÄHDE

National Security Council spokesperson John Kirby told reporters in Washington that Shoigu had travelled to North Korea to try to convince Pyongyang to sell munitions to Russia.

“Our information indicates that Russia is seeking to increase military co-operation with [North Korea], such as through [North Korea’s] sale of artillery munitions . . . to Russia,” said Kirby, noting that any arms deal between the two countries would violate a series of UN Security Council resolutions.

“This is yet another example of how desperate Mr Putin has become because his war machine is being affected by the sanctions and the export controls,” Kirby added. “He is going through a vast amount of inventory to try to subjugate Ukraine, and he’s reaching out to countries like North Korea, like Iran, and certainly he’s been trying to reach out to China to get support for his war machine.”


-

Tällaisia sopimuksia ei neuvotella yhdeltä istumalta, vaan kyseessä on aina pidempi aikaväli. Ehkä Shoigun vierailun yhteydessä allekirjoitettiin jotain sopimuksia? Tai ehkä sopimukset oli allekirjoitettu jo aikaisemmin, mutta Shoigun vierailu "merkkipäivänä" oli yksi asetettu vaatimus? Muistetaan, että Kiinasta ko. päivän juhlintaan osallistui selvästi vähempimerkityksinen virkamies, eikä yksi valtion ylemmän tason johtajista.

-

MUOKKAUS 2: tosin suora osto Pohjois-Koreasta ei ole ainoa teoria, tämän mukaan nämä olisi toimitettu Iranista:

#Ukraine: For the first time, ammo produced by the DPRK was spotted in the hands of the Russian military- North Korean R-122 122mm rockets recently started to be issued to Russian BM-21 Grad crews.

According to the images, nearly all markings on the rockets were sanitized.

Though the rockets are indeed manufactured by North Korea, they are unlikely to be directly supplied.

Based on information we obtained regarding other types of munitions delivered recently including another Grad rocket type (to be revealed soon), the most likely supplier is Iran, which is known to possess R-122 rockets and previously supplied refurbished 152mm shells to Russia.



 
Viimeksi muokattu:
Hyvin mielenkiintoisia väitteitä tämän Moskovassa räjähtäneen tehtaan tuotteista: mainitaan Ka-52 kopterien anti-missile protection system sekä minun aikaisemmin spekuloimat Lancet dronen komponentit (nämä toki vain pari tuotetta muiden joukossa, mainitsee ketjun aikaisemmassa viestissä mm. night sights for tanks sekä yleisemmin optiikan, night sights yms.):

Anti-missile protection for Ka-52 helicopters was produced at the plant in Sergiev Posad, InformNapalm analysts.

“The Zagorsk Optical and Mechanical Plant produces laser radiation detection systems for Ka-52 helicopters. These complexes help to determine the targeting of weapons to the helicopter, including laser-guided missile systems, ”the article says.

Rashist publics write that in one of the workshops of the plant they could produce components for Lancet drones.

1691597931183.png


 
Viimeksi muokattu:
En ole miettinyt tai tutkinut asiaa tarkemmin, joten paha sanoa mitään varmaa. Kenties jos puhutaan pelkästään jalkaväkijoukon liikkumisesta ja taistelusta pienellä alueella, tuollainen lainauksessa kerrottu 10 kg per sotilas per päivä onkin realistinen arvio. Jos siirrytään edes hieman raskaampaan mekanisoituun joukkoon, niin helppo uskoa että numero olisikin jotain 100-200 kg per sotilas per päivä väliltä. Toki tällaisen joukon iskukyky ja vaikutus on jotain ihan muuta kuin pelkällä jalkaväellä, mutta huollon vaatimukset korostuvat.
Ei ole mitään kovaa faktaa heittää itselläkään, mutta 100kg kuulostaa äkkiseltään olevan lähempänä. Wikipedistahan saa sen käsityksen että Dneprin ylitettyä voidaan ajaa Krimille asti kun vaunujen toimintasäteethän liikkuu jossain sadoissa kilometreissa. Mutta ne ilmoitetut matkat on teoreettisiä, tasaisella maantienopeudella ajettuja etappeja. Taistelussa mennään on/off, ja kun vuoron perään on joko jarru tai syöttö pohjassa niin tietysti löpöäkin menee paljon enemmän - voi olla, että 1000 litran tankki onkin laskennallisesti tyhjä esim. 8h taistelun jälkeen. Sen takia yleensä tankkaus järjestetään viisarin ollessa puolessa välissä. Ja sama pätee tietysti myös ampumatarvikkeisiin - menee paljon, tarvitaan paljon, painaa paljon.

Osa IFV/AFV on kelluvia ja kykenee vesistöylityksiin. Tätä ei ole käytetty käytännössä lainkaan Ukrainan sodassa jostain syystä. Kenties ryssäkaluston kunto (kumit, tiivisteet, jne) ei oikeuta tätä, vaikka teoriassa pitäisikin.

Jos IFV/AFV toimii markkinointispeksien mukaan niin riittääkö kyky ylittää Dnipro tuolla Hersonin seudulla? Matkaa 500-1000 metriä?

Tässäpä olisi yksi tapa hoitaa logistiikkaa sillanpään tukemiseksi, ehkä.
En tosiaan tiedä riittääkö edes teoriassa IFV/AFV kyky Dnipron ylittämiseen. Millaista virtausta ja aallokkoa ne kestävät. Takaisin pitäisi päästä huonossakin säässä. Voinee kuitenkin varmuudella sanoa, ettei tällaista tulla näkemään. Koska edes pieniä ylityksiä ei ole nähty minun muistiini.
Uintikyvyn detaljit vähän riippuu vaunumallista (enkä ole varsinaisesti asiantuntija), mutta on Suomessakin menty BTR:llä ja Paseilla järvien yli, eli etäisyys ei ole käsittääkseni se ongelma. Lähinnä aallokko ja vastarannan soveltuvuus nousuun - vaunut tarvitsee melko loivan ja kovan rannan, että saa telat kovalle maalle ja saa itsensä vedettyä pois vedestä. Jos on liian jyrkkää niin keula ottaa ensin rantaan kiinni, eikä työntö riitä että saisi vedon maapalloon. Tai jos on liikaa mutaa, niin jää lähinnä suttaamaan. Nuo paikat on myös yleensä melko hyvin kartasta löydettävissä, eli pitäisi olla etukäteen molemmilla puolilla tiedossa missä ylimenohyökkäys on edes mahdollista.

Se isoin ongelma on kuitenkin juuri huolto - sen pitäisi tulla aika vauhdilla perästä. Pitäisi saada joko laskettua tai vallattua silta. Samaan aikaan voihan sitä ylimenohyökkäyksen vielä tehdä - mutta jos pitää jostain syystä vetäytyä takaisinkin niin voi olla tekemätön paikka. Eli se on sen verta riskaabelia puuhaa, ettei siihen kannata lähteä ellei ole melko varma onnistumisesta.

Miehistöä ja kevyttä kalustoa voi viedä yli nopeasti veneillä ja lautoilla. Näiden huolto logistiikka on hoidettavissa veneillä ja lautoilla. Raskastakin kalustoa saadaan yli jykevillä lautoilla tipoittain, mutta heti kun tykkejä ja tankkeja aletaan viemään yli, niin huollon logistiikka tulee vastaan. Niitä varten tarvitaan siltoja.

Siltojen kanssa taas tarvitaan vähintään 20km puskuri, mielellään paljon suurempi. Niiden pitää olla tykistön kantaman ulkopuolella. Ainakin siihen saakka kunnes päästään kunnon scifi aikaan ja laseraseet poimii kineettisiä lennosta kuin gekko körpäsiä.

Ei välttämättä. 1973 Yom Kippur sodassa sekä Egypti että Israel suorittivat ylimenohyökkäyksen Suezin kanavan yli, jota varten laskuvarjojääkärit valtasi 5-8km syvän sillanpään - nykyaikana kantamat on kasvaneet eli puskurikin olisi toki suurempi, mutta sanoisin ettei nyt sentään 20km. Jos isompia joukkoja lähdetään siirtämään niin olennaista on estää vihollisen tulenjohto sillanpäätä vastaan, lamauttaa vihollisen tykistö ja estää vastahyökkäys sillanpäätä vastaan jottei jouduta mottiin. Tykistön lamauttaminen itse asiassa estää järin suuren puskurin luomisen tai muuten omalle puolelle jäänyt vastatykistö ei yllä vihollisen tykistöön. Äkkiseltään sanoisin, että ratkaisu on laajentaa sillanpäätä ja tehdä useampi ponttoonisilta + proomut, mekanisoitu yhtymä yli ja vauhdilla syvyyteen ja lähimmän kiinteän sillan luo.

Edit: Niin, ja nopeus on tietysti olennaista. Yli pitää päästä äkkiä ja riittävällä voimalla että päästään syvälle, ennen kuin vihollinen kerkeää ryhtyä vastatoimiin.
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi muokattu:
Lainasin aikaisemmassa viestissä (LINKKI) muutamaa twitter-viestiä. Ensin Syui kommentoi RAND:in julkaisua näin:

This catchs me unexpected. In the 1980s, PLA estimation on Soviet Army logistics consumption was at ~70kg/soldier*day.

Katso liite: 82109


Johon tuli seuraava kommentti:

That's ridiculously low. Were they expecting the Soviets to launch human wave attacks with small arms like the PLA volunteers in Korea?

Syui vastaus: Maybe it was because those Chinese military analysists tended to over-estimate the number of troops the Soviets could sustain with the Trans-Siberian Railway, whose transport capacity was limited.

But even if that were the case they would still need motorised transports to actually bring the supplies from rail heads to the frontline, especially artillery ammunition.

Syui vastaus: They also calculated the capacity of roads and tracks. Didn't count the trucks, through.


Toisaalta toinen kommentoi myös näin:

I think Soviet Army's daily consumption was much lower during Soviet-Afghan war.

Syui vastaus: Of cource since estimation was based on maneuver operations.

-


RAND:in arvio 200 kg per sotilas per päivä olettaa oikean, raskaan panssaroidun + mekanisoidun joukon hyökkäyksen, mistä syystä kulutus on huomattavan suurta. Tästä määrästä suuri osa on tietysti POL eli petroleum, oil and lubricants eli kaikkea mitä ajoneuvot tarvitsevat liikkuakseen. Koska kyseessä on väkivaltainen hyökkäys, ammuskulutus on myös suurta, mikä näkyy painossa. Näiden jälkeen tulee tietysti sotilaiden tarpeet eli ruoka, vesi yms.

Suyi kertoo että kiinalaisten 1980-luvulla tekemät laskelmat olettivat Neuvostoliiton sotajoukkojen kulutuksen olevan 70 kg per sotilas per päivä, tosin myöntää että kiinalaiset usein yliarvioivat sen joukon koon, minkä huoltamisen Neuvostoliitto kykeni organisoimaan Siperian radan varrella. Joukkojen koko yliarvioitu, mistä seuraa se että yksittäisen sotilaan "kulutus" on aliarvioitu. Tässäkin puhutaan mekanisoidusta joukosta.

Yhden kommenoijan mukaan neuvostoarmeijan sotilaskohtainen kulutus Afganistanin sodassa oli selvästi pienempi, mikä on helppo uskoa koska se sota oli valtaosaksi sissejä vastaan taistelua, tosin hajautetuista tukikohdista, joiden huolto piti organisoida ja suojata. Välillä nähtiin suurempia operaatioita joissa oli panssaroitua kalustoa, helikoptereita yms.

Kaikki tämä on toki hyvin teoreettista koska kulutus riippuu paljon joukon luonteesta, kalustosta ja käytöstä. Ihmiset vaativat tietyn määrän vettä ja ruokaa toimiakseen, mutta valtaosa logistiikan kuormasta tulee ammus- ja polttoainehuollosta (POL). Jos ammutaan vähän, tarvitaan vähän laukauksia korvaamaan kulutusta. Toisaalta jos liikutaan vähän ajoneuvoilla, polttoainetta kuluu vähemmän ja korvaavan tarve on pienempi. Vastaavasti toki toiseen suuntaan myös.

En ole miettinyt tai tutkinut asiaa tarkemmin, joten paha sanoa mitään varmaa. Kenties jos puhutaan pelkästään jalkaväkijoukon liikkumisesta ja taistelusta pienellä alueella, tuollainen lainauksessa kerrottu 10 kg per sotilas per päivä onkin realistinen arvio. Jos siirrytään edes hieman raskaampaan mekanisoituun joukkoon, niin helppo uskoa että numero olisikin jotain 100-200 kg per sotilas per päivä väliltä. Toki tällaisen joukon iskukyky ja vaikutus on jotain ihan muuta kuin pelkällä jalkaväellä, mutta huollon vaatimukset korostuvat.
Onkohan tuo kulutus siis toteuma, joka sisältää myös hukan, vai onko se soltuille päätynyt määrä? Jotenkin tuo 70 kg tuntuu tosi vähäiseltä neukkumeininkiä ajatellen jos se siis sisältää ihan kaiken ja tietty myös nussitun, kadotetun ja muun ryssinnän aiheuttaman hukan.
 
Tuo tehdasräjähdys saattaa olla sodan lopputuloksen kannalta aika merkittävä kun katsoo mitä kaikkea siellä tehtiin ja tuon lisäksi myös niitä tykistön kranaatteja joista ryssillä on huutava pula. Kaupan päälle noin 50 hyvää ryssää sieltä terävimmästä päästä, melkeinpä saman verran lasaretissa ja kaikki työkalut ja laitteet millä noita tehtiin. Näitä ei muutamaan vuoteen ainakaan myytäväksi asti muodostu eli kaikki muut maailman perslävet joilla on ryssien kalustoa ovat yhtälailla nesteessä.

Kohta tulee tehtaalta uusia armatalauttoja uudella optiikalla


Screenshot_20230809_203754.jpg
 
Tässä kohtuu kattava selvitys päivän räjähdyksestä. Ilmeisesti siis räjähti itse "optiikkatehtaan" viereinen "ilotulitetehdas" tms. Muutamia kranaattejakin löydetty lähistöltä, mutta Krutovin mielestä liian vähän. edit. ilmeisesti myös kuvausta mahdollisista kranaateista oli hätistelty paikalla
Jos ei mennyt tehtaan tärkeimpiä osia niin ainakin ilmoitti komeasti olemassaolostaan. Nyt pitäisi olla vain ajan kysymys koska menee loputkin.
 
Onkohan tuo kulutus siis toteuma, joka sisältää myös hukan, vai onko se soltuille päätynyt määrä? Jotenkin tuo 70 kg tuntuu tosi vähäiseltä neukkumeininkiä ajatellen jos se siis sisältää ihan kaiken ja tietty myös nussitun, kadotetun ja muun ryssinnän aiheuttaman hukan.

Tuon lainauksen mukaan se oli kiinalaisten arvio neukkujen kulutuksesta, jonka arvellaan olleen alakanttiin. Eli kuvittelivat että neukut kykenisivät varustamaan ja huoltamaan selvästi suuremman määrän joukkoja ko. seudulla kuin mitä todellisuudessa oli, mistä syystä "sama huollon määrä" jaetaan suuremmalla määrällä joukkoja ja siten "sotilaskohtainen päiväannos" on pienempi.

En usko että tässä on huomioitu mitenkään "hukan" osuutta, vaan pyritty laskemaan, paljonko mekanisoitujen joukkojen huollon tarve on (keskiarvoisesti).
 
Back
Top