Venäjän öljyn ja kaasun auringonlasku. Kuinka Ukrainan sota muuttaa globaalin energian tulevaisuutta
Aleksei Kalmykov
Sota Ukrainaa vastaan poisti ikuisiksi ajoiksi Venäjän aseman johtavana energiamahtina, joudutti "kultaisen kaasu-ajan" loppua ja vauhditti siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. Tämän päätelmän teki Kansainvälinen energiajärjestö IEA, jonka ennusteisiin lännen suurimmat teollisuusmaat luottavat.
Venäjän aggressiosta Ukrainaa vastaan ja Kremlin energiasodasta Euroopan kanssa on muodostunut maailman energiamarkkinoiden vakavin shokki viimeisen puolen vuosisadan aikana, sitten 1970-luvun suuren öljykriisin, jolloin arabimaat asettivat kauppasaarron länttä vastaan. Vastaavien kriisien estämiseksi tulevaisuudessa fossiilisia polttoaineita käyttävät maat alkoivat sitten itse ottaa öljyä ja kaasua, ja kysynnän ja tarjonnan ennustamiseksi tarkemmin perustivat IEA-viraston.
Torstaina se esitti toisen vuosiennusteen, jossa merkittävä osa on omistettu Venäjälle.
"Venäjä oli helmikuun 24. päivään asti maailman ensimmäinen fossiilisten energiavarojen viejä. Mutta Venäjä on menettänyt tärkeimmän asiakkaansa ja markkinansa - Euroopan", sanoi IEA:n johtaja Fatih Birol esitellen ennustetta tiedotustilaisuudessa.
Hän muistutti, että 75 prosenttia Venäjän kaasun ja 55 prosenttia öljyn viennistä suuntautui Eurooppaan.
Suunnittele eroa Venäjästä. Kuinka Eurooppa valmistautuu talveen ilman venäläistä kaasua
Länsi Venäjän öljyä vastaan. Mikä on "hintakatto" ja milloin se otetaan käyttöön
"Venäjän on erittäin vaikea kompensoida Euroopan markkinoiden menetystä. Se on vaikeaa sekä taloudellisesti että teknisesti ja poliittisesti", Birol sanoi. "Siksi öljyn ja kaasun tuotanto ja vienti Venäjältä vähenevät tulevina vuosina. Venäjällä on paljon pienempi rooli maailman energiassa.
Tästä johtuen Venäjä menettää IEA:n laskelmien mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 1 biljoonaa dollaria vientituloistaan.
Kiina ei auta
Varakkaan Euroopan hylkääminen venäläisen hiilen ja Euroopan tuleva öljyn ja öljytuotteiden ostosaarto sekä Kremlin EU:hun suuntautuvan kaasuntoimitusten rajoitukset ovat johtaneet tektonisiin muutoksiin globaalissa energiassa.
"Fossiilisten polttoaineiden vienti Venäjältä ei koskaan palaa vuoden 2021 tasolle, eikä sen ole helppoa ohjata virtoja Aasiaan, etenkään maakaasun tapauksessa", raportissa sanotaan.
"Jotkut ajattelevat, että missä Eurooppa häviää, Kiina voittaa. Se ei ole niin yksinkertaista", Birol sanoi lehdistötilaisuudessa. Siksi emme näe Kiinassa kysyntää toiselle suurelle kaasuputkelle Venäjältä Siperian voiman lisäksi. .
Tämän seurauksena vuoteen 2030 mennessä Venäjän osuus maailman energiamarkkinoista laskee noin 13 prosenttiin viime vuoden 20 prosentista. Yhdysvallat ja Lähi-idän maat ovat voittajia – niiden osuudet kasvavat.
Suurin kasvu ei kuitenkaan tule fossiilisista polttoaineista, vaan uusiutuvista energialähteistä, IEA uskoo.
Sota vauhditti "vihreää vallankumousta"
Huolimatta siitä, että Eurooppa on kriisin johdosta avannut uudelleen hiilivoimaloita ja häirinnyt päästövähennystavoitteita, yleisesti ottaen nämä muutokset eivät ole hidastaneet, vaan kiihdyttäneet energia-alan "vihreää vallankumousta", IEA:n asiantuntijat ovat varmoja.
Vuonna 2011 virasto ennusti "kaasun kulta-aikaa". Nyt se odottaa, että väestön ja teollisuuden kasvavat energiatarpeet katetaan pääasiassa "vihreällä" energialla - ensisijaisesti tuulimyllyillä ja aurinkopaneeleilla.
"Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan seurauksena globaali energiateollisuus muuttuu nopeasti silmiemme edessä. Se ei muutu hetkeksi vaan vuosikymmeniksi", Birol sanoi. "Viranomaisten eri puolilla maailmaa toteuttamat toimenpiteet vastauksena kriisi lupaa historiallisen, ratkaisevan käännöksen kohti puhtaampaa, edullisempaa ja turvallisempaa tulevaisuuden energiajärjestelmää."
Eurooppa on päättänyt olla viivyttämättä siirtymistä sähköajoneuvoihin. Kriisistä ja sodasta huolimatta
Jos kaikki tähän mennessä tehdyt sitoumukset täyttyvät, vuoteen 2030 mennessä investoinnit puhtaaseen energiaan kasvavat 2 biljoonaan dollariin vuodessa, mikä on puolitoista kertaa enemmän kuin nykyiset investoinnit.
Tämän seurauksena ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pysähtyy jo vuonna 2025. Ja kaikenlaisten fossiilisten polttoaineiden kysyntä lakkaa kasvamasta tai jopa laskee, IEA ennustaa.
"Hiilen kulutus alkaa laskea lähivuosina, maakaasun kysyntä tasaantuu vuosikymmenen loppuun mennessä ja siirtyminen sähköajoneuvoihin johtaa öljyn kysynnän laskuun 2030-luvun puolivälissä", raportissa sanotaan.
К 2030 году Россия лишится около 1 трлн долларов доходов от экспорта нефти, газа и угля, а ее роль в мировой энергетике существенно снизится, полагает IEA.
www.bbc.com