Ukrainan konflikti/sota

Melkosta optimismia on ilmassa. Syön hatullisen sitä itteensä jos Krim on edes ensi vuoden aikana sotilaallisesti otettu haltuun. Jos nuo muut alueet on rysyillä niin Krimin operaatio on huollon osalta vähintään yhtä hankala Ukrainalle kuin Venäjällekin (vaikka siltakin olisi tuhottu).
Saisivat nyt ensin mantereella tämän vuoden alun rajat palautettua niin sitten on ehkä aika miettiä Krimiä.

Uskon että tempo tulee hidastumaan talven aikana ja samalla tilanne tasoittuu, voi verrata hyvin kesän tilanteeseen jolloin rintamalinja liikkui hyvin vähän (tilanne ennen Kharkovan läpimurtoa).

Toisaalta en ihan purematta niele sitä, etteikö Krimiä saisi vallattua ensi vuonna enkä sitä että "Krimin operaatio on huollon osalta vähintään yhtä hankala Ukrainalle kuin Venäjällekin (vaikka siltakin olisi tuhottu)". Venäjä joutuu huoltamaan Krimiä nyt seuraavilla konsteilla: lautat Kerchin salmen yli (eivät voi liikkua kovalla tuulella), kumipyörillä eteläisen Ukrainan läpi rantatietä pitkin (reitin pituus Taganrod-Dzhankoi 477 km Google Mapsin mukaan), lentorahtina (ei kovin kätevää jos puhutaan suurista määristä ja pitkästä aikavälistä vrt. Berliinin ilmasilta) sekä laivaamalla Sevastopoliin ja muihin satamiin (Ukraina osoittanut kykyä iskeä kauas niillä itsemurhavesiskoottereilla).

Ukrainan kannalta huollon järjestäminen riippuu siitä miltä suunnalta hyökkäys tehdään: jos Khersonin suunnasta niin silloin on tosiaan Dniepr tiellä, siitä pitää mennä yli joko lautoilla tai Nova Kakhovkan patosiltaa pitkin (etäisyys Krimin suulle 100 km). Jos taas hyökkäys tulee Zaporitzzjan eteläpuolelta niin huolto tehdään kumipyörillä TAI parhaassa tapauksessa rautateitä pitkin jos ne saadaan kaapattua, korjattua ja estettyä ryssää iskemästä niitä vastaan (tältä rintamalta etäisyys Dzhankoihin 200 km).

En sano etteikö matka olisi pitkä, mutta en myöskään usko että tuohon menisi yli vuotta. Toki vuodessa ehtii tapahtua paljon, ehkä sotaväsymys iskee, kalustoa menetetään yli kipurajan, lännen tuki hiipuu tms.
 
Ukrainan maskirovkaa? Venäjä vainoharhaisesti panostaa Krimin puolustuksen vahvistamiseen muiden alueiden sijaan. Ohjataan Venäjän rajalliset resurssit suotuisaan paikkaan Ukrainan seuraavia operaatioita ajatellen. En jaksa uskoa, että Ukraina ilmoittaisi hyökkäyssuuntansa ja -aikeensa etukäteen ellei kyseessä ole jo itsessään harhautus.
Joo hämäys on parhaimmillaan, kun sitten yhtäkkiä ei hämättykkään vaan tehtiin just se millä aiemmin vaan hämäiltiin. Israelin taktiikka ollut myös aina hyvä, esimerkkinä vaikka kuuden päivän sota. Joissakin Ukrainan onnistumisissa on ollut jo vähän samaa älyä ja röyhkeyttä ja tarkkuutta

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kuuden_päivän_sota
 
Meillä on paljon toivetta ja luuloa ilmassa sen suhteen että sota on ohi nopsasti ja päättyy ryssän rökäletappioon. Tappioon uskon minäkin, mutta aikajänne ei ole lyhyt. Huomataan ja tunnustetaan vaan että TOIVE sekoittaa ajatuksemme ja toive nopeasta lopusta saattaa olla harhaa.

Kestävyyttä ja sitkeyttä.
.

Minulla on tästä sodan loppumisesta oma huumorilla tehty "ennustus" mutta jos asiaa miettii vakavammin, niin kesän hiljaisempina hetkinä tuumailin että pitkä ja vaikea sota tulisi olemaan (tämä oli ennen Ukrainan läpimurtoja mutta ryssän pohjois-Ukrainasta vetäytymisen jälkeen). Silloin juteltiin että antaa sodalla aikaa ainakin vuoden eli ensi vuoden keskikesään asti. Silloin sotaa on jatkunut 1,5 vuotta ja ollaan viisaampia sen suhteen, mihin kummankin osapuolen voimat riittävät. Tuohon on vielä matkaa 8 kuukautta, joten ollaan hyvin aikaisessa ennustusten osalta. Pitää ensin katsoa, miten talvi vaikuttaa, sen jälkeen rospuuttokausi ja vasta näiden jälkeen kesä.

Tämänkin sodan osalta on jo nyt syytä varautua keskusteluihin siitä "mitä on voittaminen, mitä on häviäminen". Jokainen tietää jo valmiiksi että ryssä tulee siirtämään maalitolppia sitä mukaa kun sota kehittyy heille huonompaan suuntaan. Toisaalta jokainen muistaa miten meidän sodista kirjoitetaan "Suomi hävisi talvisodan, Suomi hävisi jatkosodan". Stalinin aikomus oli koko Suomen valtaaminen, missä hän epäonnistui. Silti tuo on monen mielestä "voittamista". Näiden puheiden mukaan "tavoitteena oli Pietarin turvaaminen ns. puskurivyöhykkeellä, minkä saavuttivat rauhanneuvotteluiden ehtojen kautta" mikä pitää paikkansa, jos tuohon uskoo. Toisaalta kun vertaa alkuperäisiä tavoitteita sodan jälkeisiin puheisiin niin maalitolppia on siirretty. Mistä palataan takaisin asian ytimeen: mitä tarkoittaa voittaminen, miltä näyttää häviäminen.

Harva valtio tunnustaa sodan jälkeen hävinneensä, mutta silläkään ei välttämättä ole väliä. Yksi hyvä esimerkki on Yom-Kippurin sota 1973: Egypti käytännössä tuhosi armeijansa Suezin kanaalin yli hyökättyään. Israel kärsi pahoja tappioita sodassa mutta sai silti lyötyä hyökkääjän takaisin. Egyptissä tämä sota muistetaan nykypäivänäkin suurena voittona. Miksi? Yksi syy on se että laittoivat Israelin vuotamaan verta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Toinen syy on se mitä seurasi sodan jälkeen: Egypti ja Israel solmivat rauhansopimuksen ja Egypti tunnusti Israelin oikeuden olemassaoloon. Yksi rauhansopimuksen ehto oli se että Israel palauttaa Siinain niemimaan kokonaisuudessaan takaisin Egyptille, minkä he tekivät. Samalla Yhdysvallat avasi kauppapolitiikkaansa Egyptin suuntaan ja alkoi uusi aika näiden suhteiden osalta. Tämä rauha on kestänyt kohta 50 vuotta, kaikista vaikeuksista ja Lähi-Idän levottomuuksista huolimatta, ensi vuonna juhlitaan sen ns. pyöreitä vuosia.

Kumpi voitti tuon sodan? Kumpi hävisi? Onko tuolla merkitystä kun katsotaan millaisiin positiivisiin kehityksiin sodan jälkeen solmittu rauha johti?

En tarkoita että Ukrainan ja Venäjän sota tulisi välttämättä johtamaan samaan, vaikea nähdä miten venäläiset muuttuisivat näin paljon ja toisaalta vaikea nähdä ukrainalaisten unohtavan kokemiaan vääryyksiä. Vaikea myös nähdä millä ehdoilla rauhan voisi solmia, ovat liian kaukana toisistaan vaatimusten osalta. Venäjä ei tule muuttumaan jos se ei kärsi pahasti ja silloinkin jää piilevä katkeruus joka johtaa helposti uuteen sotaan. Katsoo vaikka Israelin sotia naapureidensa kanssa: yksi sota johti nopeasti seuraavaan. Kun naapurit lopulta tunnustivat etteivät voi lyödä Israelia sotilaallisesti, ne taantuivat terroripommitukseen (mitä oli toki aina oikeiden sotien aikana ja välissä). Helppo uskoa että jos Ukraina saisi ajettua Venäjän joukot rajoista yli, niin eivät tunnustaisi tappiota vaan jatkaisivat katkeraa terroripommitusta vuosien ajan. Täten "sota" jatkuisi pitkään aktiivisten taisteluiden päättymisen jälkeenkin. Tätä voi verrata Krimin valtaamista seuranneeseen itäisen Ukrainan sotaan: aktiiviset taisteluvaiheet kestivät kesästä 2014 vuoden 2015 loppuun asti. Sen jälkeen sota vaihtoi muotoa ensimmäisen maailmansodan kaltaiseksi tykistöllä paukutteluksi ja juoksuhautojen pitämiseksi, kunnes Venäjä hyökkäsi koko voimalla helmikuun 2022 lopussa.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on tästä sodan loppumisesta oma huumorilla tehty "ennustus" mutta jos asiaa miettii vakavammin, niin kesän hiljaisempina hetkinä tuumailin että pitkä ja vaikea sota tulisi olemaan (tämä oli ennen Ukrainan läpimurtoja mutta ryssän pohjois-Ukrainasta vetäytymisen jälkeen). Silloin juteltiin että antaa sodalla aikaa ainakin vuoden eli ensi vuoden keskikesään asti. Silloin sotaa on jatkunut 1,5 vuotta ja ollaan viisaampia sen suhteen, mihin kummankin osapuolen voimat riittävät. Tuohon on vielä matkaa 8 kuukautta, joten ollaan hyvin aikaisessa ennustusten osalta. Pitää ensin katsoa, miten talvi vaikuttaa, sen jälkeen rospuuttokausi ja vasta näiden jälkeen kesä.

Tämänkin sodan osalta on jo nyt syytä varautua keskusteluihin siitä "mitä on voittaminen, mitä on häviäminen". Jokainen tietää jo valmiiksi että ryssä tulee siirtämään maalitolppia sitä mukaa kun sota kehittyy heille huonompaan suuntaan. Toisaalta jokainen muistaa miten meidän sodista kirjoitetaan "Suomi hävisi talvisodan, Suomi hävisi jatkosodan". Stalinin aikomus oli koko Suomen valtaaminen, missä hän epäonnistui. Silti tuo on monen mielestä "voittamista". Näiden puheiden mukaan "tavoitteena oli Pietarin turvaaminen ns. puskurivyöhykkeellä, minkä saavuttivat rauhanneuvotteluiden ehtojen kautta" mikä pitää paikkansa, jos tuohon uskoo. Toisaalta kun vertaa alkuperäisiä tavoitteita sodan jälkeisiin puheisiin niin maalitolppia on siirretty. Mistä palataan takaisin asian ytimeen: mitä tarkoittaa voittaminen, miltä näyttää häviäminen.

Harva valtio tunnustaa sodan jälkeen hävinneensä, mutta silläkään ei välttämättä ole väliä. Yksi hyvä esimerkki on Yom-Kippurin sota 1973: Egypti käytännössä tuhosi armeijansa Suezin kanaalin yli hyökättyään. Israel kärsi pahoja tappioita sodassa mutta sai silti lyötyä hyökkääjän takaisin. Egyptissä tämä sota muistetaan nykypäivänäkin suurena voittona. Miksi? Yksi syy on se että laittoivat Israelin vuotamaan verta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Toinen syy on se mitä seurasi sodan jälkeen: Egypti ja Israel solmivat rauhansopimuksen ja Egypti tunnusti Israelin oikeuden olemassaoloon. Yksi rauhansopimuksen ehto oli se että Israel palauttaa Suezin niemimaan kokonaisuudessaan takaisin Egyptille, minkä he tekivät. Samalla Yhdysvallat avasi kauppapolitiikkaansa Egyptin suuntaan ja alkoi uusi aika näiden suhteiden osalta. Tämä rauha on kestänyt kohta 70 vuotta, kaikista vaikeuksista ja Lähi-Idän levottomuuksista huolimatta, ensi vuonna juhlitaan sen ns. pyöreitä vuosia.

Kumpi voitti tuon sodan? Kumpi hävisi? Onko tuolla merkitystä kun katsotaan millaisiin positiivisiin kehityksiin sodan jälkeen solmittu rauha johti?

En tarkoita että Ukrainan ja Venäjän sota tulisi välttämättä johtamaan samaan, vaikea nähdä miten venäläiset muuttuisivat näin paljon ja toisaalta vaikea nähdä ukrainalaisten unohtavan kokemiaan vääryyksiä. Vaikea myös nähdä millä ehdoilla rauhan voisi solmia, ovat liian kaukana toisistaan vaatimusten osalta. Venäjä ei tule muuttumaan jos se ei kärsi pahasti ja silloinkin jää piilevä katkeruus joka johtaa helposti uuteen sotaan. Katsoo vaikka Israelin sotia naapureidensa kanssa: yksi sota johti nopeasti seuraavaan. Kun naapurit lopulta tunnustivat etteivät voi lyödä Israelia sotilaallisesti, ne taantuivat terroripommitukseen (mitä oli toki aina oikeiden sotien aikana ja välissä). Helppo uskoa että jos Ukraina saisi ajettua Venäjän joukot rajoista yli, niin eivät tunnustaisi tappiota vaan jatkaisivat katkeraa terroripommitusta vuosien ajan. Täten "sota" jatkuisi pitkään aktiivisten taisteluiden päättymisen jälkeenkin. Tätä voi verrata Krimin valtaamista seuranneeseen itäisen Ukrainan sotaan: aktiiviset taisteluvaiheet kestivät kesästä 2014 vuoden 2015 loppuun asti. Sen jälkeen sota vaihtoi muotoa ensimmäisen maailmansodan kaltaiseksi tykistöllä paukutteluksi ja juoksuhautojen pitämiseksi, kunnes Venäjä hyökkäsi koko voimalla helmikuun 2022 lopussa.
50(!)
 
Melkosta optimismia on ilmassa. Syön hatullisen sitä itteensä jos Krim on edes ensi vuoden aikana sotilaallisesti otettu haltuun. Jos nuo muut alueet on rysyillä niin Krimin operaatio on huollon osalta vähintään yhtä hankala Ukrainalle kuin Venäjällekin (vaikka siltakin olisi tuhottu).
Saisivat nyt ensin mantereella tämän vuoden alun rajat palautettua niin sitten on ehkä aika miettiä Krimiä.
Toivottavasti sulla on iso hattu.
 
Kallista lystiä sotiminen..ja tämä mainittu 81,4 miljardia dollarssia sisältää vain sotilaallisen erikoisoperaation suorat välittömät kustannukset.

Toki tähän päälle pitää laskea ne välillisetkin, eli sodan mukanaan tuomien lännen talouspakotteiden vaikutukset Venäjän talouteen. Ja vielä viiveellä näkyvät vaikutukset sotimassa olevien työikäisten miesten työpanoksen puuttumisesta, sekä maasta pakenevan työvoiman puuttumisesta koituvat kustannukset. Näitä voipi arvioida ainakin Venäjän bkt:n kehitystä anaalisoimalla jälkikäteen.

Tuon 81,4 miljardin dollarin perusteella lännen pakotteisiin kuuluneen lännessä olevien Venäjän valuutta ja kultavarojen jäädyttäminen oli täysin oikea toimi.
Venäjän keskuspankilla on ulkomailla tallessa venäläisiltä itseltään kultaa ja valuuttaa n. 640 miljardin dollarin edestä, (osa toki Kiinan Juaneissa), mutta pelkästään EU on jäädyttänyt Venäjän varoja sen 300 miljardia (euroa).

Tämä mietiskely ehkä kuuluisi Lännen taloussota ja sen seuraukset -keskusteluun..
 
Venäjä ei tule muuttumaan jos se ei kärsi pahasti ja silloinkin jää piilevä katkeruus joka johtaa helposti uuteen sotaan.
Saksa on hyvä esimerkki siitä miten kansa ja valtio muuttuvat pakon edessä ja kun on annettu turpaan oikein kunnolla.
Uskon että Venäjä voi myös eheytyä, mutta ainostaan yhtä syvän pään kautta, ei yhtään vähemmällä.

Seuraamme tässä sodassa lähinnä sitä onko lännellä -siis meillä jokaisella- kanttia vetää ryssä syvään päätyyn Saksan mallilla vai pelottaako ja homma jää kesken?
Eniten meitä lännessä pelottaa se moniko meistä itse kaatuu kun syväytetään Venäjä.
.
 
Meillä on paljon toivetta ja luuloa ilmassa sen suhteen että sota on ohi nopsasti ja päättyy ryssän rökäletappioon. Tappioon uskon minäkin, mutta aikajänne ei ole lyhyt. Huomataan ja tunnustetaan vaan että TOIVE sekoittaa ajatuksemme ja toive nopeasta lopusta saattaa olla harhaa.

Kestävyyttä ja sitkeyttä.
.
Muistuttaisin myös, että kukaan ei ole nähnyt lopullisesti häviävää Putleria. Tämä kannattaa myös huomioida. Sellaisessa tilanteessa tämä on todennäköisesti täysin arvaamaton. Toivon tietysti Ukrainan voittoa.
 
Vakkuri on koulutukseltaan teologian tohtori. Pyrkii kovasti esille ja esiintyy yleisenä asiantuntijana.
Vakkuri ei ole niin tyhmä kuin täällä äkkiseltään päätellään. Hän on paljonkin äänessä esim. 12 diktaattoria -sarjassa, tohtori ja käsittääkseni maailmaa nähnyt kadettiupseeri, kovasti republikaaneihin kallellaan. Ehkä aikakautensa tuote, maailma on muuttunut kovastikin boomereiden ajoista, mutta kyllä hänen puheissaan on paljonkin järkeä.
 
Viimeksi muokattu:
Muistuttaisin myös, että kukaan ei ole nähnyt lopullisesti häviävää Putleria. Tämä kannattaa myös huomioida. Sellaisessa tilanteessa tämä on todennäköisesti täysin arvaamaton. Toivon tietysti Ukrainan voittoa.
Oma, tietenkin toiveikas mutta ei täysin epärealistinen ajatukseni on, että lopullisesti häviävä Putler on sellainen Putler, jonka seuraajakseen kulisseissa valittu mies taluttaa aseistettujen vartioiden kanssa pihalla odottavaan autoon kuljetettavaksi turvasäilöön johonkin kaukaiselle datsalle. Ja tämä tapahtuu hyvissä ajoin ennen lopullista häviötä sen ollessa kuitenkin odotettavissa.
 
Back
Top