Ukrainan konflikti/sota

Harvapartio kirjoitti:
Liettualta 200 miljoonan euron pitkäaikainen tukipaketti ja yhteistyötä dronetorjuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ukroboronprom sai neljältä liettualaiselta puolustusfirmalta myös kumppanuuksia:
 
Lahtinen kirjoitti:
Eiköhän tuo ole laskettu niin, mitä tuon kaluston korvaaminen uudella maksaa rauhan aikana. Toki pitää ottaa huomioon, että osa kalustosta oli tosi vanhaa, mutta jos halutaan tuo määrä kalustoa saada takaisin, niin vähintään se tuon maksaa. Esim. tuossa käytetty 2.5 milj uudesta tankista on kyllä reilusti alakanttiin.

Ja todellisuudessa venäjän teollinen kyky ei riitä tämän sodan tappioiden korvaamiseen, joten siinä mielessä tuo vähän epärelevantti summa, mutta kertoo jotain noista tappioista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siinä se mielenkiintoinen dilemma Kremlin purtavaksi tuleekin, kun aikanaan sitten ne varastoidut Neukkulan perintöaseet loppuu, että miten se vaikuttaa Venäjällä sotimisen tapaan, kun enää ei voi kaivella jotakin Siperian varastoja tällaisten tuhansien tankkien ja tykkien tappioita korvaamaan, vaan jos jossakin sodassa ryssä menettää vaikka pari tuhatta tankkia kolmesta tuhannesta jäljellä olevasta, että sitten odotetaan se 10 vuotta, että on uudestaan 3000 tankkia rivissä nykyisellä uustuotannolla.
 
Vääpeli kirjoitti:
Sanotaan että sota on nuorten miesten puuhaa, mutta ei näköjään.
www.aamulehti.fi

Ukrainan puolesta rintamalla taistelevat köyhät maaseudun miehet – moni rikas on päässyt eroon asepalveluksesta muun muassa lahjuksin

Ukraina aikoo säätää uuden liikekannallepanolain. Asepalvelukseen kutsumisen alaikäraja lasketaan 27:stä 25:een. Lain muutossuunnitelmat aiheuttivat poliittisen ja sotilaallisen johdon välisen konfliktin. Presidentin kansliassa pelätään, että armeijan komentaja Zalužnyi voisi haastaa presidentti...
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
@Vääpeli Mitä olet ammattimiehenä mieltä, ollaanko me kotimaassa oltu turhan "nuoruutta ihannoivia" kun kärkijoukkoina on tuoreita saapumiseriä vai onko tosiasia kuitenkin että sota on edelleen nuorten miesten hommaa silloin kun pitää mennä eikä meinata? Mietin näin keski-ikäisen silmin että kykenen hyvin kouluttamaan tai esikuntatyöhön, huoltoon jne mutta useamman päivän liikkuva jalkaväen sodankäynti olisi kropalle liikaa vaikka pää ehkä sen sietäisikin. Tuollaista melko vähäisen liikkeen jäätynyttä rintamaa jota nyt Ukrainassa taistellaan ei ehkä se nuorta soturia huonompi kunto vanhemmalla soturilla niin haittaa mutta kun pitäisi saada ajettua irti ottanutta vihollista takaa riistäen aloite täysin itselle, piisaako ikämiehistä kootussa pumpussa potku enää siihen?
 
MeriTJ kirjoitti:
@Vääpeli Mitä olet ammattimiehenä mieltä, ollaanko me kotimaassa oltu turhan "nuoruutta ihannoivia" kun kärkijoukkoina on tuoreita saapumiseriä vai onko tosiasia kuitenkin että sota on edelleen nuorten miesten hommaa silloin kun pitää mennä eikä meinata? Mietin näin keski-ikäisen silmin että kykenen hyvin kouluttamaan tai esikuntatyöhön, huoltoon jne mutta useamman päivän liikkuva jalkaväen sodankäynti olisi kropalle liikaa vaikka pää ehkä sen sietäisikin. Tuollaista melko vähäisen liikkeen jäätynyttä rintamaa jota nyt Ukrainassa taistellaan ei ehkä se nuorta soturia huonompi kunto vanhemmalla soturilla niin haittaa mutta kun pitäisi saada ajettua irti ottanutta vihollista takaa riistäen aloite täysin itselle, piisaako ikämiehistä kootussa pumpussa potku enää siihen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Sanosin et yksilökysymys. Huomannu et osa +35-45 ikäsistä kestää unenpuutetta ja kurjuutta hetkellisesti paremmin kuin nuoret. Mutta sit kun väsy iskee, niin toipuminen ottaa paljon pidempään. Mikä on luonnollista. Nuoret taas palautuu huomattavasti nopeammin.
Et kyl se on yksilön tahto + yhteiskunnan asenne kysymys. Yleensä vanhemmilla on kokemusta ja näkemystä enemmän kuin nuorilla ja sitä myötä syytä tapella kovemmin. Vanhempi heikkokuntoinenkin pystyy aikamoisiin suorituksiin hetkellisesti.
 
APCR kirjoitti:
Eräs agenda miksi Kim päättäisi aamutoimissaan ampua Etelä-Koreaan olisi saunasopimus ryssän kanssa. Tarkoituksena pitää Etelä-Korealle painetta ettei sieltä vaan enempää ammuksia toimitettaisi Ukrainaan Yhdysvaltojen välityksellä. Pitää muistaa että yksi iso osa Ukrainan kesän vastahyökkäystä ja ns. piristystä tykistölle olivat ne tiettävästi 600.000 (vai 500.000) 155mm ammusta Etelä-Korean varastoista jotka kierrätettiin Yhdysvaltojen "kautta" tai ns. lainana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jokin tuollainen sopimus on hyvin mahdollista eli yritetään pelotella Etelä-Koreaa, jotta asetoimitukset vähenisivät tai loppuisivat kokonaan.

Toisaalta mietin Pohjois-Korean tykistönlaukausten määrää, mitä se voisi olla. Ruotsalainen FOI arvioi ryssän varastojen kooksi ennen hyökkäyksen alkua 16 miljoonaa laukausta ja tässäkin pitää muistaa että he ovat massahävittäneet vanhempaa materiaalia aina silloin tällöin 2000-luvulla. Samoin, arvatenkin, osa varastoista on voitu myydä (jos niille löytyy ostaja, Syyria ainakin tulee mieleen yhtenä vaihtoehtona). Lisäksi Neuvostoliiton varastoja on käytetty pois kahdessa Tsetsenian sodassa, lyhyessä sodassa Georgiaa vastaan sekä Ukrainassa 2014 vuodesta lähtien (toki kiivain vaihe kesti vuoden 2015 loppuun, sen jälkeen 2016-2021 oli hiljaisempaa kunnes tämä tuorein hyökkäys alkoi 24.2.2022).

Arvatenkin Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin varastojen koko oli selvästi tuota suurempi mutta 30 vuotta on pitkä aika, paljon ehtii tapahtua.

Yhdysvaltain armeijalla oli vuonna 1994 oman ilmoituksensa mukaan melkein 21 miljoonaa tykistön laukausta, kuva otettu TÄSTÄ videosta (videon ajanhetki 7:23). LÄHDE

Yhdysvalloilla tykistön rooli ei ole ollut niin merkittävässä asemassa kuin mitä se oli Neuvostoliitolla tai Pohjois-Korealla.

Silti, miljoona on suuri määrä ja jos Pohjois-Korea olisi jatkanut toimituksia samalla tahdilla (1 miljoona keskiarvoisesti 1,8 kuukaudessa) niin se tarkoittaisi, että he olisivat toimittaneet 2 333 333 tykistön laukausta aikavälillä 7.9.2023 - 10.1.2024.

MUTTA onko tästä todisteita? Ainakaan siitä ei ole tullut kirjoituksia vastaan, ei niiden ensimmäisten toimitusten jälkeen. Onko asia unohtunut vai jäivätkö toimitukset siihen?

-

MUOKKAUS: aiheen sivusta, arvio ryssän liitopommikittien vuosituotannosta perustuen käytettyjen määrien arvioon:

Russia’s ability to scale UMPK production is something that I did not anticipate.

In the 12 months since it was initially deployed in JAN 2023, Russia appears to have stood up capacity equivalent to 35K-40K units annually based on an average of 100-120 employed daily as of NOV.


-

Liitopommien hätäinen käyttöönotto näytti mielestäni siltä että pyritään kompensoimaan tykistöä, joka kärsi kovia tappioita (väitetysti). Liitopommit ovat tietysti kooltaan suurempia mutta niiden käyttö on huomattavasti kalliimpaa kuin perinteinen tykistö tai raketinheittimet.

Toisaalta perinteisiä rautapommeja oli varastoissa Neuvostoliiton jäämistönä suuri määrä (kuinka suuri, en muista nähneeni arviota) joten sen käyttöönotto oli looginen eskalaatio.

Ukrainan Yuriy Ignat kertoi vuoden vaihteessa että ryssä olisi laukaissut yli 7 500 kpl risteily- ja ballistisia ohjuksia sodan ensimmäisen 22 kuukauden aikana (LÄHDE) ja 3 800 kpl Shahed-136/131 / Geran-2 droneja 31.12.2023 mennessä (LÄHDE)

Täten tällainen arvioitu 35 000 - 40 000 kpl liitopommeja asettaisi ne määrien osalta selvästi kyseisiä asejärjestelmiä edelle, mutta perinteinen tykistö ja raketinheittimet sekä kranaatinheittimet ovat omassa sarjassaan. Tietysti tässä puhutaan eri kantomatkan ja eri vaikutuskyvyn asejärjestelmistä, joilla ei ole tarkoitus suoraan korvata toista vaan niiden pitäisi tehdä oma työnsä, toinen toistaan tukien. Silti, määriä on mielenkiintoista vertailla.
 
Viimeksi muokattu:
Sähkö katko nyt ei automaattisesti tarkoita että lämmöt on poikki…

Suhtaudun varovaisen positiivisesti nykytilanteeseen. Kaukovaikutusta saatu aikaiseksi, Ryssät jäätyy omaan helvettiinsä, ja länsi tuki jatkuu. Ei se helppoa ole, mutta asiat voisi olla paljon huonomminkin.

Ryssän ohjuksia päässyt läpi, mutta lämmöt ja sähköt päällä, eikä isoja tuhoja ainakaan päässyt sodan sumun läpi.

Ukrainalla mobilisaatio käynnissä, eli saatu varuste tilanne paremmaksi, eli on antaa muutakin kuin kokardi.

Venäjän epätoivosta kertoo pienet hässäkän ympäri maailmaa, millä yritetään vähentää Ukrainan tukea ja huomiota sodalle ( Hamas, Hizbollah, Venezuela, Equador ). En usko että nuo etelä-Amerikan hässäkätkään on sattumaa, vaan ärsytetään jenkkien takapihalla.
 
Viimeksi muokattu:
Venom_Snake kirjoitti:
No joo, mutta lähinnä ei Ukrainallakaan ole mitenkään miehiä noin vain paria miljoonaa pieraistavaksi rintamalle, mitä on esitetty ottamalla vaan jotakin lukuja Suomen väkiluvusta ja Suomen Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta ja applikoimalla niitä suoraan Ukrainaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielestäni Ukrainan tulisi tehdä selkeämpi ja laajempi mobilisaatio. Ilmeisesti sellainen on tulossa. Sota selvästi pitkittyy, eikä jatko voi olla "vapaaehtoisuuden" varassa vaan kaikkia kykyneviä tulee edellyttää toimimaan sodan vaatimusten mukaan. Eripura lähtee sisältä päin mikäli tulee laajempi tunne, että osa kansasta/miehistä pakoilee vastuuta. Suurempi miehistö mahdollistaa rotaation, lisäkoulutuksen ja paremman reaktiokyvyn
 
Liettuasta lähdössä:

 
KymJP1/96 kirjoitti:
Ihan vain nojatuolista huutelemalla itse olisin kyllä hyökännyt jostain muualta vähän pehmeämpään kohtaan. Jokainen sokea lepakkokin näki, että hyökkäyskohta oli kaikkein eniten linnoitettu ja myös se kaikken ennustettavin suunta hyökätä. Ryssä tietenkin laittoi sitten tuonne kaikki mitä irtosi vastaanottamaan.

Itse vanhana Panzer General veteraanina olisin tiedustellut jonkun pehmeämmän kohdan ja painanut sieltä kaikkien haarojen yhteistyöllä. Ehkä se suunta ei olisi kaikkein strategisin, mutta tulosta piti saada aikaiseksi ja tulosta sekin olisi, että jostain Donetskin peräsuosta olisi napattu iso viipale. Tuolla nyt olisi saattanut olla jonkinlaista dominoefektiäkin. Yhdestä kohtaa läpi ja sieltä koukkaus pelottavien lohikäärmehampaiden taakse. Miksei vaikka sitten olisi koukattu ryssän puolelle ja sieltä puolustuslinjojen taakse.

Samaten olisin tarkkaan pohtinut sen Hersonin alapuolella olevan niemimaan valtaamista. En tiedä olisiko millään tavalla järkevää, mutta sieltä olisi lyhyempi matka kaikenlaiseen tihutyöhön Krimin suuntaan. Ei se ryssäkään sinne pääsisi ilmavehkeillä vapaasti lentämään ja tuhoamaan huoltoa jos olisi IT kunnossa.

Joskus yön pimeinä tunteina miettinyt, että jos droneilla tiedustelee maltilla jokaisen montun ja maalittaa tärkeät kohdat. Sitten hyökätään vahvalla tykistöllä ja Himars täsmäiskuilla ja savutetaan niin perkeleesti, niin luulisi raivausvaunujen saavan uran aikaiseksi. Jokainen ryssä joka nostaa päätään 5km säteellä saisi heti päähänsä dronen. Dronetiedustelu ja häirintä koko ajan mukana kun seuraavan 5km matkalla uudet ryssät nostavat päätään montusta. IT pitäisi kyllä kulkea jotenkin mukana, ettei jäädä siihen ekaan 5km etenemiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
No joo, missä tasalla on ollut hampaattomia vankeja ja missä ei... Tasanvarmasti ei ainakaan tykistön tulenjohdossa droneilla, tst-hekojen kabiineissa tai pst-ohjusten kahvoissa. Etummaisissa poteroissa ottamassa murkulaa vastaan ehkä. Nuo edellä mainitut varsinaiset tst-vaunujen tuhoajat kun pelaa pois niin saadaan pioneereille riittävä toimintarauha läpäistä miinoitteet. Sitä kyllä itsekkin ihmettelin miksei missään kohtaa ole nähty vilaustakaan lähellekkään tosissaan savuttamisesta epäsuoralla jolla olisi voitu saada edes jotain toimintarauhaa miinoitteen läpäisyyn.

Osaavalta porukalta pitäisi onnistua sopivalla raivausvaunu kombolla mekaanisestikin miinalinjoista läpi pääsy erityisesti savun/pimeän turvin. Vaunuista löytyi kyllä kyvyt tähän, en tiedä yritettiinkö, vähän epäilen... Ihan oma lukunsa on sitten se jos sinne sekaan on saatu riittävästi pohjamiinaa/terästettyä paukkua joka rikkoo kaluston/ei tottele normaalia raivaussyvyyttä. Silloin menee ilman muuta tosi vaikeaksi.

ps. viimeisimmässä ps-lehdessä annettiin ymmärtää ettei Ukrainan kesäiseen vastahyökkäys yritykseen irroitettu kärjen it-suojaa, KA-52:set ilmeisesti iskivät juuri kun miinoitteista yritettiin läpi ja aiheuttivat esim. pahimmat julkiset länsivaunujen tappiot, mukaan lukien meidän Leo-2R vaunut. Koko paletti pitää olla kasassa kun lähdetään tosissaan yrittämään läpi!!

En laittaisi meilläkään ylijohdon parhaan epäsuoran erikoisammusten tulenjohtoon/komento rakenteisiin tai Spiken puikkoihin kertaamatonta syvää reserviä. Poteron pohjalla eri kerroksissa se ei ole enää niin justiinsa... Jos kaikista modernein/tulivoimaisin paletti hoitaa hommansa/hyökkääjä ajattaa voimansa kuin tarjottimelle, niin sen "makkaranpaistajan" hommaksi jää parhaimmillaan vaan ihastella näytöstä :salut:
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämä kaksi viestiä saivat minut ajattelemaan Ukrainan mahdollisuuksia. Millainen pitäisi olla Ukrainan hyökkäyksen, jotta se johtaisi strategisen tilanteen muutokseen? Tässä alla on omia pohdintojani suomalaisen reservinupseerin näkökulmasta, olisi mukava kuulla alan ammattilaisten täsmennyksiä!

Lähtötilanne
  • rintamalinja on todella pitkä ja kummallakin osapuolella on liian vähän voimia linjan riittävään miehitykseen
  • Venäjä on luonut niin kattavan linnoitusten ja miinoitteiden verkoston, että niiden läpäisy on erittäin vaikeaa
  • Riittävän ylivoiman koostaminen rintaman läheisyyteen on mahdotonta dronetiedustelun alla
  • Sotahistoriasta voi etsiä muutamia esimerkkejä, joissa on hyökätty vahvasti linnoitettua linjaa vastaan
    • Maginot-linja oli aikansa mahtavin linnoitusjärjestelmä, mutta saksalaiset kiersivät sen yllätyksellisellä liikkeellä
    • yksittäisenä kohteena Eben Emael on yksi vahvimpia linnoitteita, joiden läpi on hyökätty. Tässä tapauksessa hyökkäys toteutettiin suurella riskillä, yllätyksellisyydellä ja hyödyntäen kokonaan uusia asejärjestelmiä (liitokoneet ja ontelopanokset)
    • Kriminin niemimaan mantereesta erottavan Perekopin kannaksen saksalaiset valloittivat perinteisenä rintamahyökkäyksenä keskittämällä alueelle suuren määrällisen ja laadullisen ylivoiman. Tappiot olivat silti raskaat.
    • Samalla sotaretkellä Sevastopolin valtaus ei enää onnistunut rintamahyökkäyksenä, vaan se tyrehtyi venäläisten linnoittamiin ja miinoittamiin asemiin. Sevastopolin valtaus onnistui vasta, kun valtaus toteutettiin periaatteessa mahdotonta reittiä pitkin Sevastopolin lahden ja suojaavien kalliojyrkänteiden yli.
    • Normandiaan maihinnousu toteutettiin ennen näkemättömällä määrällisellä ylivoimalla. Lisäksi saksalaiset onnistuttiin harhauttamaan maihinnousupaikan osalta.
    • Kurskin hyökkäys tunnetusti karahti kiville, kun saksalaiset joukot törmäsivät venäläisten linnoitteisiin ja miinoitteisiin.
Tavoite
  • Hyökkäyksen pitäisi muuttaa rintamatilannetta strategisella tavalla, joka heikentäisi merkittävästi Venäjän kykyä jatkaa sotatoimia ja/tai aiheuttaa Venäjän kotirintaman tuen romahtamisen.
  • Tämän tavoitteen täyttäviä hyökkäyksiä voisivat olla esimerkiksi:
    • onnistunut laaja maahyökkäys, joka romahduttaa ainakin paikallisesti Venäjän rintaman ja aiheuttaa paikallisesti Venäjälle kestämättömät sotilaalliset tappiot. Jos tällaisen suorittaa, se tulisi tehdä kaikkien parhaimpien esimerkkien mukaisesti vahvalla yllätysmomentilla, poikkeavasta suunnasta, erittäin keskititetyin resurssein ja ilman muuta kaikkien aselajien yhteistyönä. Ei ole helppo tehtävä, mutta tehtävissä! Hyökkäykseen pitäisi liittyä uskottava valehyökkäys jollain suunnalla (esim. Zaporižžja) ja varsinainen päähyökkäys muussa suunnassa. Hyökkäävät joukot pitäisi pitää lähtöalueella riittävän kaukana etulinjasta ja joukkojen pitäisi siirtyä hyökkäykseen suoraan liikkeestä. Tätä ennen joka ainoa ryssän potero pitäisi olla tiedusteltuna ja hyökkäys tulisi tehdä todella massiivisen tulivalmistelun jälkeen syvänä hyökkäyksenä. Luonnollisesti vahva pioneerivoima tarvitaan miinoitteiden ja linnoitteiden purkuun. Tällaisia hyökkäyksiä on historiassa kyllä tehty, ei pitäisi olla tekemätön paikka, jos Ukraina päättäisi tällaisen toteuttaa.
    • Täysin poikkeava hyökkäys, joka sotkee Venäjän taistelujäjestelmän ja johtamisen. Tällaisen hyökkäyksen ideointi onkin jo vaikeampaa. Ehkä se voisi olla merkittävä Dnipron ylimeno, vahva hyökkäys Venäjälle esimerkiksi jotain alue-esikuntaa vastaan, tiedusteluhyökkäystä vahvempi hyökkäys suoraan Krimille tai vaikkapa laaja operaatiivisen tason maahanlaskuhyökkäys Venäjän etulinjan ja linnoitteiden taakse (mutta kuitenkin niin, että maayhteys olisi mahdollista avata). Tällaiset poikkeavat hyökkäykset ovat suoraan erittäin korkean riskin hyökkäyksiä.
    • Venäjän logistiikan halvaannuttaminen niin, että Venäjän joukot menettävät taistelukykynsä vähintään alueellisesti. Tämä työ on ollut käynnissä koko ajan, mutta syksyn 2022 kaltaiseen menestykseen ei ole vielä päästy.
    • Sellainen Ukrainan hyökkäys, joka on imagomerkittävyydeltään niin suuri, että Venäjällä kansalaismielipide muuttuu sodan vastaiseksi ja kotirintaman tuki pettää. Krimin sillan tuhoaminen ja de facto Krimin sotilaallinen hallinta voisivat ehkä olla esimerkkejä tästä (ei välttämättä tarkoita suoraa Krimin valtaamista maajoukoilla)
    • Venäjän heikkouksien ja uhkien hyödyntäminen. Tässä voisi palata 6.1. koostamaani SWOT-analyysiin Venäjän tilanteesta. Heikkouksissa korruptio, tuotantokyky, riippuvuus läntisestä teknologiasta ja riippuvuus tsaarista ovat ehkä niitä, joihin olisi helpointa iskeä strategisessa mittakaavassa: 1) keskitetyt ja laajamittakaavaiset iskut Venäjän sotateollisuuden tuotantolaitoksia vastaan, ei yksittäisiä iskuja, kuten nyt on nähty, 2) korruption hyödyntäminen aseena, esimerkiksi 1 M€ korvaus jokaiselle upseerille, joka saa yksikkönsä antautumaan. Tämä pitäisi toteuttaa kattavana kampanjana niin, että jokainen venäläinen sen tietää. 3) sodan vieminen aidosti tsaarin iholle: 10 M€ korvaus tsaarin päänahasta, jatkuvat dronehyökkäykset tsaarin asuinpaikkoja kohtaan, salamurhatiimien ujuttaminen Venäjälle. Myöskään ei pidä aliarvioida julkisen mielipiteen muokkausta Venäjällä, esimerkiksi tsaarin esittäminen heikkona ja päätöskyvyttömänä vanhuksena, jonka ainoa tehtävä on ryöstää mahdollisimman suuri omaisuus. Uhkiin yksi helpohko tapa olisi Venäjän sisäisten aseellisten taisteluiden aikaansaaminen. Venäjän sotilastiedustelu onnistui luomaan aikaisemmin rauhallisista Luhanskin ja Donetskin alueista Ukrainaa vastaan taistelevia "tasavaltoja". Tätä leikkiä voi pelata kaksikin osapuolta!
Hanski kirjoitti:
Karhutölkissä on vielä pohjat jäljellä, niin mietitäänpä myös SWOT-analyysi Venäjän tilanteesta Ukrainan sodassa 5.1.2024. Myös tämä on todella yksinkertaistettu kuva todellisuudesta. Laittakaa myös tähän omia havaintojanne, niin päivitän matriisia vastaavasti.

Vahvuudet
  • Lähes loppumattomat ihmisresurssit
  • Merkittävät varastot neuvostoaikaista sotamateriaalia
  • Passiivinen ja alistettu kansa, joka tekee, mitä tsaari käskee
  • Kaikki yhteiskunnan resurssit keskitetty sodankäyntiin
  • Täydellinen informaatiotilan hallinta Venäjän sisällä
  • Syvä tukeutumisalue, josta voi kohtuullisen turvallisesti tehdä iskuja Ukrainaan
  • Uhrautumisvalmiit joukkoyksiköt ja yksittäiset sotilaat
  • Taitava vanhan neuvostopropagandan käyttäminen tässä sodassa
  • Erittäin taitava informaatiovaikuttaminen länsimaissa
  • Kyky hämmentää tilannetta laajemmallakin alueella (mm. Hamas / Gaza)
  • Kyky uhkailla ydinaseilla ja eskalaatiolla
  • Kyky valehdella totaalisesti ja mittavasti kaikissa tilanteissa ja yhteyksissä, mm YK:ssa
  • YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenyys ja veto-oikeus
Heikkoudet
  • teknologinen takapajuisuus
  • kaiken kattava ja järkyttävän suuri korruptio
  • epäpätevä upseeristo
  • täysin epämotivoitunut taisteleva joukko
  • joukkojen koulutus ja sisäinen koheesio pl. harvat eliittiyksiköt
  • kaavamainen ja joustamaton sodankäyntitapa
  • tuotantokyky
  • talouden pieni koko
  • teknologinen riippuvuus lännestä kaikissa tuotteissa ja tuotannossa
  • keskitetty hallinto ja hallinnon riippuvuus tsaarista
  • aito tuki sotatoimille on pientä
  • sodan perusteet ja tavoitteet ovat epäselvät
  • yleinen sotaväsymys
  • kaiken kattava valehtelu
  • väärä tai vääristynyt tilannekuva kaikilla päätöstasoilla
  • oma-aloitteisuuden puute kaikilla päätöstasoilla
Mahdollisuudet
  • ilmavoimien potentiaalista on käytetty vasta pieni osa
  • Kiinan laajempi tuki ml. suora sotilaallinen tuki
  • Pohjois-Korean ja Iranin nykyistä laajempi tuki
  • tukimahdollisuudet kolmansista maista
  • lännen tuen hiipuminen
  • USA:n presidentinvaalit ja Trumpin nouseminen presidentiksi
  • Ukrainan mahdolliset sisäiset ristiriidat, tarvittaessa autettuna
  • Taisteluiden laajentaminen uusille alueille (mm. Gaza, Venezuela)
  • Valko-Venäjän saaminen mukaan aktiivisiiin sotatoimiin
  • lännessä asuvan venäläisväestön edes osittainen mobilisointi sotatoimien tueksi (rauhan mielenosoitukset, tuhotyöt, italialaiset lakot)
  • Mahdollisuudet testata käytännössä uusia asejärjestelmiä, mm. hypersooniset aseet
Uhat
  • lännen suora osallistuminen sotatoimiin
  • henkilöstoresurssien riittävyys jatkossa
  • Nyt on kaikki resurssit jo käytössä ja länsi on vasta tyhjentänyt pienen osan olemassa olevista varastoistaan
  • taloudellisen pohjan pettäminen
  • Nykyisten liittolaisten mm. CSTO-maat lipeäminen vaikutuspiiristä
  • Presidentinvaalit ja niihin liittyvät epävarmuudet, esimerkiksi merkittävä epäonnistuminen ennen vaaleja tai liian räikeä vaalivilppi
  • sisäiset levottomuudet, jopa aseelliset yhteenotot
  • rintaman merkittävä romahtaminen jollain rintamanosalla
  • Krimin asema
  • Ukrainan parantuva kyky tuoda sota Äiti-Venäjälle
  • venäläisten aseiden vientimarkkinoiden tyrehtyminen, mikä vaikuttaa vientituloihin, liittolaisten luottamukseen ja aseiden jatkokehitykseen (maksavan asiakkaan puuttuessa)
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Se tilaisuus Italiassa jossa Duginin piti puhua on peruttu.
Today, Oleh Nikolenko, spokesperson for Ukraine’s Foreign Ministry, reported that the municipality of Modena revoked permission for an event focused on the ‘rebirth’ of Mariupol after Russia’s genocidal siege."We urge other cities in the world not to provide platforms for such Russian provocations," Nikolenko said. "This will be an important contribution to Ukraine's victory over Russian aggression."This is excellent. #NAFO has played a role in shutting down many of these propaganda platform events around the world along with other supporters of Ukraine.I salute you all.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
MeriTJ kirjoitti:
@Vääpeli Mitä olet ammattimiehenä mieltä, ollaanko me kotimaassa oltu turhan "nuoruutta ihannoivia" kun kärkijoukkoina on tuoreita saapumiseriä vai onko tosiasia kuitenkin että sota on edelleen nuorten miesten hommaa silloin kun pitää mennä eikä meinata? Mietin näin keski-ikäisen silmin että kykenen hyvin kouluttamaan tai esikuntatyöhön, huoltoon jne mutta useamman päivän liikkuva jalkaväen sodankäynti olisi kropalle liikaa vaikka pää ehkä sen sietäisikin. Tuollaista melko vähäisen liikkeen jäätynyttä rintamaa jota nyt Ukrainassa taistellaan ei ehkä se nuorta soturia huonompi kunto vanhemmalla soturilla niin haittaa mutta kun pitäisi saada ajettua irti ottanutta vihollista takaa riistäen aloite täysin itselle, piisaako ikämiehistä kootussa pumpussa potku enää siihen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Sen Ukrainan sota on opettanut, että perinteisille makkaranpaistojoukoille on edelleen tarvetta! Tiukoissa kahinoissa Kymenlaakson Kurskissa tarvitaan tiukkoja taistelijoita hyvällä fysiikalla, mutta esimerkiksi Kuhmon erämetsissä pärjää vähemmälläkin fysiikalla, jos taisteluasemat ovat ennalta valmisteltuja, maasto tuttua ja osaa käyttää aivojaan vihollista paremmin.
 
Vääpeli kirjoitti:
Sanosin et yksilökysymys. Huomannu et osa +35-45 ikäsistä kestää unenpuutetta ja kurjuutta hetkellisesti paremmin kuin nuoret. Mutta sit kun väsy iskee, niin toipuminen ottaa paljon pidempään. Mikä on luonnollista. Nuoret taas palautuu huomattavasti nopeammin.
Et kyl se on yksilön tahto + yhteiskunnan asenne kysymys. Yleensä vanhemmilla on kokemusta ja näkemystä enemmän kuin nuorilla ja sitä myötä syytä tapella kovemmin. Vanhempi heikkokuntoinenkin pystyy aikamoisiin suorituksiin hetkellisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitoksia näkemyksestä, tuosta on helppo olla samaa mieltä että vanhemmalla väellä se suhde tekemiseen on kovempi kuin nuoremmalla ja antaa hetkellisesti etua & palautuminen siitä tekemisestä hidastuu 30-35v ikävuoden jälkeen kummasti.
 
Tuoretta ukrainalaista runoutta:
 
Linkki
 
Hanski kirjoitti:
Nämä kaksi viestiä saivat minut ajattelemaan Ukrainan mahdollisuuksia. Millainen pitäisi olla Ukrainan hyökkäyksen, jotta se johtaisi strategisen tilanteen muutokseen? Tässä alla on omia pohdintojani suomalaisen reservinupseerin näkökulmasta, olisi mukava kuulla alan ammattilaisten täsmennyksiä!

Lähtötilanne
  • rintamalinja on todella pitkä ja kummallakin osapuolella on liian vähän voimia linjan riittävään miehitykseen
  • Venäjä on luonut niin kattavan linnoitusten ja miinoitteiden verkoston, että niiden läpäisy on erittäin vaikeaa
  • Riittävän ylivoiman koostaminen rintaman läheisyyteen on mahdotonta dronetiedustelun alla
  • Sotahistoriasta voi etsiä muutamia esimerkkejä, joissa on hyökätty vahvasti linnoitettua linjaa vastaan
    • Maginot-linja oli aikansa mahtavin linnoitusjärjestelmä, mutta saksalaiset kiersivät sen yllätyksellisellä liikkeellä
    • yksittäisenä kohteena Eben Emael on yksi vahvimpia linnoitteita, joiden läpi on hyökätty. Tässä tapauksessa hyökkäys toteutettiin suurella riskillä, yllätyksellisyydellä ja hyödyntäen kokonaan uusia asejärjestelmiä (liitokoneet ja ontelopanokset)
    • Kriminin niemimaan mantereesta erottavan Perekopin kannaksen saksalaiset valloittivat perinteisenä rintamahyökkäyksenä keskittämällä alueelle suuren määrällisen ja laadullisen ylivoiman. Tappiot olivat silti raskaat.
    • Samalla sotaretkellä Sevastopolin valtaus ei enää onnistunut rintamahyökkäyksenä, vaan se tyrehtyi venäläisten linnoittamiin ja miinoittamiin asemiin. Sevastopolin valtaus onnistui vasta, kun valtaus toteutettiin periaatteessa mahdotonta reittiä pitkin Sevastopolin lahden ja suojaavien kalliojyrkänteiden yli.
    • Normandiaan maihinnousu toteutettiin ennen näkemättömällä määrällisellä ylivoimalla. Lisäksi saksalaiset onnistuttiin harhauttamaan maihinnousupaikan osalta.
    • Kurskin hyökkäys tunnetusti karahti kiville, kun saksalaiset joukot törmäsivät venäläisten linnoitteisiin ja miinoitteisiin.
Tavoite
  • Hyökkäyksen pitäisi muuttaa rintamatilannetta strategisella tavalla, joka heikentäisi merkittävästi Venäjän kykyä jatkaa sotatoimia ja/tai aiheuttaa Venäjän kotirintaman tuen romahtamisen.
  • Tämän tavoitteen täyttäviä hyökkäyksiä voisivat olla esimerkiksi:
    • onnistunut laaja maahyökkäys, joka romahduttaa ainakin paikallisesti Venäjän rintaman ja aiheuttaa paikallisesti Venäjälle kestämättömät sotilaalliset tappiot. Jos tällaisen suorittaa, se tulisi tehdä kaikkien parhaimpien esimerkkien mukaisesti vahvalla yllätysmomentilla, poikkeavasta suunnasta, erittäin keskititetyin resurssein ja ilman muuta kaikkien aselajien yhteistyönä. Ei ole helppo tehtävä, mutta tehtävissä! Hyökkäykseen pitäisi liittyä uskottava valehyökkäys jollain suunnalla (esim. Zaporižžja) ja varsinainen päähyökkäys muussa suunnassa. Hyökkäävät joukot pitäisi pitää lähtöalueella riittävän kaukana etulinjasta ja joukkojen pitäisi siirtyä hyökkäykseen suoraan liikkeestä. Tätä ennen joka ainoa ryssän potero pitäisi olla tiedusteltuna ja hyökkäys tulisi tehdä todella massiivisen tulivalmistelun jälkeen syvänä hyökkäyksenä. Luonnollisesti vahva pioneerivoima tarvitaan miinoitteiden ja linnoitteiden purkuun. Tällaisia hyökkäyksiä on historiassa kyllä tehty, ei pitäisi olla tekemätön paikka, jos Ukraina päättäisi tällaisen toteuttaa.
    • Täysin poikkeava hyökkäys, joka sotkee Venäjän taistelujäjestelmän ja johtamisen. Tällaisen hyökkäyksen ideointi onkin jo vaikeampaa. Ehkä se voisi olla merkittävä Dnipron ylimeno, vahva hyökkäys Venäjälle esimerkiksi jotain alue-esikuntaa vastaan, tiedusteluhyökkäystä vahvempi hyökkäys suoraan Krimille tai vaikkapa laaja operaatiivisen tason maahanlaskuhyökkäys Venäjän etulinjan ja linnoitteiden taakse (mutta kuitenkin niin, että maayhteys olisi mahdollista avata). Tällaiset poikkeavat hyökkäykset ovat suoraan erittäin korkean riskin hyökkäyksiä.
    • Venäjän logistiikan halvaannuttaminen niin, että Venäjän joukot menettävät taistelukykynsä vähintään alueellisesti. Tämä työ on ollut käynnissä koko ajan, mutta syksyn 2022 kaltaiseen menestykseen ei ole vielä päästy.
    • Sellainen Ukrainan hyökkäys, joka on imagomerkittävyydeltään niin suuri, että Venäjällä kansalaismielipide muuttuu sodan vastaiseksi ja kotirintaman tuki pettää. Krimin sillan tuhoaminen ja de facto Krimin sotilaallinen hallinta voisivat ehkä olla esimerkkejä tästä (ei välttämättä tarkoita suoraa Krimin valtaamista maajoukoilla)
    • Venäjän heikkouksien ja uhkien hyödyntäminen. Tässä voisi palata 6.1. koostamaani SWOT-analyysiin Venäjän tilanteesta. Heikkouksissa korruptio, tuotantokyky, riippuvuus läntisestä teknologiasta ja riippuvuus tsaarista ovat ehkä niitä, joihin olisi helpointa iskeä strategisessa mittakaavassa: 1) keskitetyt ja laajamittakaavaiset iskut Venäjän sotateollisuuden tuotantolaitoksia vastaan, ei yksittäisiä iskuja, kuten nyt on nähty, 2) korruption hyödyntäminen aseena, esimerkiksi 1 M€ korvaus jokaiselle upseerille, joka saa yksikkönsä antautumaan. Tämä pitäisi toteuttaa kattavana kampanjana niin, että jokainen venäläinen sen tietää. 3) sodan vieminen aidosti tsaarin iholle: 10 M€ korvaus tsaarin päänahasta, jatkuvat dronehyökkäykset tsaarin asuinpaikkoja kohtaan, salamurhatiimien ujuttaminen Venäjälle. Myöskään ei pidä aliarvioida julkisen mielipiteen muokkausta Venäjällä, esimerkiksi tsaarin esittäminen heikkona ja päätöskyvyttömänä vanhuksena, jonka ainoa tehtävä on ryöstää mahdollisimman suuri omaisuus. Uhkiin yksi helpohko tapa olisi Venäjän sisäisten aseellisten taisteluiden aikaansaaminen. Venäjän sotilastiedustelu onnistui luomaan aikaisemmin rauhallisista Luhanskin ja Donetskin alueista Ukrainaa vastaan taistelevia "tasavaltoja". Tätä leikkiä voi pelata kaksikin osapuolta!
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä oletan että vuodelta 2024 ei kannata odottaa liikoja. Väitetysti Putin on asettanut tavoitteeksi Donetskin ja Luhanskin alueiden valtaamisen, joten Ukrainan olisi tärkeää torjua nämä hyökkäykset ja tuhota tietysti samalla maksimimäärä ryssän sotakalustoa.

Olen tuumaillut aikaisemmin, että ryssän varastoissa riittäisi sotakalustoa ainakin vuoden 2025 loppuun, tosin kulutuksesta riippuen tämä "takaraja" voi siirtyä joko aikaisemmaksi tai myöhäisemmäksi. Tämä sillä oletuksella että eivät saa merkittävästi lisätukea raskaan kaluston muodossa esim. Kiinasta, Iranista tai Pohjois-Koreasta.

Joten tässä mielessä oletan että Ukraina on pääasiassa puolustuskannalla vuoden 2024 ajan, kenties yrittäen pienimuotoisia vastahyökkäyksiä tai muita kokeiluja sellaisilla alueilla joissa siihen on mahdollisuus.

Oletetaan että Putin julistaa uuden mobilisaatiokierroksen "presidentienvaalien" jälkeen - joko virallisesti tai "epävirallisesti", lopputulema kuitenkin 300 000 - 500 000 uutta mobilisoitua Ukrainassa tällä hetkellä olevien lisäksi. Osa näistä lähetetään Ukrainaan hyvin nopeasti mobilisaation jälkeen joten rospuuttokauden päättymisen jälkeen olisi loogisin hetki "yrittää jotain". Venäjällä ei ole kapasiteetti kertauttaa 300 000 - 500 000 miestä yhtäaikaa vaan se tapahtuu erä kerrallaan, tosin kuten on saatu lukea, tämän "kertaamisen" laatu ei ole ollut häävi enkä odota että tilanne olisi yhtään parempi vuonna 2024. Joka tapauksessa keväästä eteenpäin ryssä tulisi kokeilemaan ja arvatenkin kesä ja syksy ovat ne vaikeimmat ajat.

Otan todesta tuon väitteen "Donetskin ja Luhanskin alueiden valtaamisesta vuonna 2024" joten nämä olisivat päähyökkäysten tavoitteet. Oletan että "uusi suunnitelma on sama kuin vanha suunnitelma" eli hyökkäisivät vahvimmin Luhanskin alueella, yksi kohteista Kupianskin kaupunki. Jos saisivat vallattua Donets-joen itäpuolen, jatkaisivat Kupianskin kohdalta joen yli ja Luhanskin alueen valtaamisen jälkeen hyökkäyssuunta kääntyisi etelään. Kaupungit nimeltä Izium ja Slovyansk tulisivat taas tutuiksi, kuten olivat vuonna 2022 kun ryssä yritti hyökätä niiden suunnasta kohti etelää ja "motittaa" Donetskin alueella taistelevat Ukrainan joukot.

Oletan että jotain tuollaista nähtäisiin vuonna 2024, tosin tuollaisen lisäksi ryssä yrittäisi tunkeutua puolustuslinjan läpi muistakin kohdista - päätavoite silti Donetskin alueen valtaaminen, joten karttaa katsomalla voi arvailla, mistä ne hyökkäyskärjet voisivat tulla. Junaratoja seuraten, tietysti, kuten aina. Raideliikenteen solmukohdat ovat ne tärkeimmät kohteet, joihin ryssä pyrkii.

ELI minun näkemys on että Ukrainan päätavoite vuodelle 2024 on tämän hyökkäyksen torjuminen ja tuottaa maksimimäärä tappioita (sekä miehistö että kalusto).

-

Mitä muuta? Olen sanonut ennenkin (LINKKI) ja tulen sanomaan jatkossakin: ryssän logistiikan elämänlanka on junarataverkko ja sitä ylläpitävä sähköverkko. Näihin kahteen vaikuttaminen on suoraa vaikuttamista ryssän armeijan kykyyn taistella.

Tässä kaksi Russian Bridges Go Boom -twitter-tilin karttaa (linkki heidän twitter-tiliinsä: LINKKI).

Rautatiet, rautatiesillat yms: LÄHDE

1704908974518.png

-

Venäjän sähköverkko ja voimalinjat Ukrainan seudulla: LÄHDE

1704909012159.png

Nämä kaksi yhdessä ovat Venäjän sotakonetta ylläpitävät voimat: junat tuovat tavaraa ja sähköverkko pitää junat liikkeessä.

Jos kykene lamauttamaan näistä toisen, toki mieluiten molemmat yhtäaikaa niin ryssän sotakone alkaa kakomaan ja nopeasti.

Henkilökohtaisesti toivoisin silti että Ukraina iskisi Kerchin sillan mereen pysyvästi. Sillä olisi vahva symbolinen vaikutus sekä tietysti poistaisi yhden merkittävän huoltoreitin.

-

Mitä muuta? Oletetaan että ryssä todellakin pyrkisi valtaamaan Donetskin ja Luhanskin alueet vuonna 2024.

Kenties tämä tarkoittaa että joutuvat siirtämään joukkoja pois tietyiltä rintamalohkoilta itään.

Tämä voisi avata tilaisuuksia yrittää jotain niillä lohkoilla, joilta ne on otettu pois.

Dnipro-joen ylitys olisi looginen ratkaisu, koska sinne on pisin matka Donetskin ja Luhanskin alueilta. Vaikka tämä ylitys ei tuottaisikaan merkittäviä tuloksia, ryssä olisi pakotettu siirtämään joukkoja pois idästä tämän alueen suojaksi ja siten tällainen operaatio heikentäisi ryssän päähyökkäystä ja sen tavoitteiden saavuttamista.

-

Mitä muuta? Kuten on talven aikana nähty, Kh-101 risteilyohjukset ovat se ohjusasejärjestelmä jota ryssä kykenee käyttämään suurimman määrän per päivä (mereltä laukaistavat Kalibr ja maalta laukaistavat Iskanderit eivät muodosta vastaavaa uhkaa, niitä on laukaistu max 10-15 per päivä, ei kuitenkaan kymmeniä per päivä).

JOS halutaan iskeä Kh-101 uhkaa vastaan, pitää iskeä Tu-95MS pommikoneita vastaan. Tämä on partisaanien ja muiden sabotöörien työtä, tapahtuu syvällä Venäjän alueella ja kohteena eri sotilaslentokentillä seisovat pommikoneet. Niitä on useita kymmeniä, mutta ei kuitenkaan satoja. Hyvin koordinoitu ja suunniteltu kampanja voisi tehdä syvän loven tähän resurssiin. HUOM: Ukrainan ilmoitusten perusteella ryssä olisi toisinaan käyttänyt myös Tu-160 pommikoneita näiden laukaisuun, tosin selvästi vähemmässä määrin.

Vastaava kampanja voisi kohdistua myös muihin pommikoneisiin: Tu-22M3 laukaisee Kh-22 ja Kh-32 risteilyohjuksia ja MiG-31K hävittäjät Kinzhal ohjuksia.

Toki tätä kampanjaa ei ole pakko rajoittaa pelkkiin pommikoneisiin, koska hävittäjillä on oma roolinsa tässä sodassa. Su-34 on tärkein liitopommilavetti ja niitä on kymmeniä käytössä Ukraina seudulla. John Ridge arvioi että liitopommien tuotantokapasiteetti voisi olla 35 000 - 40 000 kpl per vuosi. Eli lavettien määrä pienemmäksi, niin jäljelle jäävien koneiden kulutus kiihtyy. Jos saa tuhottua merkittävän määrän laveteista, se vaikuttaa suoraan liitopommien käyttämiseen (tosin tällöin puhutaan hyvin suuresta tuhottujen koneiden määrästä). Su-35S puolestaan on suorituskykyisin hävittäjä, joten jokainen sellainen menetys tuntuu ja kipeästi (Su-57 toki väitetysti parempi mutta niitä ei ole nähty Ukrainassa, ainakaan toistaiseksi).

Tuhoa nämä lavetit, tuhoat ryssän kyvyn käyttää näitä pitkän kantomatkan asejärjestelmiä. Ukraina on jo iskenyt onnistuneesti tiettyjä Mustallamerellä olevia Kalibr-laukaisualustoja vastaan (tietyt sotalaivat ja sukellusveneet), oletan näiden iskujen jatkuvan. Iskander-M lavettien tuhoaminen on vaikeampaa mutta niiden vaikutuskyky on rajallisempi (toki puhutaan yli 500 km yltävästä ballistisesta ohjuksesta, joten ei merkityksetön).

-

Mitä muuta? Shahed-136/131 / Geran-2 dronet muodostavat merkittävimmän osan ryssän pitkän kantomatkan iskukyvystä. Shahed-238 dronen ensimmäinen käyttö nähtiin 9.1.2023.

Näiden uustuotanto tapahtuu Iranissa ja Venäjän Alabugassa / Yelabuga (Special Economic Zone, Tatarstan Oblast).

Tuon tehtaan toimintaan tulisi kyetä vaikuttamaan jollakin tavoin. Tämäkin menee partisaanien ja erilaisten sabotöörien työksi.

-

Mitä muuta? Venäjän sisäisten levottomuuksien ruokkiminen, Putinin heikkouden korostaminen. Mieluiten, jos mahdollista, Putinin salamurha. Miksei myös Putinin lähipiiriin kuuluvien salamurha, se olisi omiaan ruokkimaan levottomuuksia ja epäluuloa vallan ytimessä jos yksi tai useampi "heikäläinen" päättäisi päivänsä epäselvissä olosuhteissa.

Venäjän talous elää öljyn ja kaasun myynnistä, joten iskut näihin kohteisiin ovat suoraan iskuja Venäjän talouteen ja sen kykyyn rahoittaa sotaa. Räjäytä yksi kaasuputki siellä ja yksi öljynpumppaamo täällä, pikkuhiljaa se alkaa näkymään ja tuntumaan.

Venäjän talous heikkenee ja se alkaa näkymään enemmän ja enemmän venäläisten arjessa. Toistaiseksi se ei ole johtanut suurempiin levottomuuksiin. Johtaako "Putinin valinta seuraavalle kaudelle maaliskuussa 2024" mihinkään protesteihin, se jää nähtäväksi. Mitä pidempään sota jatkuu ja mitä suuremmat tappiot Ukraina kykenee tuottamaan, samalla estäen Putinia saavuttamasta asettamiaan tavoitteita, sitä väsyneempiä venäläiset tulevat olemaan sodan osalta. En odota että Venäjä hajoaisi osiin vuonna 2024 mutta tätä kehityssuuntaa tulisi ruokkia.

-

MUOKKAUS: korostan että näkemykseni mukaan tässä on kyse useita vuosia kestävästä sodasta. Täten ei ole mielestäni järkevää olettaa, että Ukrainan tulisi kyetä valtamaan alueensa takaisin vuonna 2024. Näin ollen tulisi miettiä strategia jonka toteutuminen voi viedä kaksi tai kolme vuotta eli pidemmän ajan.

Yhdysvaltain ja lännen tuen jatkuminen ja määrä on toki asia, josta ei voida olla varmoja, mutta en lähtisi siitä oletuksesta että tuki tulee loppumaan tai edes vähenemään merkittävästi. Täten en suosittelisi mitään hätiköintiä tai suurella kiireellä toteutettua "puskua". Sellainen nähtiin kesällä 2023 ja nähtiin, mihin se johti.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top